sunnuntai 5. elokuuta 2012

päätöksiä

Tänä viikonloppuna on tullut taas kelailtua asioita, pohdittua syntyjä syviä. Mä olen aina ollut tosi kiinnostunut monistakin asioista, ottanut selvää, halunnut olla tietynlainen, mutta se varsinainen äksöni on jäänyt puuttumaan, ihan kuin en olisi uskaltanut tai muuten vaan kyennyt olemaan sitä mitä oon halunnut. Syitä ja tekosyitä on vuosien varrella ollut monia. Niinpä päätin nyt ottaa härkää sarvista useammassakin asiassa, enkä keksiä enää laimeita tekosyitä miksen jo toimisi.


1. Ekoilu ja luontoystävällisyys + luomuruoka

Tällä tarkoitan pääosin eläinkokeita ja eläinrääkkäystä. Myös tuotantoeläimille tehdään todella hirveää vääryyttä, ja näin sekasyöjänä on aina ollut helpompaa pistää kaikki tieto jonnekin takaraivon perukoille ja "olla kuin ei olisikaan", eli mukamas autuaan tietämätön. En osaisi, pystyisi enkä välttämättä haluaisikaan olla kokonaan syömättä lihaa, mutta päätin, että tästä lähtien ostan enemmän luomua. Tähän asti ongelmanani on ollut luomulihan kalleus sekä huonohko saatavuus ja valikoima, ja jollei nytkään ole varaa joka kerta ostaa luomua, niin ainakin useimmiten/joskus. Kananmunien kohdalla oon valinnut luomu-, virike- tai vapaiden kanojen munia jo pitkään, sillä niissä hintaeroa ei kuitenkaan ole niin valtavasti. Vihannesten kohdalla en ole varma kuinka usein pystytään käyttämään luomua, sillä jostain on kuitenkin säästettävä, ja eläinten kohtelu menee tässä tapauksessa muun edelle. Ja jos mahdollista, niin valitsen marketista lähiruokaa, eli vaikkapa sitten ne lähipuutarhan vihannekset.

Vaihdan myös mahdollisuuksien mukaan kosmetiikkani ja pesuaineeni luontoystävällisiin ja eläinkokeettomiin merkkeihin. Se tulee olemaan kallista, varsinkin kun kaiken joutuu kerralla ostamaan (nettikauppojen kohdalla järkevämpää, eikä täällä Salossa ole paljon vaihtoehtoja), mutta meinaan käyttää tällä hetkellä käytössä olevat tökötit loppuun ennen kuin lähden ostelemaan muita, sillä köyhä-minä ei tykkäisi sellaisesta tuhlauksesta, että vanhat heitettäisi kokonaan pois.
Ostoslistalla tällä hetkellä on mm. meikkivoide ja puuteri, suihkusaippua, deodorantti, vartalovoide, huulirasvat, Makelle mahdollisesti pesuaineet - nämä saan Salosta The Body Shopista. Ruohonjuuren ostoslistalla ovat pyykinpesu- ja tiskiaine, sekä muita kodin puhdistustuotteita, lisäksi muutamia karppaajalle hyödyllisiä ruoka-aineita sekä kuukuppi. Paul Mitchellin hiustuotteet tilaan netistä ulkomailta, missä ne ovat melkein puolet halvempia kuin Suomessa.


2. Kirkosta eroaminen

Tämä on ollut mielessä jo pitkään, varsinkin sen Ylen homoillan jälkeen. Olin silloin jo eroakirkosta.fi-sivustolla, mutta en kuitenkaan lähettänyt lomaketta, ja jotenkin mua ärsytti, että silloin mäkin olin eroamassa kun kaikki muutkin erosi :D Tyhmää. Sen jälkeen asia jäi hautumaan pinnan alle, kuten kaikki muutkin asiat, ja tänään aamulla katsellessani muutamia videoita wiccasta päätin sen tehdä, ottaa ja erota kirkosta. Mulla ei kertakaikkiaan ole mitään syytä kuulua siihen ja that's it.

