tiistai 30. huhtikuuta 2013

spiderman-tukka liituvärjäyksellä

Ostin taannoin Grouponin kautta setin pastelliliituja hiusten minimaaliseen värjäykseen. Nämä ovat ihan tavalliset pastelliliidut, joita löytää vaikkapa kirjakaupoista. Väri tarttuu ja näkyy parhaiten vaaleissa hiuksissa, mutta päätin kokeilla enivei.



Liiduilla värjäys on tosi yksinkertaista: pieni osio hiuksia vain kastellaan, ja aletaan värittää sitä liidulla. Tämän jälkeen osio voidaan föönata kuivaksi, suoristaa tai kihartaa, sekä suihkauttaa siihen lakkaa.

Nämä nimenomaiset liidut on tosi pieniä, ja kuluivat jo yhden käytön jälkeen tosi paljon. Tällä kertaa kokeilin lähinnä sinisen eri sävyjä, sekä tuota pinkkiä, joka ei oikein näkynyt mun tukasta mihinkään. Tuo ihan vaalein sininen sai hiukset näyttämään lähinnä harmailta, mutta nuo kirkkaat olivat ihan kauniin näköisiä jopa mun punaisissa hiuksissa.
Liituvärjäys sai hiukset tuntumaan tosi tönköiltä ja kuivilta, ja harjatessa hiukset tuntuivat olevan hirveässä takussa (ja tietysti puolet väristä lähti siinä vaiheessa). Mutta tosi helppo ja yksinkertainen värjäystapa, jos haluaa vaikkapa illaksi pari eriväristä raitaa, tai vaikkapa ns. dipatut latvat. Itsellä tämä Spiderman-väriyhdistelmä toimi ehkä hiukan paremmin, kun sinistä oli vasta ainoastaan tuolla alempana, ja päällä näkyi puhdas punainen. Demonstroidakseni paremmin tuon värin näkyvyyttä laitoin sitä kuitenkin tuohon päällekin.
Värin pitäisi lähteä jo seuraavassa shampoopesussa.




Kyllä näitä varmasti tulee sillon tällöin käytettyä - tosin vähän hillitymmin kuin nyt tai dipatuin latvoin :)
Pinterestistä paljon lisää ideakuvia!

enää kaksi viikkoa jäljellä?

Laihduttaessa oman kropan tarkkailu ja kehityksen huomaaminen on kyllä jännää. Monesti mietin myös, että kuinka suuri osa siitä on harhaluuloa. Jotkut laihduttajat eivät esim. mittaile tai punnitse itseään ollenkaan, sanovat että "kyllä sen peilistä sitten näkee". Itse lihoin aikanaan niin nopeasti, että luulen ettei mun pää sisäistänyt sitä kuinka iso lopulta olinkaan. Sen huomasi jossain vaiheessa siitäkin, että kaupassa raahasin liian pieniä vaatteita sovituskoppiin, sillä mielestäni peilikuvani ei näyttänyt niin isolta mitä oikeasti olin.

Ja yhtälailla nyt laihduttaessa olen tullut peilikuvalleni sokeaksi. Yhtenä päivänä mielestäni peilikuvani näytti hoikistuneen paljonkin, joten kaivoin mittanauhan esiin. Mittasin itseni siis Superdieetin aloituspäivänä, ja ajattelin mitata itseni seuraavaksi vasta kun SD päättyy. Niin no, mittasin itseni siis siinä toivossa että senttejä olisi lähtenyt valtavasti, mutta ei niitä ollut lähtenyt yhtään. Mistään. Ei kai ihminen voi kuitenkaan hoikistua ilman, että senttejäkin lähtee? Itse en siis uskaltaisi luottaa peilikuvaani pätkääkään.

Burritoja ja fajitaksia


Positiivista kuitenkin, olen huomannut, että kun seistessä katson alaspäin, en ensimmäisenä nääkään vatsaani, vaan tissit :D Johtuuko se sitten jostain turvotuksen häipymisestä, ryhdin parantumisesta vai mistä lie, jos ei kuitenkaan senttejä ole hävinnyt mihinkään. Huomasin myös vaikkapa Balancessa ja Pumpissa pystyväni tekemään sellaisia liikkeitä, mitkä ei vielä alkuvuodesta onnistuneet. Pumpissakin lisäsin painoja, vaikka herratieskoska oon käynyt siellä viimeksi, mutta lihaksetkaan ei olleet pahemmin jumissa. Spinningissä tosin jouduin polkemaan peilin viereen, ja sieltä takaisin katsoikin hirveä valas ja läskimaha. Toisaalta se masensi, mutta toisaalta se sai lisäämään fillariin vastuksia.

