tiistai 31. tammikuuta 2012

uusia korsetteja

Tuossa vuodenvaihteen jälkeen tupsahti mailiin Corsets Boulevardin uutiskirje, että heillä on joistakin malleista/koista loppuunmyynti, ja kun kävin katselemassa niitä, niin totesin, että siellä oli muutama korsetti mun kokoa, ja sellaista mallia jota oli tehnyt mieli ostaa jo pidempään. Ja kun kaikki maksoivat alta £20, niin olihan se pakko ostaa :)
Itseasiassa ostin jo hieman ennen vuodenvaihdetta tuolta uuden, mustan kokokorsetin (täysin sama malli, kuin mikä mulla jäi jo isoksi), mutta se oli mulle hieman liian pieni. Tai oikeastaan vaan nyörit olivat liian lyhyet ;) Luulin ottaneeni yhtä kokoa pienemmän kuin mun tänhetkinen käyttökelpoinen vyötärökorsetti, mutta se olikin kaksi kokoa pienempi. Mutta koska tässä nyt ollaan joka tapauksessa laihduttamassa, niin jätin sen kaappiin odottelemaan meikäläisen 10cm hoikistumista.

Tänään posti toi kuitenkin nämä:


Kuvat on otettu jotakuinkin luonnonvalossa ilman salamaa, mutta kamera vääristää silti värejä hieman. Korsetit ovat oikeasti tummemman violetteja, eivätkä ehkä ihan noin sinertäviä.

Vasemmalla oleva pelkkä liila korsetti on nyt hieman isompi, samankokoinen kuin mun vyötärökorsetti, joten pystyn käyttämään sitä samantien. Ainut vaan, että tuossa kun vedin sen päälleni, ja Make sen kiristi, niin huomasin että se oli nyt jo yläosasta kiristetty niin kireälle kuin sen saa, ja alaosastakin melkein. Eli eipä sitä varmaan kovin kauaa tässä käytetä, lähtee kiertoon sitten kun jää isoksi :)
Oikeanpuoleinen taas on kaksi kokoa pienempi, eli samankokoinen kuin se mustakin. Järkeilin tämän niin, että haluan kuitenkin käyttää tuota erikoisempaa ehkä useammin ja pidempään, ja se on parempi palkinto siitä parin koon laihtumisesta sitten :) Kyllähän se nytkin päälle menisi jos vaan vaihtaisin nyörit tai jatkaisin niitä, mutta sitten siitä häviäisi se palkinto-idea. Nyt mulla on kaksi motivaatiokorsettia :) Plus että jos olen tähänkin mennessä parhaiten havainnut jonkinsortin hoikistumiseni nimenomaan korseteista, niin se kannustaa ehkä vielä paremmin kokeilla tuota päälle aina silloin tällöin, kuin edes se mittanauhan kanssa heiluminen.

Tilasin oikeasti nyt kolme korsettia, yksi olisi ollut vielä kirkkaanpunainen vyötärökorsetti, mutta se olikin edullisemmalla hinnalla ehditty myydä loppuun ennen kuin ehtivät sen mulle lähettää. Olisi sitä ollut vielä kai tuolla myynnissä, mutta ei ale-hintaan, joten jätin ostamatta ja sain rahat takaisin.
Mulle on jotenkin pinttynyt sellainen ajatus, että punatukkaisena en voisi käyttää violetteja vaatteita, koska lämmin punainen ja kylmä liila riitelevät keskenään niin kovasti. Mulla ei olekaan liiloja vaatteita kuin yksi paita, mitä harvemmin tulee käytettyäkään. Päätin kuitenkin, että paskanmarjat, mä haluan jotain violettia. Plus että oon käyttänyt nyt niin paljon punaista mustan kanssa, että alkaa kohta ihan kyllästyttää.

Suosittelen kyllä kovasti tuota Corsets Boulevard -putiikkia. Korsetit ovat todella hyvälaatuisia, spiraaliluutettuja, kunnon kiristykseen tarkoitettuja yksilöitä, mutta valtaosa on alta 40 punnan. Nyörit ovat ainakin noissa mun kaikissa korseteissa tuollaista kengännauhojen tyyppistä, tosi kestävää nyöriä, jonka katkeamista lienee turha pelätä. Satiinikangas tietysti kuluu ja nyppyyntyy käytössä siinä missä missä tahansa satiinikorsetissa, mutta mulla ei ole ollut muuta valittamista. Lisäksi tosiaan löytyy myös isoja kokoja. Ja nuo korsetit ovat mun makuun tarpeeksi yksinkertaisia :)

En malta oottaa, että pääsen käyttämään tuota! Pitää vissiin taas pian käydä siellä baarissa kuiteskin... :D

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

aktiivilauantai + dead shape figure @ keikkamesta, salo

Varoitus heti kärkeen: tästä tuli kilometripostaus.

Repäisin tuossa perjantaina, ja tein neljän kilsan aamulenkin. Tällä viikolla on tullut nukuttua ihan liian pitkään, koska ei oo ollut pakko lähteä minnekään aamupäivällä. Mietiskellessäni mun paskaa päivärytmiä tuli myös mieleen, että eipä ole tullut käytyä minkäänlaisella lenkillä herran aikoihin. Hyötyliikuntapohjalta on tullut käveltyä lyhyet työmatkat ym., mutta varsinaisen lenkin oon tehnyt viimeksi varmaan kesällä. Lisäksi halusin tehdä Oopseista pannukakkua, mutta meillä ei ollut tuorejuustoa, eli sitä pitäisi hakea kaupasta. Päätinkin, että perjantaiaamuna herään Maken kanssa samaan aikaan, lähden lenkille ennen aamukahveja ja käyn samalla lähi-Salesta ostamassa tuorejuustoa, latasin illalla mp3-soittimeen treenimusa-soittolistan ja teki mieli lähteä lenkille jo samana iltana. Tulikin aamulla sitten oikein tehokäveltyä, puolet matkasta ihan maksimisykkeillä ja keuhkot huusi hoosiannaa. En hölkännyt tai juossut, mutta kävelin niin kovaa kun raajoista ja keuhkoista irtosi.
Oli hyvä fiilis kun lenkin jälkeen tulin kotiin, mutta oishan sitä siitä aikaisesta herätyksestä voinut ottaa enemmän irti, lenkin jälkeen kun tuli lähinnä maattua sohvalla :P

Illalla sain vihdoin aikaiseksi käydä läpi kissoista otettuja videopätkiä ja liitin ne yhteen isommaksi videoksi. Meinasi kyllä totaalisesti mennä hermo noiden videoeditorien kanssa. Mulla oli tässä koneella vain Windows Liven videotyökalu, ja kun olin sillä saanut videon jo valmiiksi, niin se päätti yhtäkkiä poistaa kuvan kokonaan, eli videosta kuului vain ääni ja ruutu oli mustana -.- Netistä sitten ilmaista videoeditoria etsimään, kokeilin kai kahta erilaista, toisesta en tajunnut mitään, ja toisen ilmaisversio oli sellainen, että videota julkaistessa ohjelma olisi heittänyt todella näkyvän ja ruman vesileiman keskelle videokuvaa. Olin tapellut tuon yhden videon kanssa jo nelisen tuntia ja mulla oli käpy jo palanut, joten hermostuksissani menin ja ostin yhdeksi vuodeksi eteenpäin tuon ohjelman :P (AVS Video editor) Sainpahan videon julkaistua, mutta se loppuu typerästi töksähtäen, koska siinä vaiheessa mua ei pätkääkään kiinnostanut enää viimeistellä sitä.
Tänä vuonna pitäisi muistaa kuvata kissoista enemmän videota, jotta näistä jatkossa tulisi vähän kivempia ja monipuolisempia :)



