kissapostaus

Oon viime aikoina ollut eläinsuojeluyhdistyksen kissojen kanssa melkein yhtä paljon tekemisissä kuin omieni, mutta ajattelin kertoilla nyt näiden omien mirrien kuulumisia vähän :)

Käytiin viime perjantaina kolmikon kanssa lääkärissä vuositarkastuksilla sekä rokotuksilla, joskin viime vuonna meillä jäi rokotukset väliin kokonaan. Jotkut haluavat rokottaa kissansa joka vuosi, sillä kissaflunssarokotteet ovat voimassa vain vuoden kerrallaan, mutta eeeeen nyt niin älyttömän vakavana pidä sitä, että jonain vuonna se jää välistä, etenkin näin sisäkissoilla. Nyt toki sietää olla vähän varovaisempi, kun oon niin paljon tuntemattomien kissojen kanssa tekemisissä. Yritän opetella läträämään käsidesin kanssa ja vaihtelemaan tarvittaessa vaatteita, mutta kyllä se hankalaa vaan on.

Enivei aiemmin kolmikko on rokotettu Fel-o-vaxin kolmoisrokotteella, mutta tällä kertaa lekuri tuikkasi niihin Purevaxin vastaavan, josta oli kuulemma viime vuoden lopulla tullut sellainen versio, jossa myös flunssat ovat 3 vuotta voimassa kissaruton lisäksi. Eli rokotteita meidän tarvii hakea seuraavaksi vasta 2019! En ees osaa ajatella, että sellainen vuosiluku on olemassa. Tai tulee olemaan...

Terveystarkastuksissa kaikilta löytyi hammaskiveä, Nikkiltä vähiten ja Nunolta eniten, mutta Nemo oli ainoa, jolla ikenet selkeesti ärtyneet, joten Nemppis-jänishousun kanssa joudutaan käymään hammashoidossa vielä kevään aikana, ja jos Nunon saisi sinne sitten mahdollisimman pian Nemon jälkeen. Aika helpolla kyllä ollaan päästy, jos rouvienkin eka hammaskivenpoisto tapahtuu vasta 8 ikävuoden jälkeen! Ja Nemokin on kuitenkin jo viisivuotias. Näitä hammashoitoja oonkin tässä nyt ainakin tuon 5 vuotta, minkä Nemo on meillä ollut, odottanut tulevan ajankohtaiseksi. Jokaisella käynnillä hammaskiveä on ollut, mutta tähän mennessä ei niin paljon että sitä olisi pitänyt alkaa poistamaan.

Nikki ja Nuno täyttävät tosiaan tänä vuonna 8, ja vaikkei niillä mitään "vanhenevan kissan oireita" olekaan, niin halusin niiltä otettavan verikokeet. Niiltä ei ole aiemmin otettu, ja halusin vähän tietää missä niiden suhteen mennään. On sitten myöhemmin jotain, mihin verrata jos tuleekin jotain häikkää. Nemolta otettiin parin vuoden takaisen kuolausepisodin yhteydessä verikoe, ja kaikki olivat viitearvojen sisällä, joten en kokenut näytteenottoa Nemon kohdalla nyt tarpeelliseksi. Ainoastaan glukoosi oli muutaman pykälän koholla ja punaisella (lukema oli 10, kun viitearvo on 3,5-7,8 mmol/l), mutta lekuri vakuutti että oli varmasti vaan stressistä kiinni, sillä diabetes-kissoilla arvo olisi reippaasti lähempänä 20:tä. Tämä oli sillon mulle helpotus, sillä Nemo on pennusta asti juonut vähintään tuplasti sen määrän mitä tytöt, joten diabetes oli mun ainoa huoli. Nunon suhteen mulla ei ollut mitään huolia, sillä se on aina ollut pikkuruisin ja pelkkää luuta ja nahkaa, mutta kaikkein vilkkain ja terveimmän oloinen - mutta Nikkiltä halusin ehdottomasti tietää miten sen munuaiset voi. Tulokset tuli tänään, ja molemmilla oli kaikki viitearvojen sisällä, puna- ja valkosoluissa oli vähän ali- tai ylitarjontaa, mutta heitot oli niin pieniä ettei niistäkään tarvii murehtia.

