kissojen juttuja

Nyt olisi varmaan hyvä hetki tehdä sekalainen kissapostaus, kun täällä vihdoin tapahtuu jotakin :D

Kissojen yli neljä vuotta hyvin palvellut kiipeilypuu sai nyt väistyä uuden tieltä. Haikein mielin luovuin tuosta ihanasta punaisesta Tornista, no, koska se oli punainen. Kyseistä Torni-puutakaan ei enää valmisteta lainkaan punaisena, ja se oli mulle karvas pettymys (olisin muuten varmaankin ostanut samanlaisen tilalle) :( Kiipeilypuut ovat usein muutenkin niin rumia, niin eikö voisi olla sitten jonkun muun värisiä kuin beigejä tai jotain typeriä tassukuvioita... No eniveis, puu oli jo niin kulunut ja rikkikin, etten kehdannut pyytää siitä mitään, vaan annoin sen FB-kirppiksellä pois.

Vanha kiipeilypuu viimeisillä päivillään

Missä ketussa meidän puu on?

Nyyh...

Sitten koitti perjantai... Itse odotin uutta puuta varmasti yhtä paljon kuin kissat, ja ehdin jo hätäillä kerkeääkö puu lainkaan tulla ennen viikonloppua.

Uusi puu on Peten koiratarvikkeesta tilattu, ja todella paljon kalliimpi kuin mitä olin suunnitellut tilalle ostavani. Zooplussalla Atlas-puu on käytännössä samannäköinen kuin Tornikin, ja sen olisi saanut harmaanakin, ja se mulla oli kauan mielessä. Sitten jostain syystä tuo Crocket-puu Petellä sykähdytti. Se on jykevä, tukevan tuntuinen, hyvänvärinen, eikä siinä ole mitään ylimääräistä rinkulaa ja härpäkettä. Vain kolme pesää, kolme pussukkaa (eli jokaiselle meidän mussukoille omat), ja lisäksi ihan katon rajassa iso taso, josta varmasti jokainen meidän kissa pitää :) Sain jopa Maken siunauksen moiselle ostokselle, ja nyt täytyy vaan toivoa, että se on oikeasti vähintään yhtä kestävä kuin edellinenkin :) Haluaisin ostaa uudet puut myös makkariin ja parvekkeelle, mutta ne saavat vielä odottaa, tämä oli se kaikkein tärkein, koska vanha oli oikeasti jo hajalla ja kovin vanha.

Puun kasaamisessa meni meillä reilut 2,5 tuntia, koska se olikin aika kettumainen kasattava. Noiden pesien sisään mm. lykättiin kaksi tolppaa kangasta pingottamaan, eikä niitä reikiä meinannut saada osumaan kohdalleen ollenkaan - siinä meni hirveästi aikaa. Pahoin pelkään, että sitten joskus hamassa tulevaisuudessa jonkun muuton yhteydessä tuota on ihan helvettiä purkaa -.-
Nemo oli koko kasaamisen ajan ihan toisessa huoneessa, Nuno katseli vähän etäämmältä, ja Nikki oli koko ajan mukana vahtimassa kokoamista ja tarkastamassa aikaansaannokset :D Hädintuskin oltiin lopulta saatu puu pystyasentoon, kun se jo yhdellä loikalla oli tuolla ylätasolla, ja rupesi heti pesemään itseään oikein maailmanomistajan elkein. Onhan hän Queen of the fucking everything x) Mutta laps oli niin onnellinen, kun meillä on taas kiipeilypuu ^^ Puu näyttää niin isolta ja jykevältä, että meidän kissatkin näyttää siellä pikkuruisilta.

Matamit Nuno ja Nikki, ja iiiiiiso pahviloota!

Plaaaaah! Joko se olis valmis?!

No ainakin pesä on jo koottuna

No eikö vieläkään???

No vihdoinkin! Minun paikkani!

Ai tänne mahutaan me molemmat

Hämmentävää... Mitenköhän täältä pääsee alas?

Onneksi on pussukka alla :)

Saatiin äidiltä hänen vanha, valkoinen lankamattonsa, kun hän oli ostanut uuden tilalle. Pari kertaa ehdin matosta jo kieltäytyäkin, koska se on valkoinen ja aika iso, mutta päätettiin nyt kuitenkin ottaa se meille. Täytyy myöntää, että vaalea matto raikastaa aika paljon, mutta pikkusen tässä nyt jännätään, että kauanko se pysyy puhtaana :P Meillä on tuollainen samanlainen, mutta käytävämattomallinen makkarissa, ja se on pienoinen murheenkryyni puhdistamisen suhteen... Jostain syystä kissat on tykänneet tästä uudesta matosta ihan kauheasti, ja jatkuvasti joku on sen päällä löllimässä ja leikkimässä :)

Koska en ilmeisesti aiemmin muistanut, niin lisään tähän vielä kuvia keväiseltä ulkoilureissulta. Me tosiaan käytiin Nikkin ja Nemon kanssa valjastelemassa tuossa jo huhti- ja toukokuussa, mutta unohdin laittaa kuvia siitä blogin puolelle, Facebookista niitä löytyykin. Nemoa pelotti ihan kamalasti, ja se vaan tunki mun syliin tärisemään. Nikkillä oli silloin huhtikuun loppupuolella ihan hyvä fiilinki, mutta toukokuussa sekään ei oikein tykännyt ulkoilla, vaikka mentiin ulos vasta iltasella. Täytyy tässä kesäloman aikana koittaa käydä vielä tuolla pihalla.

Ilme :'D

Ja sitten äkkiä mamman sylkkyyn...

Muuten Nikkin, Nunon ja Nemon elo sujuu täällä mukavasti, ovat terveitä pikku palleroita, viihtyvät edelleen paljon parvekkeella, mutta meillä on kämpässä kauttaaltaan aika kuuma, niin ovat kissatkin aika veteliä eivätkä jaksa kuin syödä ja nukkua ja välillä käydä rapsutettavana ja tarpomassa mun mahaa :) Löysin lelukorista laserosoittimenkin, mutta ei sillä viitsi kauaa leikkiä, kun Nemo alkaa niin helposti läähättää jos kovin leikkii - tai kuumalla.

Mukavaa kesää muillekin kisseille! :)