Lauantai oli mulla epätavallisen aktiivinen päivä.
Kirjastolla vietettiin Nallepäivää, missä mukana oli Animalian Karhuryhmä ja Salon seudun eläinsuojeluyhdistys. Pääsin vihdoinkin osallistumaan esyn aktiivitoimintaan, kun menin paikalle SSEY:n myyntiavuksi Anyan kanssa. Loppujen lopuksi tapahtumassa kävi niin vähän väkeä (ilmeisesti mainostus oli ollut aika kehnoa), ettei myyntiapua olisi tarvittukaan, mutta ainakin sain tutustua vihdoinkin osaan aktiivijäsenistä ja ilmaisin kiinnostukseni about mihin tahansa esy-toimintaan, eli mua saa pyytää avuksi minne vaan. Sovittiinkin, että koska oon kiinnostunut myös kenttätyöstä, niin mulle saapi soitella jos tarvitsee apua esim. kissojen loukuttamisessa tai niiden Kemiön löytöeläintaloon viemisessä ym.
Myös Anyan "soft spot" on kaikki eläimiin liittyvä, varsinkin eläinsuojelu, joten Anya innostuikin liittymään Salon seudun eläinsuojeluyhdistykseen, ja jutteli myös kummikarhun ottamisesta :)
Käytiin myös kuuntelemassa Mona Lautialan luentoa Bulgarian koiratarhoista, ja kyllä oli pienestä kiinni etten alkanut luennolla vollottamaan. Koirien huono kohtelu siellä päin on kyllä mulle jo ihan tuttua juttua, ja oon asiasta paljon lukenut, mutta aina tuollaiset järkyttää kovasti... Luento oli kyllä hyvä, siinä avattiin hieman koko Bulgarian koirakulttuuria, joka on täysin erilainen kuin meillä Suomessa, kerrottiin miksi näin on, kuinka paljon kodittomia koiria on ja miksi, ja kuinka välinpitämättömiä jopa eläinlääkärit siellä päin ovat. Tuo koko juttu on kokonaisuudessaan niin järkyttävää, että en nyt viitsi poimia sieltä mitään yksittäisiä asioita...
Lisää Kodittomat Bulgarian Koirat -yhdistyksestä täältä.



Kävellessäni kirjastoon, tuossa torilla oli muutamia kojuja pystyssä, myös Vihreiden vaaliteltta, ja sieltä mulle huudeltiin jo pitkältä, että "tuutko pullakahveille?" (Oonko tosiaan noin läpinäkyvä?) Sanoin, etten valitettavasti ehdi kun mun täytyy rientää kirjastolle, mutta otin flyerin vastaan, ja kun kysyttiin, että "haluutko Haavisto-pinssin", niin tottakai halusin :) Ääneni oon jo antanut, mutta kannatuksen vuoksi pidän sitä tuossa laukussa kiinni.

Nallepäivä-tapahtumasta läksin suoraan uimahallille ja vesijuoksemaan, siitäkin huolimatta että käsivarren mustelma vähän hävetti. Hiukset päästivät suihkussa käydessä vähän väriä, mutta kun ne altaassa piti tiukasti ylhäällä nutturalla, niin ei niistä tarvinnut välittää. Tuosta altaassa lillumisesta tulee kyllä hyvä mieli. Oon pienestä asti tykännyt plutrata vedessä ihan kamalasti, ja mulla on muutenkin pieni fiksaatio veteen ylipäänsä. Toisella radalla pidettiin samalla jonkinsortin vesijumppamixiä, joten tällä kertaa meillä oli musiikkiakin siivittämässä juoksemista, joten aika menikin paljon nopeammin, ja periaatteessa olisin voinut juosta paljon kauemminkin kuin sen tunnin. Niin ja ostin eBaysta uuden kassinkin, joka toimittaa mm. treenikassin sekä reissukassin virkaa. Se on isompi kuin mun reppu, ja sinne saa helpommin tavarat järjestykseen (esim. jotain isoa pyyhettä on kurja tunkea johonkin reppuun), eikä tarvitse ottaa käsiveskaa mukaan välttämättä ollenkaan. Ja lisäksi jos lähtee vaikka viikonloppureissuun, niin ei tarvii tuota isompaa kassia ottaa mukaan, tää on vähän kompaktimpi.




Oltiin Anyan kanssa sovittu, että tulevat miehensä kanssa meille viettämään iltaa, ja tuohon Keikkamestaan mukaan keikkaa katsomaan. Make oli lähtenyt jo iltapäivällä kavereidensa luokse, joten Mikko sai olla täällä miellyttävässä naisseurassa mm. katsomassa Rölliä ;) Mä arvoin ihan loppuun saakka juonko mä ollenkaan, ja mulla olikin täällä kotona vaan laivatuliaisviinaa ja karpalovissyä, ja koska mä en hirveästi muutenkaan pidä vissyistä, saati sitten ole tottunut blandaamaan niillä, niin juomingit pysyivät hyvin hanskassa. Lasillinen Anyan viiniä kuitenkin vähän joudutti humalaa, ja niinpä olo olikin sellainen pirtsakka, mutta hillitympi kun päästiin baariin.

Anya ja mie :) <3

Keikkamestassa oli siis esiintymässä Delayhead ja Dead Shape Figure, ja väkeä baarissa oli vain kourallinen. Delayheadin keikasta katsottiin ehkä puolet siinä penkeillä, bändiä oli lavan edessä katsomassa kolme kundia jalat levällään, ja välillä päitänsä nakellen. Ite tykkäsin biiseistä tosi kovasti, ja vähän ois kutkuttanut mennä sinne riehumaan, mutta jotenkin en taas ollut tarpeeksi humalassa kehdatakseni mennä sinne yksin moshailemaan. En ihmettele yhtään, että bändiä vitutti aivan saatanasti soittaa siellä niin tyhjälle baarille, mutta silti niiden asenne oli mun mielestä tosi pielessä. Yhdenkin biisin jälkeen laulaja sanoi, että "älkää vittu ees taputtako", ja keikan ne päätti sanomalla hyvin sarkastiseen sävyyn, että "kiitti vitusti". Mä en ole koskaan kuullutkaan koko bändistä mitään, niin miten ne voivat odottaa Salon kokoselta kaupungilta kovinkaan paljon enemmän? Jäi siis asenteesta (vai oliko se itsekritiikkiä, kuten DSF:n Galtzi asian ilmaisi) aika paska maku suuhun, mutta musa iski meikäläiseen aika kovastikin, joten täytyypä ottaa bändistä enemmän selvää.

Sitä meininkiä siinä katsellessani ja hävetessäni silmät päästäni, totesin että täällä täytyy vissiin taas näyttää miten keikoilla kuuluu käyttäytyä, eli Anyan kanssa tequilat ja parit Köllikät naamariin, ja lavan eteen katsomaan Dead Shape Figurea. Meitä oli siinä bändiä katsomassa siis minä, Make, Anya ja Mikko, ja Anya ja Mikko lähtivät kesken keikan kotiin päin, joten me jäätiin Maken kanssa kahdestaan siihen riehumaan. Taaempana oli ehkä alta kymmenen ihmistä katsomassa, mutta mikä vitun magneetti siinä mikseripöydässä on, että ihmiset liimautuu sen pöydän turvaan, ja välttelevät tanssilattia-aluetta, ja herranjumala, LAVAA, kuin ruttoa?! Mää en tajua, perkele! Olin samalla ihan hemmetin vihainen kaikille muille, mutta siinä yksinäni/Anyan kanssa/Maken kanssa riehuessani, tanssiessani ja moshatessani mulla oli kuitenkin tosi hauskaa.
Bändikin kävi välillä soittelemassa ja laulamassa siinä tyhjällä tanssilattialla, ja yhdessä välissä siinä riehuessa tukka silmillä meinasin vetäistä kitaristiakin turpaan, kun se oli vaivihkaa hivuttautunut soittamaan mun taakse :P Bändillä oli kyllä mun mielestä ihan hyvä fiilinki siitäkin huolimatta, ettei keikalla ollut juuri ketään, ja mulle jäi päällisin puolin varsinaisesta keikasta oikeen mainio olo. Niin sen loppumattoman häpeän ja vitutuksen lisäksi toki.
Esim. pari kaveriakin lähti just ennen Delayheadin aloittamista johonkin vitun Rikalan (teinihelvetti) jonoon, sen sijaan että olisivat jääneet edes supportiksi katsomaan noita bändejä. Ai saatana että suututti. Mä en tiedä onko salolaiset sitten jo jotenkin niin tottuneet siihen, että täällä on joku rokkibaari, ja keikkapaikka jossa käy välillä hyviäkin metallibändejä soittamassa, että niitä ei jaksa kiinnostaa tuollainen "kannatuksen vuoksi" keikan katsominen. Mä kun oon asunut ikäni Lohjalla, missä ei hyvät bändit keikkaile about koskaan, niin ehkä osaan arvostaa enemmän tuollaista Keikkamestan kaltaista baaria, ja supporttaan ihan täysillä jos vaan vähääkään jaksan. Jos ei jumalauta niitä metallikeikkoja mennä katsomaan, niin kohta niitä ei ole täällä ollenkaan, ja sitä mä haluan välttää.