Osasyy tähän oli kyllä sekin, että oon jo kaaaaaaauan ollut kiinnostunut erilaisista ideologioista ja uskonnoista, muinaisuskosta, pakanuudesta, wiccastakin, oon ottanut niistä paljon selvää ja kokenut jonkinlaisen luonnonuskon omakseni, mutta mua on ahdistanut ajatus kertoa uskonnolliseksi/ideologiseksi näkemyksekseni jotakin muuta jos kuitenkin kuulun kristilliseen kirkkoon.
Mulla ei ole minkäänsortin tarvetta kuulua jonkun tietyn uskonnon piiriin tai harjoittaa jotakin uskontoa, enkä oikeastaan uskokaan mihinkään muuhun ylempään voimaan, kuin se mitä nään ympärilläni, tavallaan oon siis uskonnoton. Kuitenkin kunnioitan luontoa ja haluan tehdä asioita sen hyväksi, ja lisäksi aihe kiinnostaa muuten niin valtavasti, että nyt kirkosta eroamisen jälkeen koen voivani sanoa olevani pakana tai luonnonuskova. Kyllä se jollain tavalla helpottaa, kun taas yksi osa omasta identiteetistä on korjattu :)

Perjantain lookki sponsored by eBay

3. Takaisin luontoon!

Viitaten edelliseen kohtaan päätin myös lähteä hieman lähemmäksi luontoa. Vaikka asun kaupungissa, niin luonto on Suomessa kuitenkin joka puolella ihan nurkan takana. Luonnonuskontojen vuodenkierto/vuosiympyrä ja sapatit ovat kiehtovia, ja haluan alkaa viettää niitä. Niissä on paljon asioita, joita tulee tehtyä jo muutenkin vaikkei tietäisi sapateista tuon taivaallista, koska ne asiat kuuluvat johonkin perinteeseen, mitä on noudattanut jo lapsesta lähtien. Asioita, jotka on helppo toteuttaa ja yhdistää juuri siihen vuodenaikaan, ja mennä luonnon mukana. Mutta jotta tällainen perinteiden noudattaminen onnistuu, täytyy hieman tietää mistä kyseiset perinteet ovat lähtöisin, ajalta ennen kristinuskoa. Tai ei välttämättä täydy, mutta jollei muinaiset perinteet ja uskomukset olisi mielestäni lainkaan kiinnostavia, niin veikkaisin, ettei mulla olisi tarvetta noudattaakaan niitä vanhoja perinteitä (nykyaikaistettuna toki :)).

En ole mielestäni siis wicca, enkä pyri wiccaksi, enkä aio tehdä sen kummempia rituaaleja sapatteina, enkä aio myöskään tehdä loitsuja (tai ehkäpä myöhemmin innostun siitäkin), vaan aion juhlia sapatteja arkisissa askareissani. Kuten sanoin, niin aiemminkin sitä on tullut vaikkapa pääsiäisenä maalattua munia, vappuna vedettyä päät täyteen, juhannuksen tienoilla kerättyä kimppu niittykukista, syksyllä oltua rapujuhlissa ja leivottua omenapiirakkaa, sekä loka-marraskuun vaiheessa vietettyä ns. Halloweenia, mutta nyt ne vain saavat uudenlaisen merkityksen. Mun syntymäpäivää, siis 10.11. on muinoin esim. kutsuttu Veripäiväksi. Lisäksi tähän asti vaikkapa sadonkorjuujuhlia on tullut vietettyä vähän milloin sattuu, mutta luonnonuskontojen sapateissa on kolme sadonkorjuujuhlaa, joten meinaan vain ajoittaa omat juhlani uudelleen. Eikä niiden tarvitse olla juhlia, hieman pidemmälle viety ateriakin, tai luonnon helmassa kävely ja mietiskely käy kunnioittamaan luonnon kiertokulkua, ja nauttimaan Suomen vuodenajoista. Yksi avainasioista on kuitenkin tiedostaa miksi tekee kuten tekee, ja mistä se on lähtöisin.
En usko, että mulle kovin luontevaa olisi kutsua sapatteja nimillä, joilla wiccat niitä kutsuvat, voi hyvin olla, että vietän sitten vaikkapa "kynttilöidenpäivää", "syyspäiväntasausta", "Marrasta" ja "juhannusta". Käytännössä siis muutos entiseen on aika pieni, vain ajankohdat, nimitykset, merkitykset ja intensiteetti muuttuvat.
Joidenkin sapattien juhlistamiseen kuuluu myös tulevaisuuden povaaminen joko luonnon tapahtumia seuraamalla tai esim. Tarot-korteista. Itse ajattelin Tarokkikorttien sijaan hommata riimut, ne tuntuvat jotenkin luontevimmilta. Povaustapoihin on ollut tarkoitus perehtyä enemmänkin, mutta sekin on jäänyt kun aina joku muu hankinta on tullut riimujen edelle, eikä ole ollut innostusta tehdä itsekään. Mahdankohan oppia :P