Joku varmaan vielä muistaa, kun viime keväänä kirosin sitä, että senttejä lähtee, mutta kiloja ei lähellekään samaan tahtiin. Nyt kiroan sitä kun kiloja lähtee, mutta ympärysmitoissa se ei näy ollenkaan. Kaikkein inhottavinta on, että väkisinkin tulee vertailtua omia tuloksiaan muiden tuloksiin, ja useilla SD:läisellä on lähtenyt vyötäröltäkin jo yli 10cm näiden kolmen vaivaisen viikon aikana. Pitäisi vaan nyt olla tyytyväinen tähän omaan painonlaskuun, kun sitähän mä olen tässä odottanut. 

Hedelmäsalaattia, jossa banaania, ananasta ja persikkaa


Superdieettiin kuuluu myös yksi tankkauspäivä, ja saatiin siihen myös ohjeet, miten se tulisi toteuttaa terveellisesti. Aluksi meinasinkin mennä ihan ohjeiden mukaan, mutta tilaisuus teki kuitenkin varkaan, ja tuli ostettua sipsiä ja tehtyä pellillinen mokkapaloja. Lisäksi sain tankkaustarvikkeeni vasta perjantaina viiden aikaan iltapäivällä, niin koko päivän tankkaus meni aika lailla pieleen, ja sitä tuli jatkettua lauantaillekin. Ja lopulta sunnuntaillekin :/ Eli mun tankkauspäivä venähti koko viikonlopun mittaiseksi. Iso syy siihen kyllä oli se, että Make osti esim. tortillatarvikkeita niin paljon, että niitä tosiaan syötiin koko viikonloppu, kun ei ollut oikeastaan varaa ostaa paljon erilaisia ruokia. Ja sitten oli ne mokkapalat, joita oli myös liikaa. Mutta onneksi paino ei noussut paljonkaan, ja se on lähtenyt nopeasti pois.
Oli kyllä ihan älytöntä, miten hyvälle kaikki maistui ♥ Noita tavallisia mokkapalojakaan en ole leiponut pariin vuoteen, siis karppaukseni aikana ollenkaan, ja siksi niitä varmaan tuli vedettyäkin kaksin käsin :D Vapun kunniaksi syötiin myös tippaleivät, kun en siirtänytkään tankkauspäivää vapulle.
Viikonlopun jatkuva syöminen ja mässäily ei lopulta aiheuttanut kuin vähän nesteiden kertymistä sekä aika roimaa väsymystä ja saamattomuutta - katsoin leffoja koko viikonlopun, kun en jaksanut muutakaan :P

Mokkapalat

Ja siitä päästäänkin seuraavaan ahdistukseen, nimittäin en liikkunut viime viikolla ollenkaan. Syytän todella rankkaa ja väsyttävää kouluviikkoa siitä, sillä kotiin päästyäni jaksoin vaivoin olla hereillä iltapalaan asti (tai sitten koko iltapala jäi välistä), ja olin joka päivä ihan hoito pois. Viikonloppuna väsymyksen sitten aiheutti tuo herkuttelu. Mutta viime viikon totaaliliikkumattomuutta koitan ottaa takaisin tällä viikolla, ja eilen käytiinkin Karon kanssa salilla, ja mennään sinne myös huomenna, vappupäivänä, nimittäin aion tämän vapun viettää ihan kiltisti kotona rentoutuen, enkä tod. aio hankkia itselleni krapulaa :P Edellinen dokauskerta on nyt ollut pääsiäisenä, ennen dieetin alkua, ja meinaan kyllä olla nämä loputkin pari viikkoa juomatta, ja ehkä siitä sujuvasti vielä pidempäänkin. Ei ole mitään sellaista häppeninkiä näkyvissä, että pitäisi pämpätä, eikä mua toisaalta huvitakaan. Ei mua nyt huvita mitkään vappuriennotkaan. Ei serpentiiniä, ei ilmapalloja, ei munkkeja tai simaa. Jos nyt oikeen rupee kotona ahistaan (mitä kyllä epäilen), niin sitten tunkeen Hennalle tai Keikkikseen, eli plan B kyllä löytyy, niin ei tartte ruikuttaa jälkikäteen.