Anteeksi avautuminen, mutta vituttaa tällanen tuppukylämeininki, vaikka täälläkin tuota kohdeyleisöä piisaa.

Kuvia otin muutamia, mutta mä halusin keskittyä siihen riehumiseen, joten en jaksanut kameran säätöjä katsella, ja kuvista tuli aika epätarkkoja ja suttuisia.








Make lähti jo heti keikan jälkeen kotiin, mutta mä törmäsin baarissa vielä Ninaan, johon tutustuin vasta tuossa joulun tienoilla, ja jäin jutskailemaan Ninan kanssa pilkkuun asti. Grilliltä makkarat (as in makkaraperunat ilman perunaa) mausteilla mukaan ja nukkumaan.
Tänään on ollut pieni krapulanpoikanen, mutta onneksi ei tartte passivoitumisesta potea huonoa omaatuntoa, kun oon ollut tällä viikolla kuitenkin niin reipas :)
Nyt jos ei tarttis pariin viikkoon taas ryypätäkään ollenkaan... Eilinenkin oli vähän sellainen puolivahinko x)

torstai 26. tammikuuta 2012

10 little things


Insanity tarttui blogissaan tähän haasteeseen, ja tietysti meikäläisen piti myös tsekata mistä on oikein kyse.
Little things -sivustolta siis valitaan 10 ruutua, jotka iskee lujiten ja pistää eniten hymyilyttämään :) Tämä oli oikeasti aika vaikea, sillä kaikkihan nuo pikku asiat ovat ihania! Karsin lopulta kolmestakymmenestä laatikosta nämä kymmenen, eikä se tosiaan ollut ihan helppo nakki.

Mä yritin joskus jokaisesta päivästä keksiä jotakin positiivista sanottavaa, mutta se sitten jäi. Voisi kokeilla uudestaan, koska näistä oikeasti tulee niin hyvälle tuulelle :)


keskiviikko 25. tammikuuta 2012

toipumisviikko

Spinen jälkeen ei ole onneksi hirveästi tarvinnut repiä itseään suuntaan tai toiseenkaan. Oon lähinnä möllöttänyt, surffannut netissä, kuntoillut, lukenut ja tehnyt ruokaa. Töistä on tämä viikko vapaata, kun Annu on koulussa Tampereella.

Oon melkein viikon syönyt maailman parasta lihakastiketta. Mulla on kouluajoista jäänyt pienet traumat kaikennäköisistä liharuuista, varsinkin sellaisista missä on lihakuutioita, kastikkeet ja keitot pääasiassa. Liha ei ollut saanut muhia tarpeeksi kauan, ja oli tosi sitkeää ja mautonta. Vasta sen jälkeen, kun äiti on saanut syötettyä mulle lihapöperöitä, oon uskaltanut itsekin niitä tehdä parin epäonnistumisen jälkeen. Avainsana on se pitkä haudutusaika, 2-4 tuntia, riippuen lihakuutioiden koosta :)


En saanut mitään kovin gourmet'n näköistä annosta, koska pääasiassa mulla oli vain hemmetin kiire syömään :D Oon muuten karppauksen myötä siirtynyt kokonaan pois isojen ruokalautasten käytöstä... Nykyisin syödään Maken kanssa molemmat vaan joko syvistä lautasista (ovat jotakin keittolautasten ja jälkiruokalautasten väliltä) tai leipälautasista...


Liharuukku

n. 600g naudanlihaa, esim. paistisuikaleita, me kuutioitiin itse naudan paahtopaistista
1 sipuli

2 dl vettä
3,3 dl (yksi korkillinen purkki) kuohukermaa
1 pkt Viola Mustapekka-juustoa

(½ lihaliemikuutio, mahdollisesti suolaa maun mukaan)


Paistetaan ensin lihoja sen verran, että ruskistuvat pinnalta, ja suurin osa lihasta tulleesta nesteestä on imeytynyt takaisin lihoihin (mä en kyllä joka kerta jaksanut imeyttää niitä nesteitä...). Heitetään ruskistuneet lihat pataan, tai aina helpompi jos ne voi ruskistaa suoraan padassa. Sekaan heitetään kuutioitu sipuli ja pari desiä vettä, sen verran että lihat peittyvät. Kansi päälle ja annetaan hautua n. 175-asteisessa uunissa vähintään kaksi tuntia, mitä pidempään hauduttaa, sen pehmeämpää, mureampaa ja hajoavampaa lihasta tulee. Itse tykkään, että liha menettää sen kuutioidun muotonsa ja hajoaa kastikkeeseen :)
Kun liha alkaa olla valmista, lisätään pataan kerma ja juusto, sekä mahdolliset mausteet. Välttämättä se ei kaipaa juuston lisäksi muuta (ja juustoakin kannattaa ensin laittaa puolet ja maistaa tarviiko lisää, nää on niin makuasioita), mutta itse tykkään suolaisemmasta, joten lisäsin puolikkaan lihaliemikuution sekä vielä hiukan suolaa. Kastikkeen annetaan hautua hiljalleen levyllä tai uunissa vielä hetken, jotta kerma saostuu tarpeeksi. Halutessaan kastiketta voi vielä vähän suurustaa, mutta itse pyrin välttämään noita ylimääräisiä jauholeikkejä :D


Lanttu-porkkanapaistos

1 lanttu
4 porkkanaa
1 pss tai maun mukaan aurajuustomurua
1 prk kuohukermaa
suolaa

Tästä on varmasti paljon eri variaatioita, mutta tämä nyt sellainen, mitä me ollaan tehty.
Kuoritaan ja kuutioidaan ensin lanttu ja porkkanat, ja esikeitetään niitä n. 20min. Laitetaan hieman kypsyneet juurekset uunivuokaan, lisätään ripaus suolaa ja aurajuusto, ja sekoitetaan hyvin. Lopuksi vielä kerma, jonka määrää voi hieman säädellä, mutta noilla juuresmäärillä 1 prk on aikalailla maksimi. Päälle voi laittaa vielä juustoraastetta, mutta mä en ole laittanut. Paistos mahtuu kivasti uuniin samaan aikaan liharuukun kanssa, mutta sitä kannattaa pitää uunissa vain n. 1-1,5 tuntia.


Vaaka on ollut meikäläisen ystävä vihdoinkin, nyt kun aloin viime viikolla uudelleen merkkaamaan Kiloklubiin kaikki syömiseni. Mä oon syönyt aika paljon kasviksia sekä turkkilaista jugurttia, joten niistä on tullut helposti liikaa hiilareita ruokavalioon, vaikka ovatkin ns. hyviä hiilareita. Nyt kun oon merkkaillut niitä ylös, niin järkytyin, että mulla oli vieläkin uudenvuoden jälkeen päivittäinen hiilariannos sellaista 60g luokkaa. Nyt oon pikkuhiljaa saanut pudotettua ne alle 30g:n, mutta hitto että on vaikeeta! Kasviksia ei saisi syödä juuri yhtään (varsinkin kun en halua puputtaa pelkkää salaattia tai parsakaalia sitä puolta kiloa...), eikä varsinkaan sitä turkkilaista jugurttia, mitä niin mielelläni söisin aamupalaksi, välipalaksi, lounaaksi... Huoh -.- Muutenkin meinaa olla välillä vähän vaikeaa, kun en läheskään joka päivä ole lihan ylin ystävä, ja kananmunakin tulee välillä korvista ulos (tai esimerkiksi eilen tuli samaa kautta ulos kuin meni alaskin...). Jälleen hiilareiden pudottamisen huomaa yleisessä olotilassa, joka on vähän sekava. Tällainen se oli sillon viime keväänäkin, sen ensimmäisen viikon kun alotin, tosin ehkä kolme kertaa pahempana. Se menee sitten ohi. Kuntoilu on ollut nyt aavistuksen vaikeampaa, ja on meinannut voimat loppua kesken. Täytyy katsoa näillä pari viikkoa ja rukata uudelleen sitä hiilarimäärää treeneille sopivammaksi, jos silloin vielä tarttee.
Mutta vaaka näyttää nyt kilon vähemmän kuin viime viikolla, ja se oli tässä se ideakin :) On paino junnannut samoissa lukemissa marraskuusta asti, ja on ihan kiva, että se vihdoin lähti laskuun. Kunhan kiloja on pudotettu tarpeeksi, niin saan alkaa hölläämään noiden hiilareiden kanssa, ja lopulta painotavoitteeseen päästyäni meinaan ottaa mukaan aamumyslin ja -maidon, koska niitä oon hieman kaivannut noiden aamupalojen tilalle. Mitään muuta mulla ei oo tehnyt mieli, paitsi perunamuusia jos satun näkemään vaikkapa jonkun kokkausblogin kuvassa perunamuusia :D

No mutta se siitä.

