loppukesän mäiskettä

Elokuu on mennyt mulla hyvin pitkälti sohvanpohjalla lepäillessä, sillä pari viikkoa tuo mun jalka oli niin kipeä, ettei sillä voinut liikkua. Hain siihen sen kortisonipistoksen, jonka jälkeen piti vielä välttää kaikenlaista liikkumista, sillä pelkkä kävely tai venyttelykin rasitti sitä. Kun siis ulkona oli kauneimmat kesäkelit, minä istuin sisällä sohvalla ja katselin Supernaturalia ja käskytin Makea siivoomaan mun puolesta. Ei ollut kivaa, voin sanoa. Olo oli tosi turhautunut, kun kesäpäivät lipuu ohi ja itsellä on hankaluuksia edes kävellä vessaan ja takaisin sohvalle. Oli hilkulla että pääsin lähtemään Tampereelle SaariHelvettiin, pelotti nimittäin että rasitan jalkaa liikaa, vaikka tapahtumaa edeltävällä viikolla jalka olikin jo tuntunut paljon paremmalta tässä kotioloissa.

Äiti ja Reiska tulivat käymään meillä tsekkaamassa pintaremontin aikaansaannoksia, ja uskalsin lähteä käymään vähän ulkona, ja vietiin ne Teijolle Ruukin Krouviin syömään. Oli eka kerta aikoihin kun unohdin ottaa ravintola-annoksesta kuvan, itse söin ihan taivaallisen makuista halloumiburgeria, suosittelen lämpimästi :) Ruuan jälkeen vähän köpöteltiin siinä Teijon vierassatamassa, mutta kauheesti ei uskaltanut kävellä. Takasintullessa pysähdyttiin vielä keräämään kanervia, joita myöhemmin kuivatin. Käytiin myös pikaisesti Kirjakkalan Ruukkikylässä, jossa myöskään ei valitettavasti voitu kauheesti kävellä, mutta sain kuitenkin upottaa jalkani Hamarinjärveen ♥ Oli niin lämmintä vettä, että teki vaan mieli sukeltaa sinne kokonaan.

Koko tuon jälkeisen viikon mietin, lähdenkö sinne SaariHelvettiin vai en. Olin jo jäämässä kotiin, jotta en vahingossakaan rasittaisi jalkaa liikaa, mutta tiesin että itku varmaan tulisi jos en lähtisi, koska kissanaiset ja Turmiön Kätilöt ftw :) Katja tuli siis nappaamaan mut Salosta kyytiin ja suunnattiin Tampereelle Tarun luo, mistä ystävällisesti saatiin kissojen keskeltä yöpaikka :) Kaikki me ollaan aikanaan tutustuttu kissojen kautta ja innoissamme palluuteltiin Tarun upeita kisuja :) Oltiin myöhässä aikataulusta, joten vähän meinasi tulla kiire. Ei kuitenkaan ollut tarkoituskaan mennä ensimmäisillä laivoilla Viikinsaareen, vaan lopulta lähdettiin klo 19 paatilla.

Illan kuvasaldo oli erittäin heikko, ja laatu vieläkin heikompi :D Jotain todistusaineistoa sentään saatiin.

Vielä Tarun luona

Paatissa

Jäätiin ensimmäisenä vastaan tulleelle anniskelualueelle, joka oli mun mielestä tosi kivasti hoidettu, että sai nurtsilla istuskella juomassa, ja samalla Tanssilavan esiintyjät kuului ulos tosi selkeästi. Siitä johtuen en sitten mennyt ollenkaan katsomaan Mustan Kuun Lapsia, vaan istuskeltiin nurtsilla saapuneiden Marin ja Raisan kanssa. Myös Fear of Domination aloitti siinä ihan huomaamatta, ja sain itseni sitä katsomaan vasta keikan loppupuolella parin biisin ajaksi. Harmitti vähän, kuin myös se, että keikalta piti lähteä ajoissa kävelemään pidemmälle Turmion Kätilöihin. Ehdittiin tosin siellä puolella kipata Katjan kanssa huiviimme tuplasalmarit ennen bändin aloittamista. Väkeä oli paljon ja pimiääkin jo, joten jäätiin suosiolla vähän kauemmas, jotta sai bilettää rauhassa. Ja tulihan sitä sitten biletettyä!

Pimiää!

Syötiin vielä Katjan kanssa ennen kuin lähdettiin seuraavalla paatilla takaisin Laukontorille. Taru sieltä vielä jatkoi kavereidensa kanssa baariin, mutta me Katjan kanssa lähettiin seuraavalla bussilla Tarun luo nukkumaan ihan suosiolla, ja hyvä niin :) Mulla oli jalka kipeä ja sen takia vähän jännittikin, ja päädyin nukkumaan kissanruokapakastepötkö jalkani alla x) Tuli nukuttua tosi pitkään, kun Tarulla oli sen verran pimeää, ja koitettiinkin mahdollisimman aikaisin päästä lähtemään kotia kohti. Marin oli tarkoitus tulla Pyynikistä meidän kyydillä Saloon, mutta moottoripyöräajojen takia koko hemmetin kaupunginosa oli suljettu, ja vaikka teiden piti olla auki puoli tuntia kerrallaan, niin ne oli muutettu yksisuuntaisiksi, eikä me päästy mistään kääntymään sinne minne piti -.- Oli ihan painajaista siinä liikenteessä ja kun kumpikaan meistä ei ollut koskaan ollut Pyynikissä. Lopulta, kun taksikaan ei päässyt hakemaan Maria sieltä, päädyttiin siihen että me lähdetään edeltä ja Mari tulee bussilla kotiin kun pääsee. Olipahan hulabaloo! Forssassa pysähdyttiin syömään ja olin ehkä seiskan aikaan takaisin kotosalla. Oli kyllä hauska reissu ja oon tyytyväinen, että lähdin sittenkin mukaan :) Jalkaan vedin buranakuurin ja kylmäkääreen muutamaksi päiväksi.