Luontoon menemisen lisäksi yritän vastedes tehdä enemmän itse. Kerätä marjat (+ sienet, jos vain söisin niitä :P), villiyrtit, oksat, havut ym. itse, ja valmistaa niistä kuhunkin vuodenaikaan ja sapattiin sopivia ruokia tai koristeita. Haluan perehtyä enemmän kasvilääkintään (syksyllä alkanee nettikurssi) ja hyödyntää oppejani omaan ja läheisteni hyvinvointiin. En tiedä mahtaako meille mahtua enää yhtäkään kynttilää, mutta yhtä hyvin sapatin kunniaksi voi laittaa suitsukkeen käryämään.


---

Musta tuntuu tosi typerältä kirjoittaa tuo mitä kirjoitin varsinkin luonnonuskonnoista, koska nyt musta varmasti saa sellaisen kuvan, että olen jonkinsortin wannabe-wicca (vaikka tuossa juuri kerroin etten halua wiccaksi), ja hetken mielijohteesta haluan tällaiseen ryhtyä. Päinvastoin, olen miettinyt näitä asioita yläasteeltä lähtien, jotakuinkin siis 14 vuotta, joten mikään näistä päätöksistä ei ole hetken mielijohteesta tehty, tai siksi että se olisi jotenkin "coolia". Enköhän mä ole jo kasvanut sellaisesta yli ;) Luulen, että olen aina ollut tällainen, mutta en ole vain saanut aikaiseksi toteuttaa itseäni niiden saralla. Paljon on aina ollut suunnitelmia, jotka ovat kariutuneet mihin milloinkin, ja suunnitelmat ja ajatukset jääneet taka-alalle, unholaan tai hautumaan.

Pohdin aikaisemmin sellaistakin juttua, että jos joskus me mentäisi Maken kanssa naimisiin, niin pitäisinkö oman sukunimeni vai ottaisinko Maken sukunimen. Maken sukunimellä mun koko nimi kuulostaisi lähinnä vitsiltä, ja siksi sitä on pitänyt miettiä, mutta Maken sukunimihän tarkoittaa hiisien asuinpaikkaa, joten päätin, että otan Maken nimen sitten jos näin käy :D Koska se on coolia! ;D Sitten voisi vielä muuttaakin Hiiteen...