Lauantaina tuo mun käsi oli niin kipeä, etten sitten mennyt töihin, vaikka olin sinne lupautunut. Nyt se on enää hurjan näköinen ja kosketusarka, mutta vielä viikonloppuna sitä särki, ja käden ojennuskin teki kipeää.
Tältä se näytti maanantaina, nyt se on vielä vähän mustempi:



Kissat on olleet tapojensa mukaan Spinen jälkeen hieman närkästyneitä. Akke oli tosiaan täällä jälleen niiden seurana Spinen ajan, ja mä annoin sille luvan lähteä päivän rientoihin kunhan kissat on saaneet aamupalaa :) Mutta siis hoitajasta se ei ole koskaan kiinni, mutta kissat on silminnähden närkästyneen olosia jos me ollaan oltu jossain reissussa. Pariin päivään ne eivät esim. syöneet juuri mitään, ruuat kuivuivat kuppeihinsa. Ei haettu hellyyttä tai mitään muutakaan, katseltiin vaan vähän kyräillen. Sitten alkaa se mahdoton hellyys, kun ei jakseta enää olla näreissään :D Tänäänkin heräsin Nikkin hellyysaggressioon, kun se ekaa kertaa ikinä tuli makaamaan mun kanssa samalle tyynylle, kehräsi ja puski, ja samalla näykki mun kasvoja ja käsiä kun yritin silittää. Se on oikeasti ihan superrasittavaa, koska varsinkin nenästä näykkäisy oikeasti sattuu, mutta ei kissat sillä mitään pahaa meinaa.

Nuno kääriytyi peittoon :)

En oo raaskinut vielä viedä tätä konetta huoltoon. Päivystän sähköpostia eräästä työpaikasta, jonne pistin toissapäivänä hakemuksen... Oisin mielestäni just oikea nainen siihen hommaan, vaikka työ varmasti onkin tosi haastavaa. Toivottavasti sieltä nyt pian jotain vastattaisi :) Olin jo niin kovin innoissani tuosta paikasta, että kaikenmaailman opiskelusuunnitelmat kuulosti sen jälkeen ihan paskalta vaihtoehdolta. Tänään kuitenkin tarkistelin niitä opiskelupaikkojen yhteishakuaikatauluja ym., ja tykästyin uudelleen ajatukseen opiskelusta :) Varsinkin jos pääsisinkin floristilinjan aikuiskoulutukseen, niin vaikka se koulutus ei ihan ilmainen olekaan, niin saisin opiskella sen monimuotoisena, mikä tarkottaa paljon etäopiskelua, työharjoittelua ja muuta kivaa lähiopetuksen lisäksi. Ja lisäksi se kestäisi kolmen vuoden sijaan kaksi vuotta. Eli jos ei sitä duunipaikkaa nyt vieläkään tipu, niin ei kun hakemukset kouluihin vaan. Mutta jos vaikka saisinkin just ton duunin, niin sitten ois kyllä lykättävä niitä opiskeluja, koska toi oli kuitenkin niin helmi. Kassotaan.

Tällä viikolla ohjelmassa on tosiaan näiden vapaapäivien kuluttamista, pitäisi kaiketi siivota ja purkaa vihdoinkin se Spine-kassi, ja sitten kävis äänestämässä. Mä äänestin ekalla kierroksella Haavistoa, ja meinaan äänestää nytkin :) Meinasi vaalipäivänä tulla jännäkakka housuun siinä vaiheessa kun Haavistolla ja Väyrysellä oli vajaan prosentin ero Väyrysen hyväksi :D
Lauantaina on tuossa Salon kirjastossa Nallepäivä-tapahtuma, jossa on mukana myös Animalia, Salon seudun eläinsuojeluyhdistys ja Karhuryhmä. Oon menossa sinne auttamaan myyntihommissa, siellä on jonkin verran myytävää sekä arpajaiset. Jos kehtaan tän mustelman kanssa mennä uimahalliin, niin voisin viikonloppuna jo käydä vesijuoksemassakin. Ei nimittäin tukasta taida enää pahemmin valua väriä, yllättävää kyllä (viikko sitten värjättiin).
Niin ja lauantaina on Dead Shape Figure tuossa Keikkamestassa, ja sitä on pakko käydä vilasemassa. En vaan vielä oo päättänyt oonko selvinpäin, vai pitäiskö juoda jotain...

Ensi viikolla saadaan pidettyä pieni kissaihmisten miitinki, kun meitä foorumilaisia lähtee täältä Varsinais-Suomesta yksi autollinen kohti pääkaupunkiseutua erään foorumilaisen luo :) Oikeasti ihan mahtavaa nähdä näitä ihmisiä vihdoinkin! Kauan jo tullut foorumilla pyörittyä, mutta minkäänlaisia miittejä on aika vaikea ja turhauttava järjestää, tiedän kokemuksesta. Tämäkään ei ole mikään varsinainen foorumimiitti, vaan sinne on tulossa ihan muitakin ihmisiä :) Mutta on mulle kuitenkin eka kerta kun tapaan juuri nämät foorumilaiset, joten jänskättää vähän... tai en tiedä jänskättääkö edes, kun ollaan "tunnettu" kuitenkin jo niin kauan :D Ihanaa!
Mutta siitä lisää sitten myöhemmin :)

Unirytmi on taas persiillään kun en tänä aamuna herännytkään silloin kun piti, joten nyt ei väsytä yhtään. Eli taidanpa tässä lueskella hetken ja syödä kinkku-ruohosipulituorejuusto -mössöä! Kyllä, just sitä samaa mitä oli kinkkupasteijoiden täytteenä! Mutta ilman niitä turhia hiilareita siinä ympärillä ;)

perjantai 20. tammikuuta 2012

spinefeast at sea 2o12

Juu, että sellainen Spinefeast tällä kertaa. Yleinen fiilis oli ihan ok, mutta tuli sitä viinaa kiskottua sitten liian paljon liian nopeasti, ja menikin sitten heittämällä överiksi. Ja iltakin loppui lyhyempään kuin mitä oisin halunnut.

Koko päivän panikoin yhtä sun toista asiaa. Keritäänkö tilausbussiin, keritäänkö hyvissä ajoissa syömään ja juomaan jotta nähdään ekana esiintynyt Profane Omen... ja miljoona muuta pienempää asiaa siihen päälle.
Ehdittiin hyvin bussiin, ja tuo koko bussikyyditysjuttu sujui oikein mallikkaasti. Meidän ei tarttenut ees jonotella lähtöselvityksessä, vaan kuski kävi hakemassa koko bussilastilliselle liput, ja jakoi ne sitten siinä bussin luona. Niin ja säästettiinhän me siinä rahaakin, kun matkat edestakaisin oli 31€/hlö, ja tosiaan satamaan saakka. Ja bussissa ainoastaan hevityyppejä, rokki soi ja oli hyvä meininki :)

Laivaan päästyä vaihdoin vaan pikaisesti vaatteet ja mentiin suoraan buffettiin. Mulle riitti yksi lautasellinen sapuskaa, ja viiniä taisin juoda kolme lasillista, mutta pohjalla oli bussissa juotu puolen litran viinasekotus. Yllättävän kauan kuitenkin meni siinä syödessä, ja lopulta päästiin viinaostoksillekin vasta varttia yli seitsemän, kun PO aloitti soiton jo 19:30 :( Sitten kun piti vielä hytissä käydä niitä viinoja blandaamassa ym., niin ei keretty keikalle sitten millään. Settikin oli vain puolen tunnin pituinen, ja ehdittiin koko baariin ehkä varttia ennen Amaranthen keikan alkamista. Yleisö ei kuulemma ollut ihan messissä PO:n aikaan, mikä tietty harmitti entisestään, koska me kyllä oltais NIIN oltu messissä :P

Amaranthen keikan aikana olikin sitten fiilis jo korkealla ja tykkäsin tosi paljon :) Kiva että sain nyt nähdä ne tälleen humalassakin, kun Nummirockin keikalla tuli oltua lähinnä pikku krapulassa ja rokkipoliisina siellä takarivissä.
Koko Spinefeastin ainoat valokuvat tuli otettua Amaranthesta, eli valitettavasti ei nyt ole mitään tunnelmakuvia... Näin siinä käy, kun toinen jättää kameran kotiin, ja toisen kontolle jää valokuvaaminen :D Me kun ollaan Hannen kanssa muutenkin niin huonoja muistamaan, että niitä valokuviakin vois välillä ottaa.