1. viikon tulos: -3,5 kg
2. viikon tulos: -1,1 kg
3. viikon tulos: -0,6 kg
4. viikon tulos: +0,3 kg (tankkausviikonlopun jälkeen)
yhteensä SD:n alusta: -4,9 kg

Ja koska dieetistä on jäljellä enää vaivaiset kaksi viikkoa, niin pidän sen parin viikon päästä mahdollisesti pienen tauon, herkkupäivän tms., ja jatkan sitten saamillani ohjeilla. En aio enää maksaa mahdollisesta Superdieetti extrasta, sillä tuota ruokavaliota on kuitenkin karppauksen jälkeen sen verran helppo noudattaa, että en koe tarvitsevani siihen sen kummempaa maksullista tsemppausta. Oon tosi pettynyt 3. ja 4. viikon tuloksiin, mutta toivottavasti nämä kaksi viimeistä vähän kirivät sitten :)

Laitan tähän loppuun vielä reseptin, jota kokeiltiin jo viime viikolla. Kyseessä on kukkakaalicouscous, mitä mun on pitänyt kokeilla jo monesti aiemmin, sillä SD:n lisäksi sehän on myös karppiruokaa vähähiilarisuutensa vuoksi. Niin ja onhan se myös kasvisruokaa :) Ja se oli hyvää! Joskin tällä ohjeella melkosen tulista, joten herkkäsuisempien kannattaa ehkä vähentää tulisuutta aiheuttavien aineiden määrää.
Resepti löytyi Hiidenuhman keittiöstä.


Kukkakaalicouscous

1 iso kukkakaali
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 rkl tacomaustetta
½-1 chili (me laitettiin kokonainen)
1 paprika
1 dl pinjansiemeniä
½ dl tuoretta korianteria
1 limen mehu
suolaa
pippuria

Aloitetaan silppuamalla sipuli ja valkosipuli sekä chili ja paprika. Me käytettiin vihreää paprikaa, sillä siinä on vähemmän hiilareita kuin punaisessa.
Leikkaa kukkakaalista kukinnot, ja surauta ne muruksi esim. monitoimikoneen leikkuuterällä. Meillä ei ollut käytössä kuin sauvasekoitin, joka teki osasta todella mössöä, ja osa jäi melkein kokonaisiksi kukinnoiksi :P Mutta ei se menoa haitannut. Koostumuksen tulisi olla lähinnä murumaista.
Seuraavaksi kannattaa paahtaa pinjansiemenet kuivalla pannulla, ja laittaa ne hetkeksi syrjään. Kuullota nyt öljytilkassa sipuli, ja hetken päästä lisää valkosipuli ja chili. Sekoittele ja lisää joukkoon tacomauste (tacomausteen ohje löytyy täältä, itse olen myös tehnyt vastaavan valmiiksi omaan purkkiinsa) ja hieman lisää rasvaa. Lisää nyt kukkakaalicouscous, sekoittele ja paistele noin 10 minuuttia välillä käännellen. Kypsennyksen puolessavälissä lisää silputtu paprika. Kun couscous on kypsää, lisää paahdetut pinjansiemenet, silputtu, tuore korianteri sekä limen mehu, ja mausta vielä suolalla ja pippurilla.

perjantai 26. huhtikuuta 2013

kissanpäiviä ja uusi lävistys

Todella raskas kouluviikko on onneksi takana, ja tänään saa hieman levähtää vapaapäivän merkeissä. Alunperin meinasin tänään lähteä käymään Turussa, mutta siirsin reissun jo eiliselle, jottei tarvitse tänään enää matkustella sinne päin. Päätin samalla pitää tänään Superdieetin tankkauspäivän, jotta varmasti hiilarikrapula on hälvennyt maanantaihin mennessä, kun menen töihin. Tankkauspäivästä lisää vappuna, kun päivitän samalla parin viikon dieettikuulumiset :)

Meillä on samalla myös aihetta juhlaan, sillä Makella oli eilen nimpparit, ja tänään meidän tyttöset täyttivät jo viisi vuotta :) Näiden kunniaksi leivoin tankkauspäivälle mokkapaloja, joita mun niin kovasti teki tuossa eräänä päivänä mieli. Kissat saivat perinteisesti kalakakut herkkujen kera, ja huomenna käydään ostamassa jotain uutta ja kivaa Mustista ja Mirristä :)

Nikki-vauva n. 4 vkon ikäisenä

Nuno-vauva n. 4 vkon ikäisenä

Nuno 8 vkoa

Nikki 8 vkoa







Pentukuvat (c) BeautyHill-kissala,
uudemmat kuvat otettu tällä viikolla.