Noidankodossa on tosi kattavasti kerrottu vaikka mistä noituuteen liittyvästä, ja sieltä löytyy mm. ehdotuksia sapattipäivien pikku puuhasteluihin :)


Aloitin sapattien viettämisen heti tänä viikonloppuna, joskin aavistuksen myöhässä, ja niin puskista, etten ehtinyt siihen valmistautua kunnolla esim. ruuan saralla. 1.8. siis vietetään Lughnasadia, joka on ensimmäinen sadonkorjuujuhla. Lauantain puolella vaan siivoilin hieman, poltin jasmiinisuitsukkeita, join mustikan makuista vihreää teetä ja katselin Aavekuiskaajan kolmoskautta. Tein lauantai-illalla myös kookoslettutaikinan valmiiksi ja paistoin ne sunnuntaiaamulla, ja syötiin ne tuoreiden mustikoiden ja kermavaahdon kanssa. Kissat saivat sapatin kunniaksi kalaa, joka valitettavasti ei ollut tuoretta eikä itse kalastettua, vaan pakasteseitä :D Mutta sopii sapattiin silti. Katkaravut oli Make syönyt pakastimesta, joten niitä kissat jäivät vaille. Käytiin tänään myös Hossuksella uimassa ja nauttimassa toivottavasti-ei-vielä-viimeisistä kesäpäivistä :) Oli siitäkin kiva päivä, että vietin sen kokonaan Maken kanssa, sillä pitkästä aikaa tuo oli mun kanssa samassa huoneessa kotona, pelaamassa Skyrimiä, mutta kuitenkin :D Ja tuli siinä vähän söpöiltyäkin rantareissun jälkeen :)

Kuvassa on myös koulua varten ostamani lukuvuosikalenteri



Viime kesänä ostin itselleni paritkin superväljät haaremihousut siitäkin huolimatta, että olin vannonut etten ikinä osta sellaisia. Huomasin jo silloin miten ihanat ja käytännölliset ne oli, koska housut saa vedettyä myös tuollaiseksi jumpsuitiksi, ja oli ihana hypätä vaan noihin työpäivän jälkeen ja köllötellä. Aika ihanteellinen ja helppo vaate myös rantakäyttöön, vaikkei mikään erityisen kaunis olekaan :)





Kotiintullessa koukattiin auton kanssa sen verran, että löytyi pieni kimppu kukkia kotiinvietäväksi :) Melko kärsineen näköisiä tuntui vähän kaikki olevan, mutta katotaan josko ne vähän piristyisi :)


PS: Ja hei vau, 60 lukijaa! Kovasti tervetuloa kaikille! :)


Edit: Täytyi vielä tulla editoimaan, kun meidän tomaatit on kypsyneet viikon aikana niin paljon. Täytyy varmaan ens kesäksi ostaa parikin tuollaista ruukkutomaattia. Otettiin nyt ensimmäiset tomaatit maistiaisiksi - eivät olleet yhtä makeita kuin kirsikkatomaatit, vaikka niin ehkä voisi koon puolesta kuvitella, mutta kyllä ne ihan tomaateilta maistuivat :)



15 kommenttia:

  1. Ihan ältsin hyvä kuva susta toi musta mekko päällä Hossuksella! :) Mä oon kanssa jo kauan käyttänyt esim. siivoukseen vaan luonnonmukaisia aineita, ei ne oikeesti tule edes kovin kalliiksi, koska ainakaan mun siivousmetodilla niitä ei ihan kauheen usein tarvii ostaa uusia ;) tietty pyykinpesuaine ja huuhteluaine kuluu nopeammin. Nää on ihania ja käytän vaan näitä: http://www.seitashop.fi/maison-belle-puhdistusaineet-c-77.html Noita maison Belleja saa ainakin Design Hillistä Salosta, tosin ehkä joitain on ainakin järkevämpää tilata netistä. :) Pesuaineina ja puhdistusaineina, siis iholle käytän melkein vaan Lushia ja kuukuppikin on ollut käytössä jo viitisen vuotta, se on ehkä paras keksintö ikinä! Hauskaa ekoilua Henni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkan pommitusta, kun hokasin, että eeeiku ne onkin haaremihousut! :D onpas kivat, vaikka mäkään en yleensä tykkää niistä yhtään! Mistä oot ostanut?