Amaranthen jälkeen otettiin Jaakko J. mukaan ja mentiin hyttiin juopottelemaan siksi aikaa, kunnes oli aika lähteä DragonForcea kattomaan. Tässä vaiheessa olinkin sitten jo liian päissäni, ja mä en esimerkiksi DF:n keikasta muista juuri mitään, vaikka se tietääkseni about kokonaan katsottiinkin. Sen muistan, että uusi laulaja kuulosti melkein samalta kuin edellinenkin.

Todiste siitä, että olin kameroineni DragonForcen keikalla, mikäli tuosta nyt mitään selvää saa...

Jossain vaiheessa oltiin sikariklubilla tupakoimassa, ja huomattiin, että Jules istuskeli siinä meidän takana. Mun oli pakko käydä halaamassa ja moikkaamassa sitä, ja pahoittelin kovasti ettei ehitty keikalle, mutta oltiin kyllä hengessä mukana :) Jules on aina ihan hirmu mukava, ite vaan taisin olla jo aika tuntuvassa humalassa, mutta taisin silti tälläkin kertaa osata käyttäytyä :D

Shiningin keikan tienoilla tuli haahuiltua siellä täällä, vaikka kyllä mun oli tarkoitus ihan sitä keikkaakin katsoa. Meidän piti Hannen kanssa mm. laulaa Nylon Beatia, mutta yhtäkkiä ei muistettu minkään Nyloneiden laulujen sanoja, ja oltiin että "jumalauta, mennään laulamaan se karaokeen, sieltä näkee ruudulta sanat!" No, ei me sitten löydetty karaokea, vaan sen sijaan Hanne A. ja Sami, joiden kanssa juteltiin hetki. Mua hävetti jo siinä jutellessa ihan hirveästi, kun huomasin että mun puhe meni ihan puuroksi ja mongerrukseksi. Niin käy oikeasti tosi harvoin, mutta täytyis vaan pitää se leipäläpi ummessa kun niin käy. Voi nolous.

Shining soitti vielä, kun mentiin hetkeksi baariin istumaan. Tajusin siinä istuessani, että ei helvetti, että nyt on liian kova känni päällä, ja rupes sammuttaa ihan kamalasti. Just hetki sitten oltiin Hannen kanssa innoissamme, että me kyllä sitten heilutaan siellä aamuun asti, vaikka miehiä rupeiskin jo aikasessa vaiheessa väsyttää. No, ei muakaan varsinaisesti väsyttänyt, mutta sammutti ihan hitosti. Käytiin sitten Hannen kanssa tupakalla kannella, ja siellä meille puhkes riita jostain älyttömästä väärinkäsityksestä. Ja parkumiseksihan se sitten meni, ja loppuilta pilalle, vaikka mun tapauksessa sitä ei ois enää kovin kauaa kestänytkään...
Riidan ns. ensimmäisen vaiheen jälkeen kun jäin yksin kannelle itkeskelemään, niin mun vieressä istuva jätkä kysyi, että "ootko ihan kunnossa?" Sinänsä hauska sattuma oli se, että se jätkä oli sama, joka oltiin Hannen kanssa bongattu aiemmin illalla, että "hei toi on se tyyppi sieltä Frostbitesta!" Sain sitten avautua ja itkeä sille Jussille ja sain siltä parit lohdutushalit. Sanoin sille monta kertaa, että se oli hirmu ihana kun huolehti ja jaksoi kuunnella :) Ja sanoin sille myös muistavani sen Frostbitesta. Lopuksi se vei mut pois sieltä kylmästä baarin puolelle ja tarjosi mulle lonkeron. Baaritiskillä näin Helinänkin, jolle myös avauduin typerästä riidasta, olinhan mä siinä vaiheessa varmaan ihan kamala ilmestys meikit poskilla ja silleen :D Siinä vaiheessa Hanne tuli jostain ja pyysi että selvitettäis se sotku, mutta en mä tiedä tuliko sitä loppujen lopuksi oikein selvitettyäkään vaikka sitä yritettiinkin. Make ja Ville siihen tuli sitten myös, ja mä lähdin Maken kanssa sikaribaarin kautta hyttiin nukkumaan siinä joskus kolmen aikoihin ehkä. Eli Mayhem jäi sitten kuitenkin näkemättä, vaikka sikaribaarissa olleet Maija ja Jaakko V. yritti meitä kyllä saada mukaansa sitä katsomaan. Mut mä halusin vaan sänkyyn sammumaan.

Aamulla krapula ja vapina, ja ihan älytön jano. Silmät oli kaikesta itkemisestä turvonneet lähes umpeen, ja sitten piti kammeta ittensä ylös ja aamupalalle. Enpä kyllä juuri mitään saanut syötyä, lähinnä rahkaa, ja mehua ihan sairaasti. Aamupalan jälkeen nukuttiin vielä pari tuntia, ja Ville tuli herättelemään meitä kattomaan Swallow the Sunia. Mulla kesti hetken laittaa itteni ihmisen näköiseksi, ja lopulta nähtiin StS:sta jokunen biisi keikan loppupuolelta. Oli kyllä ehkä parasta krapulajuomista se sellainen jäähilemössö, alkoholittomana.
Keikan jälkeen erinäistä istuskelemista, ja näin sitten Jakenkin, joka kävi pikaisesti juttelemassa :) Itseasiassa aika paljon tuli kuitenkin kavereita nähtyä, mutta suurin osa oli valitettavasti sellaisia pikaisia moikkauksia, eikä mitään kunnon jutustelua, ja se jäi kyllä harmittamaan vähän :/

Aamulla huomasin myös, että mulla oli polvi auki, ja koko oikea käsivarsi oli turvonnut ja ison ja helvetin kipeän mustelman peittämä. En muista missään vaiheessa saaneeni niin isoa tälliä käteen, että siitä olisi noin valtava mustelma tullut, mutta sen on ollut pakko tapahtua sitten siinä riidan tuoksinnassa, kun lensin/kaaduin/valahdin päin laivan kaidetta. Mystisiä pienempiä mustelmia löytyi myös toisesta kädestä ja jaloistakin...

Kauheen kivan näköinen, eikö... Tuntuu about yhtä kivalta.

Takasin Helsinkiin tullessa laiva keinui ihan hirveästi, ja mulla oli jo muutenkin paha olo, mutta hengailtiin kuitenkin lähinnä siellä ihmisten ilmoilla, ja me käytiin poikien kanssa kahvilassa vähän syömässä just ennen kuin saavuttiin satamaan.

Mua pelotti vähän, että krapulan takia tulis bussissa paha olo, mutta selviydyin sitten tosta bussimatkastakin, vaikkakaan se olotila ei ollut mikään kaksinen. Oli ihana astua ovesta sisään ja olla kotona, joskin mua keinuttaa vieläkin...
Ens kerralla viinaa vähän (no siis aika paljon) hillitymmin, ja kun muistais juoda vettäkin välillä. Ja miksi mä pyysin esim. siltä Jussiltakin lonkeron, vaikka olin ihan hillittömässä humalassa jo valmiiksi -.- Koska se, että ilta kallistui paskemmalle puolelle, johtui oikeastaan vaan siitä, että tuli juotua ihan liikaa. Että eipä mennyt ihan suunnitellusti tämä Spine, mutta jospa se olis taas ens vuonna.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Nunon studiofotoja

No niin, sain tänään käsiteltyä Nunon studiokuvista parhaimmat :) Keltainen tausta toimi mun mielestä tosi kivasti nimenomaan Nunon kanssa.

Nuno vähän arkaili studiolla, ja jutteli ja marmatti ihan älyttömästi, mikä on sille tosi harvinaista. Se on yleensä niin kovin hiljanen. Nuno on tosi perso kaikille herkuille, joten niitä olikin paljon mukana. Valokeilassa ei Nunokaan millään olis suostunut olemaan, mutta muutamia hyviä otoksia kyllä siitäkin huolimatta tuli :) Oltiin Nunon kanssa studiolla vaan sellaiset 1,5 tuntia, eli puolet vähemmän kuin Nikkin kanssa, ja Nunosta oli tarkotus ottaa vaan esimerkkikuvia sen keltaisen taustan kanssa, eli periaatteessa niitä ei otettu alunperinkään mulle itselleni valittaviksi. Asiakkaat ovat olleet nihkeitä tuon keltaisen taustan kanssa, mutta mun mielestä se ei ollut paha ollenkaan :) Toivottavasti kuvat ajavat asiansa, ja asiakkaat uskaltaisivat nyt käyttää tuota keltaistakin.