Meidän ell-reissut menee aina niin, että Nemo pelkää niin paljon ettei tule kopasta pois lainkaan, otetaan siitä aina vaan katto-osa pois. Nuno tulee reippaasti kopasta ulos ja tutkii lääkärin pöytää, mutta jokseenkin siinä vaiheessa kun stetoskooppi otetaan käteen, Nuno hakeutuu mun syliin turvaan. Nikki yleensä sähähtää siinä vaiheessa kun rokotetaan. Sanoinkin aikavarausta tehdessä että "yksi saattaa vähän sähistä, mutta tuskin muuta". Nuno ei tykkää yhtään että sen jalkoja käpälöidään, mutta siltä saatiin verinäyte suht hyvin otettua kun hoitaja piti kiinni ja mä silittelin. Sen jälkeen se kiipesi kuin apina mun olkapäälle, mitä se ei tee ikinä kotona, vaan lääkärissä :D Nikki pistikin kampoihin sen minkä kerkesi, se ei myöskään pidä jalkojen kiskomisesta ja käpälöinnistä. Se sähisi, murisi ja potki, enkä oo koskaan kuullut siitä sellaisia villikissaääniä mitä se lekurilla päästeli. Ei auttanut silmät ja suun peittävä maski, eikä kassi mistä vain jalka tulee ulos. Karva vaan pöllysi. Nikki siis jouduttiin rauhottamaan jotta verinäyte saatiin, eikä sekään ollut ihan helppoa puuhaa, kun verta ei meinannut lypsämälläkään tulla :P Tosi harmi juttu kyllä, koska tottakai haluaisin välttää rauhoituksen jos vaan mahdollista, ja siltä ei ainakaan Nikkin osalta näemmä voi välttyä...

Nyt oon ell-käynnin jälkeen huomannut, että varsinkin Nemo on pärskinyt normaalia enemmän :/ Voikohan johtua rokotteesta ja miksi... alkoi välittömästi sen jälkeen kun tultiin lekurilta kotiin. Tässä on kyllä itekin tullut aavistuksen vainoharhaiseksi kun esyn kissojen kanssa on ollut herpesongelmia, mykoplasmaa, sydänvikaa ja sen sellaista. Ah, ignorance is bliss sometimes.

Ruokinta on meillä päässyt lipsahtamaan valtaosin teollisen ruuan puolelle sen jälkeen kun Lempimuonasta tilattu satsi raakaa jäi syömättä nirsoilun takia, ennen meillä oli paljon enemmän raakaa niille tarjolla. Tähän voisi koittaa panostaa uudelleen. Ei nää nirsoperseet suostu mitään broilerin sydämiä, siipiä tai mitään jauhettua lihaa syömään, mutta jos sais ees kanasuikaleita ostettua :D Possunsuikaleita ovat kans syöneet aiemmin sekä possunsydäntä (en tosin hiffaa miksi se muka on parempaa kuin broilerin sydämet), ja lopulta ainakin Nuno ja Nemo oppivat syömään kivipiiraa, Nuno niistä eniten pitää. Omiin korviin vaan käy se kivipiiran jäytäminen, kun kuulostaa siltä kuin kissa söisi pieniä kiviä. Jotain sitkeää kieltä voisi hammaspyykkiä silmälläpitäen kokeilla antaa, mutta mä en kyllä suostu koskemaan siihen... enkä katsomaan :P

Nemon hampaita ei kyllä pysty pesemään, sen tiedän ilman kokeilujakin, mutta Nunon kanssa se vois vielä onnistuakin. Mun piti ostaa hammasharja jo pari vuotta sitten, mutta tietysti se unohtui samantien.

Mutta tällaista meidän omille karvavarpaille :) Nyt toivon, että hammashoitojen jälkeen ei tarttis taas vähään aikaan huolehtiakaan mistään, kun verikokeidenkin tulokset oli hyvät.

PS: Huomasitte varmaan blogin ulkoasumuutoksen. Tuli tarve uudistaa tätäkin lähinnä värimaailmansa puolesta, edellinen ulkoasu olikin jo ollut tosi kauan. Bloggeri temppuili taas niin paljon, että tällä hetkellä uhkun syvää vihaa sitä kohtaan, vaikka paikoin olisi kyllä leiskassa vielä hiottavaa. Eih, en jaksa enää, olkoon.