      Poista
    2. Juu, tommonen jumpsuit-housu-yhdistelmä :D Löytyi eBaysta, ja molemmat mun housuista (ostin ruskeat ja mustat) tuli muistaakseni jostain Thaimaasta.

      Poista
  2. Ai juu ja noista villiyrteistä vielä :) Kun oltiin siellä Latviassa kavereiden kanssa, niin oli tosi ihanaa, kun siellä paljon käyttävät ihan kaikkea metsissä ja muutenkin luonnossa kasvavaa, esim. luonnosta kerättyä teetä toin kotiin pari isoa kassillista mukana ja joitain jo opin tietämäänkin, mitä voi ihan metsistä kerätä. Oli ihanaa siellä ihan puutarhassa tutustua sellaisiin kasveihin, mitä täällä pidetään lähinnä rikkaruohoina: haistella ja tunnustella niitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mullakin on ollu noiden villiyrttien keräämisessä ongelmana lähinnä se, että ei ole hajuakaan missä niitä kasvaa. Siis nimenomaan sellaisilla paikoilla mistä niitä oikeesti uskaltaa kerätä. Siksikin pitäs alkaa samoilla luonnossa enemmän, että oppis kaikki hyvät nokkospusikot sun muut :D (Btw. jos tiiät siellä teillä päin jonkun hyvän ja puhtaan nokkospuskan, tai jonkun muun villiyrttien kasvualueen, niin vinkkaa ihmeessä)
      Mä ajattelin ensalkuun kokeilla Attituden pesuaineita, niin ei tarvii sitten hirveän monesta eri paikasta tilata, niitä kun saa Ruohonjuuresta myös :)

      Niin ja se ei oo mekko, vaan haaremihousut/jumpsuit :D

      Poista
  3. Mahtia että sielläkin on sapattia vietetty :)

    VastaaPoista
  4. Oon ite kanssa ollut pitkään kiinnostunut erilaisista vuodenkiertoon liittyvistä sapateista, ja aivan kuten sinäkin, tutustunut niihin ensi kerran juuri wiccan kautta. Mulla olikin joskus tapana juhlistaa wiccan sapatteja vaikken myöskään itseäni wiccaksi halua kutsua, mutta totta on että ne tuntuvat olevan lähellä jotakin aitoa ja alkuperäistä, ne on niin hyvin kosketuksissa luontoon, että se tuntuu luonnolliselta lähestymistavalta. Tänä vuonna sapattien juhliminen on jäänyt vähän vähemmälle kuitenkin, syystä tai toisesta... Mutta ei siihen tosiaan ihmeitä tarvita siihen sapatin viettoon. Mulla on ollut tapana tehdä jotakin vähän parempaa ruokaa kun normaalisti arkena, ja juurikin hyödyntää luonnon omia antimia vuodenajan mukaan. Kyllä se äkkiä tavaksi muodostuu, jos niin haluaa :) Onnea valitsemallesi polulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juurikin näin! Tuotahan on siis tullut tehtyä jo kauan, mutta nyt ne jutut vain ajoitetaan "oikein" ja ne saavat uuden merkityksen :) Ihmiset ovat nykyisin hirveän irrallaan luonnosta ja kaikesta aidosta, eivätkä tunne perimäänsä yhtään. Mun mielestä se on hirveän sääli ja tosi omituistakin, kun itselle se on kuiteskin tärkeää ja kiehtovaa.

      Kyllä mäkin olen vuosien varrella irtautunut luonnosta tosi pahasti, ja kun nuorempana tiesin paljon vaikkapa kasvi- ja lintulajeja, niin eilen mun piti googlettaa, että mitäs kaikkia kukkia sitä tuli poimittua :D Tunnistin etukäteen vain pari lajia (kimpussa oli siis siankärsämöä, metsäapilaa, syysmaitiaista, harakankelloa, ahdekaunokkia sekä todennäköisesti peltosauniota, mikä näyttää päivänkakkaralta).