Misty-herra tykkäsi meistä kaikkein eniten :)

Saatiin myös palluutella poliisikissavauva Aamua :) En muistanutkaan miten energisiä pennut onkaan!

Onneksi ei jalka ruvennut sen enempiä vihottelemaan, sillä seuraavana lauantaina, eli viime lauantaina oli täällä Salossa Vuohensaaressa ensimmäistä kertaa järjestettävät metalli-iltamat, missä oli neljä salolaista bändiä soittamassa, joista Make sattui soittamaan kolmessa. Olin innoissani illasta siksi, että tulijoita oli ilmoittautunut aika paljon, kuten myös omia kavereita, ja lisäksi siitä, että en oo nähnyt Makea keikalla soittamassa moneen, moneen vuoteen, enkä ollut juurikaan ees kuullut millaista musaa nää sen bändit soittaa, koska ei mua oo kutsuttu treeniksellekään x)

Etkoiltiin muutaman kaverin kanssa ensin jokirannassa, mistä saatiin Raisalta ja Tristanilta kyyti saareen 4 kilsan päähän. Melkein heti sai suunnistaa tanssilavalle, missä keikat vedettiin, kun Maken eka bändi Walking Thunder oli alottamassa. Tämän jälkeen vuorossa oli Manovaari, missä Make ei soita, joten tuli sen aikaa istuskeltua alueen ulkopuolella juomassa punkkua. Therapist oli seuraava bändi, joka taitaakin olla eka bändi, missä Make soittaa bassoa, ja tämä oli myös mun eka kerta kun kuulen ja näen Maken bassoa soittavan :) Jeeeeee, mun mies on basisti :D

Therapistin jälkeen käytiin pikaisesti anniskelualueena toimivan kiskan luona vetämässä parit napsut, ja mun oli pakko ostaa sieltä myös munkki, kun ne näytti niin herkullisilta (ja olikin!). Seuraava bändi Abhordium oli jo ehtinyt aloittaa kun jäin suustani kiinni kiskalle, mutta lähdin sieltä pikaisesti takaisin lavalle päin. Oli kyllä hemmetin hyvä meininki, ja lopulta päädyin muidenkin soittajien tytsyjen kanssa fanityttöilemään eturiviin :) Ei ole mun kroppa tänä kesänä tottunut noihin moshailujuttuihin, kun on tällä hetkellä koko keskivartalo ihan murjotun oloinen.

Walking Thunder:

 Therapist:

Abhordium:

Pakko on sanoa, että Abhordiumia odotin eniten, sillä niillä jätkillä on tosi ammattitaitoinen ja hieno meininki, eikä todellakaan kuulosta miltään salolaiselta pikkubändiltä. Therapistia taas odotin lähinnä Maken bassottelun takia, mutta bändi kuulosti muutenkin livenä paremmalta kuin mitä Youtubesta etukäteen kuuntelin. Walking Thunderista tuli otettua eniten kuvia, kun silloin oli vielä valoisaa. Mun kamera alkaa olla jo liian vanha ja kärsinyt, enkä tykkää enää ottaa keikkakuvia salaman kanssa. Illalla tuolla oli jo niin pimeää, ettei kuvista oikeen mitään tullut. Mutta ehkäpä oikeiden valokuvaajien kuvat onnistui paremmin :)

Tapahtuman päätyttyä lähdettiin ns. Haven-porukan kanssa taksilla Prockikseen ja istuskeltiin siellä loppuilta. Make oli mennyt kamojen roudaamisen jälkeen suoraan kotiin nukkumaan, ite tulin joskus kolmen aikaan snägärin kautta kotiin. Mies jo nukkui ja kylppäri oli täynnä mustia roiskeita :D

Kuvan otti Raisa

Mun mielestä iltamat oli tosi onnistuneet, ja kuulemma lipunmyyntikin ylitti kaikki odotukset. Myös kiska sai luullakseni ihan hyvät myynnit tuosta, joten varovasti uskallan toivoa, että ens vuonna järjestettäisiin uudelleen :) Sitten Keikkamestan hautajaisten en oo nähnyt noin montaa salolaiskaveria yhden illan aikana, joten senkin osalta oli tosi jees. Ja olin kyllä tosi ylpeä Makesta, joka kyllä soittaa ihan mitä vaan, ja kolme keikkaa illan aikana on aika hyvä saavutus :)

Loppuun vielä vähän Abhordiumia!