Kuvaajana siis toimi Annamari Rissanen.









lauantai 14. tammikuuta 2012

lauantai-juttuja

Mulla ei oikeastaan ole mitään asiaa, mutta halusin kirjotella :D

Käytiin tuossa muutama tunti sitten katsomassa Maken kanssa uusin Sherlock Holmes -leffa tuossa leffateatterissa. Edelliseen Sherlock Holmes -leffaan olinkin vähän pettynyt, mutta tämä A Game of Shadows olikin jonkun tuhat kertaa viihdyttävämpi kuin se edellinen :) En ihmettele yhtään, että moni on sitä kehunut.
Robert Downey Jr. ja Jude Law sopivat kyllä mainiosti Holmesiksi ja Watsoniksi :) Lisäksi Robert Downey Jr.:lla on jotain jännää karismaa, ehkä se on sitten taas joku renttulookki, joka viehättää ;D Oonko ainut, jonka mielestä se muistuttaa Al Pacinoa?

(kuva)
(kuva)

Ostin tuossa joskus kesällä ensimmäisen Cupcake Cult -paitani, ja pienen kokonsa vuoksi se jäi vaatehyllylle odottelemaan ns. parempia päiviä. Tänään päätin kuitenkin vetäistä sen ylleni, ja vaikka tämän tädin rintavarustus onkin edelleen ihan liian iso näihin paitoihin, niin olin iloinen huomatessani, että se kuitenkin muualta istui päälleni jo paljon paremmin, ja pystyn siis käyttämään sitä :) Kesällä se puristi rintamuksen lisäksi muualtakin, ja tuntui kovin ahdistavalta. Ja koska kuvista tuskin erottaa, niin kyseessä on siis tämä Bambi-paita. Tämän näköisenä siis lähdin leffaan, ei mitään erikoisempia.



Sorit ihme asennosta, näytän siltä kuin olis kamala pissahätä x)

Mulla on jostain syystä viime aikoina unentarve lisääntynyt ihan kamalasti, enkä nyt ihan äkkiseltään osaa sanoa syytäkään siihen. Tänäänkin nukkua posotin puolille päivin asti ja olisin mielelläni jatkanut vielä uniakin, kun vielä syksyllä heräsin viikonloppuisinkin noin ysiltä. Päivä oli siis jo pitkällä kun pääsin ylös, mutta tekemisenpuute kuitenkin vaivasi. Ja vaikka mun jalka onkin vielä vähän kipeä, niin en vaan voinut olla jumppaamatta ("say what?", kuulen teidän kysyvän), koska olinhan eilen käytännössä sohvan oma, enkä tehnyt mitään. Niinpä kaivoin vanhat näyte-DVD:t BodyBalancesta ja BodyVivesta, ja tein kummankin 20-minuuttisen ohjelman läpi. Jotta sain koko tunnin täyteen, tein vielä Zumban pikaohjelman. Nuo kaksi ensimmäistä oli kyllä ihan supertylsiä nyt kun oon päässyt ton kotizumban makuun, että taitavat nuo sitten vastaisuudessakin pölyttyä vaan tuolla kaapin perukoilla. Oli kyllä suht vaikeaa tehdä nuo ohjelmat läpi, kun jalkaa piti kuitenkin hieman varoa pahimmilta väännöiltä.

Huomenna oon menossa Anyan kanssa vesijuoksemaan, ja voipi olla että käyn siellä vielä maanantaina ja/tai tiistainakin, ja sitten pidän tukkaväritaukoa noista uimahallijutuista ;)

Kello on jo aika paljon, mutta koska mua ei vielä juurikaan väsytä, niin ajattelin alotella uutta kirjaa vielä tänään. Sain kaveriltani Hanne A.:lta lainaksi pari Dean Koontzin Odd Thomas -kirjaa :)
Spinen jälkeen mun on pakko viedä tämä mun läppärini TAAS huoltoon, joten sitten on taas hyvä sauma lukea ja kuntoilla, kun en pääse koneellekaan :P Uskomatonta kyllä, että näin kallista konetta saa olla jatkuvasti viemässä huollettavaksi... Muuten oon ollut tähän Delliin tyytyväinen, mutta noi jurppii.

Ei mulla muuta, mukavaa lauantai-iltaa muillekin :)

perjantai 13. tammikuuta 2012

kommenttivastaukset

Ootteko huomanneet, että Bloggerin kommenttiosioon on tullut tuommoiset "Vastaa" -linkit kommentin alle? Eihän ne aikaisemmin siinä ole olleet? Vastasin kommentteihin noiden linkkien avulla tuohon edelliseen postaukseeni, mutta en oikein osaa vielä päättää, onko se tuolla lailla sekavamman näköistä :S Pitääköhän html-koodia hieman sörkkiä...

i like to move it move it...

Oon ollut tähän viikkoon kuntoilun kannalta tosi tyytyväinen :) Oon jaksanut ihan hyvin tehdä juttuja, vaikka mulla edelleen onkin vaikeuksia lähteä yksin kotoa mihinkään kuntoilemaan. Mutta jos ei muualla, niin pääasia että edes kotona. Varsinkin kun ei mulla taida hirveästi olla varaakaan käydä missään muualla, vaikka edelleen kyllä houkuttaisi lähisalin BodyPump ja tanssilliset tunnit. Mutta niitä nyt ehtii miettiä... maanantaisin pääsisin pumppiin suoraan töistä, mikä olis mulle ideaalein tilanne - ettei siis tarvitse käydä kotona röhnöttämässä siinä välissä, mikä laiskistaa ihan superpaljon ainakin meikäläistä.
Oikeastaan täytyisi ensin kokeilla ja ottaa selvää, minkälaisia ruokia ja ruokamääriä mun pitäisi töihin ottaa mukaan, jotta pystyn mennä sinne pumppiin iltapäivällä. Mulla on nimittäin tällä viikolla ollut ihan jatkuvasti oikein kurniva nälkä, vaikka oon syönyt rasva-ja proteiinipitoisia ruokia, mielestäni riittäviä annoksia. Ei mene kuin korkeintaan pari tuntia ja vatsa kurnii taas -.- Eilen kyllä mietin, että oon saattanut syödä ihan liian vähän siihen nähden kuinka hyvin oon nyt liikkunut ja kuntoillut, ja lisäksi mulla on menossa pieni ruokaällötyskausi, kun ei tee mieli syödä mitään lämpimiä tai ns. kunnon ruokia, ja niistä tulee lähinnä vain kuvottava olo. Mulla tulee sellaisia aina välillä, eikä nuo kaudet ole sidoksissa mihinkään muuhun. Tekisi mieli syödä vaan muroja ja kylmää maitoa -.-

Maanantaina zumbasin tässä kotosalla ekaa kertaa 2kg käsipainojen kanssa, jotka sain joululahjaksi. Oikeastihan tuohon dvd-pakettiin kuuluisi ne zumba-sticksit, mutta mulla ei ole niitä. Sama kai se on, millaiset ne painot ovat. Näytti ainakin toimivan noillakin, ainakin hurjasti paremmin kuin edelliskerralla hätäpäissään otetut täytetyt vesipullot :D Mulla oli seuraavana päivänä koko keskivartalo, erityisesti kylkien ja alaselän lihakset ihanan kipeät, samoin hauikset ja ojentajat :) Tykkään kun kuntoilusta tulee paikat kipeiksi, tietääpähän olleen tehokasta. Ja normaalisti kun zumbassa ei välttämättä lihaksiin satu, siinä tulee lähinnä vaan hiki.
Tiistaina tein tuon saman käsipaino-ohjelman, joka kestää siis puoli tuntia. Normaalisti teen sen lisäksi vielä tuon sentao-ohjelman, missä käytetään tuolia apuna, joten kokonaiskesto on sen tunnin. Tiistaina kuitenkin sain aloitettua vasta niin myöhään, että vedin vain puolen tunnin setin, että pääsen nukkumaankin.