      Nimenomaan tuota aitoutta ja alkuperäisyyttä haluan lähteä korostamaan kaikessa mitä teen, syön jne.
      Ja miksi käydä Tiimarista hakemassa joku muovinen joulukranssi (tai edes markkinoilta ihan aitoa tavaraa oleva valmis kranssi), kun voi itse käydä nappaamassa metsästä havut ynnä muut ja tehdä itse. Kun ei kerran ole noissa askartelujutuissa ihan poropeukalo :)

      Poista
    2. Aivan. Musta on kanssa tavattoman ihana tutkia erilaisten vanhojen perinteiden alkuperiä ja niihin liittyviä uskomuksia, ja on jotenkin aidompaa laittaa se ostettu tai itse askarteltu joulukranssi oveen, kun tietää, että miksi niin on ollut tapana tehdä, sillä loppujen lopuksi kaikilla pienilläkin yksittäisillä asioilla on oma, mielenkiintoinen tarinansa kerrottavana. Ja tietysti itse tekemällä pääsee aina paremmin kosketuksiin asian kanssa, siihen tavallaan lataa oman energiansa. Ja, täytyy vielä sanoa että tämä sinun innostuksesi paluuseen lähemmäksi luontoa laittaa kyllä kipinää syttymään itsellänikin. Tulee halu päästää sitä pakanallista minuutta enemmän esille, ja varmaan täytyy nyt antautua sille :D

      Poista
    3. Jes! Oispa täällä tykkäysnappula niin tykkäisin tosta sun tekstistä :) Mun ajatukset exactly, sä vaan osasit pukea ne paremmin lauseiksi :D

      Poista
    4. hihi, pitää antaa parannusehdotus bloggerille ;D

      Poista
  5. Kiva lukea näistä luonnonuskomuksista, wiccalaisuudesta ym. :) Ne on jotenkin lähempänä myös omaa ajatusmaailmaa. Eihän sitä välttämättä tarvitse ihan wiccaksi asti ryhtyä (vaikka en keksi siinä mitään pahaa olevan :D), vaan kyllähän sitä voi hiljentyä ja oleskella luonnossa omana itsenään.
    Nyt vähän jäi puolitiehen nämä mun ajatukset..!

    Niin, ja hyviä päätöksiä oot tehnyt! ^^ Luonnon kunnioittaminen ja siitä huolehtiminen pitäisi olla kaikille yhtä tärkeää!

    VastaaPoista
  6. Vau, olet tosiaan miettinyt juttuja! Minuakin ahdisti tuotantoeläinten kohtelu, mutten halua siirtyä kokonaan rehulinjalle...niinpä siirryin luomulihaan, ainakin eläimet ovat saaneet elämänsä viettää rennommin ja paremmissa oloissa, paremmalla ravinnolla. Jos kotitalouden ruokakustannuksissa haluaa säästää, niin voi pitää viikossa useamman kasvisruokapäivän, lihapäivinä sijoittaa sitten luomulihaan. Voi kun saisi luomubroileriakin, mutta en ole toistaiseksi löytänyt! Kotimaiset kasvikset olen usein ostanut ihan normitarjonnasta, mutta kaikki ulkomaiset tuotteet (hedelmät) ostan luomuna.

    Kirkollisveron maksaminen ja luterilaiseen kirkkoon kuuluminen on täysin turhaa, jos ei uskontoa kannata. Kitketään tapauskovaisuus pois tästä maasta! Nyt kirkosta eroamaan, mars mars!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, että luomubroiskua on huonosti tarjolla, me kun varmaan sitä syödään eniten liharuuista :/
      Mutta oot kyllä ihan oikeassa, että voi ihan hyvin pitää sitten useampia kasvisruokapäiviä :)

      Poista
  7. Oho, nää on ihan kun miun ajatuksia joskus vuosi sitten :) Innostaa ihteäkin taas tekemään enemmän juttuja, kun meinaa aina välillä unohtua. Kirjoita ihmeessä lisää ^_^

    VastaaPoista