(kuva)

(kuva)

Keskiviikko oli välipäivä, mutta eilen raahasin Maken mun mukana uimahallille. Lähinnä sen takia, että mua taas vähän jännitti, koska en oo aiemmin käynyt tuolla hallilla x) Nyt kun oon käynyt siellä, en välttistä tartte Makea enää mukaan, koska enpä mä taaskaan sen kanssa siellä hirveästi "ollut". Joskin sen olis ehkä hyvä siellä käydä, koska se oli nähtävästi ihan rapakunnossa :P Luulin, että mä olen rapakunnossa, mutta Make piti jatkuvasti taukoja ja kävi saunassa ym., kun se ei jaksanut putkeen uida kuin muutaman altaanmitan. Olin ihan yllättynyt. En kyllä tiedä miksi, kun eihän se tosiaan mitään koskaan tee...

No eniveis, uin aluksi ja lopuksi ihan rauhassa yhteensä sellaiset 300m, ja kokeilin ekaa kertaa vesijuoksua, ja juoksin kolme varttia. Olisin voinut juosta vielä kauemminkin, mutta siinä altaassa alkoi syvänvedenjumppa, ja Make oli lisäksi jo melkein lähdössä kotiin, niin päätin heittää vyön narikkaan ja uida toisessa altaassa loppuajan.
Vesijuoksu oli välillä vähän puuduttavaa ja tylsää, eikä se tuntunut kuntoilulta ollenkaan, kun se oli niin hidastempoista (siis kun eteenpäin ei kovin nopeasti pääse) eikä siellä vedessä tule edes kuuma. Mutta sen polskimisen tehokkuuden voi kuitenkin hyvin uskoa, mä ainakin vakuutuin siinä vaiheessa kun tulin sieltä altaasta ylös ja kroppa lähenteli löysää spagettia. Sain ihan tosissani katsoa miten siellä käytävillä kävelen, kun välillä tuntui että jalat pettää alta. Mutta ymmärrän hyvin, että jengi ostelee vedenpitäviä mp3-soittimia, ja kuuntelevat samalla musaa tai esim. äänikirjoja. Luulen, että äänikirja voiskin olla aika kiva. Tosin mulla ei kyllä ole varaa ostaa vesitiivistä mp3-soitinta tuon takia, kun ei ne nähtävästi mitään halpoja ole.
Veikkaan, että tulee kyllä käytyä uudelleenkin. Mun täytyy jättää varmaan tukan värjäys Spinefeastia varten ihan viime tippaan edelliselle päivälle, että voin vielä sitä ennen käydä juoksemassa :D Sitten odotellaan taas viikko, pari, ettei tukka enää päästä väriä, että voi lähteä uimaan :D Mä en nimittäin uimalakkia päähäni laita.

(kuva)

Kello oli aika paljon jo kun tultiin hallilta, eikä kotona ollut mitään valmista ruokaa, joten käytiin noin niinkun tosi terveellisesti hakemassa kebabit :D Mä tosin kerrankin pysyin tiukkana enkä ottanut annokseeni ylimääräisiä hiilareita, vaan otin kebabin salaatilla. Ja siis sitä lihaahan oli siinä sitten ihan helvetisti. Mutta niin vaan pari tuntia annoksen syömisestä mun vatsa murisi taas, ihan käsittämätöntä. Pitäisi vissiin taas merkkailla syömisiään ylös, kun näyttää olevan taas niin vaikeaa...

Nettikaverini oli eilen käynyt LesMill'sin Sh'Bam -tunnilla. Olin ihan monttu auki, että miiiiiikä...? Youtubesta katselin joitakin esittelyvideoita, ja kyseessä on siis tanssitunti, bilettämistä keskellä päivää :D Vitsi, valehtelematta just tässä viikon sisällä ajattelin, että miksei kuntoilu voi olla täysin sellaista samanlaista tanssimista ja bilettämistä kuin baarissa, että vähänkö olis kiva mennä vaan joksikin aikaa bailaamaan. Eihän sitä baarissa viitti yleensä tanssia niin viimeistä päivää, että on ihan hiestä märkä loppuillan :P Sais tuo lähisali ottaa tuonkin ohjelmistoonsa... Uskoisin että tuossa Sh'Bamissa on paljon simppelimmät koreografiat kuin BodyJamissa ja siten ehkä motivoivampaa. Katselin nimittäin noita BodyJamin ohjelmia, ja vaikuttaa aika haastavilta liikesarjoilta, varsinkin kun en oo tanssinut mitään kovin vaativaa melkeen 10 vuoteen...

Tuossa aamulla kun nousin sängystä ylös, kompastelin jaloissa pyörineeseen Nemoon, muljautin jalkani ja löin polveni arkun kulmaan -.- Nyt sattuu ja vihloo, ja koitan lääkkeillä ja kaikenmaailman voiteilla kinttuani hoivata, jotta oisin pian taas kunnossa, eikä kuntoiluun tulis pitkää taukoa. En taida tänään päästä töihinkään. Hoh.

Minkälaista kuntoilua te muut harrastatte? Otan mielelläni myös ehdotuksia vastaan, minkälaisia jumppia kannattaa mahdollisuuksien mukaan kokeilla :)

tiistai 10. tammikuuta 2012

arki-minä

Mulle tulikin tässä aamulla ykskaksyllättäen pari tuntia ylimääräistä aikaa kotona, kun liike avataankin vasta myöhemmin, ja koska Make oli jo töissä, niin kaivoin kamerajalustan esille. Melko yllättävää, että tällä kertaa onnistuneeseen asukuvaan tarvittiin vain kolme otosta! Ehkä siis tästä lähin käytän pelkästään kamerajalustaa ja itselaukaisijaa :D Laatu tosin oli aika huono, kun tuli lopulta otettua kuvat vähän liian kaukaa. Osasyy tähän kuvaamiseen oli myös se, että mun on jo viime keväästä asti pitänyt CV:hen vaihtaa itsestäni vähän luonnollisempi, arki-minä -kuva.

Viime aikoina omat kuvat täällä blogissa ja Facebookissa ovat olleet jonkinsortin bilelookeista, niin ajattelin vilauttaa vähän arkilookia, siis minkä näköisenä mut näkee arkisin, tälleen töihin lähdettäessä. Yksi merkittävä asia on ainakin se, että koska tälläkin hetkellä mun työ on suurimmaksi osaksi näyttöpäätetyötä, niin en voi töissä pitää piilolinssejä, sillä ne tuntuvat kuivuvan silmiin. Ja sitten taas iltaisin kotona nörttäilen ja selailen nettiä muuten vaan, koska mulla ei ole elämää. Siksi arkena yleensä käytänkin silmälaseja ja piilareita vaan viihteelle lähtiessäni, tai joissain muissa tilaisuuksissa missä tiedän pystyväni niitä käyttämään. Tämän vuoksi kävinkin tuossa ostamassa kuukausilinssieni lisäksi kertiksiä.
Niin ja meikki on tietysti pelkistetympi. Arkena käytän esim. silmämeikissä ainoastaan ripsiväriä, koska no... en vaan yksinkertaisesti jaksa enempiä :P

Tunika/mekko: Seppälä
Samettihousut: Halens



Asu nyt ei kyllä siinä mielessä ole tyypillinen mulle, sillä toi tunikahan on pääosin valkoinen! Plus että villapaidan meinaan kietaista tuohon päälle vielä :) Mutta tuota tunikaa teki mieli käyttää pitkästä aikaa, joskin tuntuu että se on jäänyt mulle vähän isoksi, vaikka aina se on ollutkin hieman väljä.
Et siinä teille nyt sitten asukuvaa! :D

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

unohdettuja

Löysin kameran muistikortilta muutamia blogia varten otettuja kuvia, mutta enpä ollut koskaan muistanut niitä tänne laittaa. Joten seuraa hyvin sekalainen pikku postaus.

Ensinnäkin, marraskuussa sain synttärilahjaksi Hannelta tosi kivat skorpioni-nappikorvikset :) Oon käyttänyt korviksia tosi paljon, mutta koska Hanne oli hankkinut ne mulle ajatellen niiden sopivan hyvin mun skorpioni-kaulakorun kanssa yhteen, niin halusin kuvatakin ne sen kanssa. En vain meinannut löytää sitä pirun kaulakorua mistään, kun en ole juurikaan käyttänyt sitä sen jälkeen, kun viime keväänä sain tämän kissariipuksen... Mutta löytyihän se lopulta :) Voisinkin jo pikkuhiljaa vaihtaa kaulakorua :D Tykkään tosta skorpparistakin kovasti.

(tuo sininen on sitten vaan heijastumaa)

Sitten tilasin joulun aikaan vähän kuin itselleni lahjaksi eBaysta muutaman pikkuisen lohikäärmeen. Nämä ovat Enchantican erästä keräyssarjaa, ja näitä Snappa- ja Rattajack-aiheisia pikkuisia figuureja on tehty vaikka kuinka monta erilaista. En nyt kuitenkaan meinaa alkaa näitä sen enempää keräilemään, sillä tykkään kuitenkin enemmän noista toisenlaisista lohikäärmeistä. Rattajack on kyllä sen verran söpö, että jos joku kiva figuuri tulee vastaan, niin saatan ostaa.

Vasemmalla "Rattajack Bowled Over", takana "Snappa Plays Ball", keskellä "Snappa Caught Napping" ja oikealla "Snappa Dozing".

Joululahjaksi ostin eBaysta myös uuden lompakon. Oon tykännyt vanhasta ihan hurjan paljon, mutta se alkaa näyttää jo melko räjähtäneeltä. Uusi on jotenkin paljon kömpelömpi ja isompi, eikä kaikenmaailman korteille ole tarpeeksi tilaa :/ Onneksi ei ollut kallis, ja vaikka onkin tosi nätti, niin en ole vielä päättänyt pidänkö tämän uuden käytössä vai otanko vanhan takaisin.



Ööö... Tälleen vuoden vaihteen jälkeen ollaan koitettu taas pitää tiukempaa linjaa karppaamisessa. Tosin nyt viikonloppuna ollaan tahallaan hieman lipsuttu siitä, koska mä halusin käyttää meidän lasipurkeissa lojunneet spagetin- ja riisinjämät loppuun, jotta saadaan niihin purkkeihin jotain karpimpaa. Niinpä syötiin eilen spagettia ja riisiä jauhelihakastikkeen kanssa, ja voi luoja! Vaikka mulla ei ole moneen kuukauteen edes tehnyt mieli spagettia, niin nyt kun sitä sai, niin kyllä se aika taivaalliselta maistui. Nälkä tosin ei kovin kauaa pysynyt poissa, vaan ahmin muutaman tunnin päästä samanmoisen annoksen.


Kuitenkin tällä viikolla tuli tehtyä myös ihan (s)karpistikin ruokaa ;) Tehtiin mm. täytettyjä paprikoita ja tomaatteja. Mä halusin täytteestä jättää pois sen iänikuisen jauhelihan, ja lopputulos olikin sitten parempi. Me tehtiin täytettä sen verran paljon, että se riitti neljään paprikaan ja kahdeksaan tomaattiin, ja jos mä saan seuraavalla kerralla valita, niin tehdään pelkkiä tomaatteja, ne oli mun mielestä yllättäen parempia :)



Täytetyt paprikat ja tomaatit

4 isohkoa paprikaa
8 isohkoa tomaattia
250g Korpelan kevytkinkkukuutioita
1 kesäkurpitsa
150g / 1 pkt pekonia
200g tuorejuustoa, esim. paprika-chili
päälle juustoraastetta

Ensin paprikoilta ja tomaateilta leikataan hatut pois. Tällä kertaa me tosin halkaistiin paprikat pituussuunnassa, eikä meidän paprikat siis saaneet hattuja ollenkaan. Mun mielestä niitä on kuitenkin tuolla tavalla helpompi syödä. Tomaateista kaavitaan lusikalla sisukset pois. Niistä voi valuttaa enimmät nesteet ja sisälmykset murskata/soseuttaa, ja ne lisätään täytteeseen.

Pekoni leikellään pieneksi ja paistetaan pannulla. Kesäkurpitsa kuutioidaan, ja ne voidaan heittää pekonin seuraksi pannulle, tai lisätä sellaisenaan täytemössöön. Myös tuorejuusto sekoitettiin täytteeseen, joskin mikään ei estä laittamasta tuorejuustonokareita vasta muun täytteen päälle.
Lopuksi vielä juustoraastetta ja hatut päälle. Paistetaan 200 asteessa, paprikoita ehkä puolisen tuntia, tomaateille riittää varmasti puolet vähemmän.


Mitäs sitten vielä...
Niin, viime keskiviikkona ilmestyi Fit Karppaaja -lehti, jonka kävin ostamassa. Käsittääkseni tämä oli siis yksinumeroinen kokeilulehti, ja jos sillä on tarpeeksi menekkiä, sitä ruvetaan julkaisemaan. Korjatkaa jos olen väärässä.
Lehti vaikutti ihan asialliselta, joskaan en jotenkin pysty kuvitella, että karppuksesta noin yleensä voisi saada jutunjuurta moneen numeroon. Lehdessä oli onnistumistarinoita, juttua julkkisten karppauksesta, karppauksen ABC, sekä melko paljon karppireseptejä, mistä tykkäsin tosi paljon. Mua on aina vähän  häirinnyt, ettei karppaus.info -sivuilla ole kuvaa kaikista resepteistä, koska mulle on tärkeää nähdä miltä joku ruoka tehtynä näyttää. Siksi siis tykkään, että noita karppireseptejä oli paljon, niin tiukemmille karppaajille kuin rennommille karppaajille.
Ja tiukemman karppauksen kunniaksi tilasin itselleni myös Karpin Ateriakirjan, joka toivottavasti saapuu ensi viikolla. On pitänyt vaikka kuinka useasti lainata kirjastosta noita karpin keittokirjoja ym., mutta ovat nähtävästi sen verran suosittuja, että ovat jatkuvasti lainassa.

Huomenna on Nunon vuoro päästä studiolle valokuvattavaksi. Eihän mun oikeastaan pitänyt kuin viedä Nikki sinne niitä joulukorttikuvia varten, mutta sitten Annu kertoi, että sillä on studiolla keltainen taustakangas, jota kukaan asiakkaista ei ole iljennyt käyttää. No, enpä mä itsekään oikein keltaisesta pidä, mutta aloin miettiä, että Nunosta saisi varmaan aika kivoja kuvia keltaista taustaa vasten. Niinpä a) minä saan Nunostakin studiokuvia, b) Annu saa mainosta ensinnäkin kissojen kuvaajana, ja toiseksi esimerkkikuvia siitä keltaisesta taustasta. En tiedä, pitäisiköhän sitten Nemokin vielä jossain vaiheessa sinne kuitenkin viedä :D

Söpösti tassut ristissä
Nemon höhlä asento :)

Toissayönä oli vihdoin tänne eteläänkin satanut lunta, ja pakkanen on pitänytkin sen maassa :) Make tosin ei suostunut lähtemään mun kanssa kävelylle kun sillä on kuulemma liian tukkonen olo -.- En sitten yksinkään jaksanut lähteä, ja toisaalta kun kauppareissulla käytiin, niin saatiin huomata, että koko Salo oli kävelyllä tai muuten vaan liikenteessä.

Btw. mun mielestä viikonlopun pitäisi aina olla kolmepäiväinen. Yhden päivän voisi olla tekemättä mitään, makaisi vaan sohvalla, lukisi kirjaa ja söisi suklaata, toinen päivä kavereiden tai sukulaisten tapaamiseen, hauskanpitoon ja bilettämiseen, ja kolmas päivä erinäiseen reippailuun, kodin siistimiseen ja muuhun aikaansaavuuteen. Ei välttämättä tuossa järjestyksessä, ehkä bilettämisen jälkeisenä päivänä se mitääntekemättömyys ja suklaan syönti olis kivempi ;)
Meillä tosin tämä pitkä viikonloppu oli kaikkien päivien osilta kovin rauhallinen. Perjantaina havahduin yhtäkkiä iltaseitsemältä, että mitään en ole saanut aikaiseksi (katselin netistä jotain juttuja koko päivän, enkä enää edes muista mitä). Lauantaina käytiin ruokakaupassa, ja tänään oon vähän siivonnut, mutta tarpeeksi maltillisesti ;) Eilen olis ollut kahden paikallisen bändin keikka tossa Keikkamestassa, ja päivällä olin jo vähän niinkuin menossa sinne, mutta Make rupesi toppuuttelemaan sen flunssansa kanssa. En mä sitten yksinkään halunnut mennä, vaikka todennäköisesti siellä oliskin ollut paljon tuttuja. Ilta meni sitten lähinnä pelaillessa, ja luulenpa tämän illan ohjelman olevan jotakuinkin samanlainen :P Pikkuhiljaa tarttis vaan jotain ruokaa väsätä taas.