Eilen tosiaan menin pitkästä aikaa bussilla kouluun ja koululta Turkuun ottamaan lävistystä. Uusi lävistys oli mun palkinto painonpudotuksen välitavoitteessa, ja tämä pikkuinen tuli oikeaan korvaan. Mulla on periaatteessa suunniteltu jo molempiin korviin monetkin eri lävistykset, mutta tästä nyt aloitettiin. Toiveenani oli daith, mutta lävistäjä-Lari totesi, ettei uskaltaisi laittaa mulle daithia, sillä kummassakin korvassani se nipukka, johon daith tulisi, on vähän turhan pieni. Niinpä mulle pienen pähkäilyn jälkeen laitettiin rook. Tietysti olin vähän pettynyt etten saanutkaan daithia, mutta osasin kyllä odottaa ettei se ehkä ole anatomisesti mahdollista. Tämä rook oli mielestäni lähinnä daithia ja oon siihenkin oikein tyytyväinen :) Nyt mulla ei ollut varaa ottaa mitään hienompaa korua, mutta käyn jossakin välissä vaihdattamassa tähän jonkun sievemmän. Suunnitelmissa on vielä ainakin forward helixiä, normihelixiä, tragusta ja conchia :) Tämä rookin korva valittiinkin nyt sen mukaan, kumpaan kannattaa laittaa forward helixit, jottei ne tule samaan korvaan. Ja tämä oli nyt mun eka rustolävistys ikinä, jota etukäteen vähän tuli jännitettyä. Mutta ei sattunut sen enempää kuin huuleenkaan, eikä kuulunut mitään inhottavia rusahduksia :) Tänään sitä onkin sitten jomottanut aika paljon, ja on kosketusarka.



Lävistelyn jälkeen suuntasin kulman taakse kahvilaan, minne Katja olikin jo tullut - oltiin siis sovittu treffit, ja lopulta jutskailtiin sellaiset pari tuntia ennen kuin lähdettiin bussiasemalle päin. Oli tosi kiva nähdä Katjaa niin pitkästä aikaa, mutta seuraavalle kerralle täytyy varata vähän enemmän aikaa ja ehkä jopa tekemistä. Ensinnäkin meidän koulupäivä venyi yli puoli tuntia, ja toiseksi olin aika rikkipoikki koko kouluviikosta, ja kolmanneksi en halunnut olla kamalan myöhään kotona, niin jotenkin tuntui että jäi treffit vähän kesken :P Olisi ollut kiva käydä samalla vaikka leffassa, mutta oltiin molemmat liian persaukisia.

Koulussa meillä oli tosiaan ensimmäinen morsiuskimppuviikko, hirveästi uutta asiaa ja mietittävää, uutta tekniikkaa jne. Siitä lisää jossain välissä toisen blogin puolella, tässä mielestäni viikon onnistunein: pisaranmallinen morsiuskimppu sieneen tehtynä. Hieman siinä oli painopiste edessä ja sientä tökitty vähän liikaa, mutta muuten nätti :) Tuo juoru oli joukossa tosi hyvä lisä.



Mukavaa viikonloppua kaikille :) Meillä se menee jälleen rauhallisissa merkeissä.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

onnistumisia

Tämä viikko on taas ollut normaalin mukava, ja tuo edellinen parin viikon masiskin johtui aika selkeästi siitä, että yhdellä tärkeällä elämän osa-alueella oli pientä kriisinpoikasta minusta riippumattomista syistä. Nyt se on ainakin toistaiseksi selätetty ja aurinko paistaa taas risukasaankin :)
Alkuviikko meni lähinnä kriisin tilaa kuulostellessa, mutta viikon keskivaiheilla otin kuntoiluspurtin, ja loppuviikko on mennyt lähinnä rentoutuessa. Nyt on ulkonakin taas kaunis ilma, niin jos vaan millään jaksan, niin voisi käydä vähän ulkoilemassa.

Ei siis mitään tähdellistä kerrottavaa, muuta kuin että elävien kirjoissa ollaan, ja mieli on jo parempi :) Halusin myös tulla postaamaan muutaman kuvan tällä viikolla töissä tehdystä kokonaisuudesta, sillä olin siihen itse tosi tyytyväinen. Sain siis ottaa kokonaan vastuulleni erään tilaustyön, joka oli kastetilaisuuden kukitus. Tilattuna oli kaksi pidemmänmallista mutta pientä pöytäastelmaa, yksi pyöreä pöytäasetelma sohvapöydälle, sekä kastekranssi, jonka keskelle asetettiin sitten kastemalja. Sain ohjaajaltani toki vinkkejä kukkien asetteluun ja näin, mutta hän ei itse koskenutkaan töihin, eli niissä ei mun jäljiltäni ollut enää mitään korjattavaa, mikä sai mut entistä paremmalle mielelle, kun itsekin olin tekeleisiini tyytyväinen. Usein aiemminkin oon toki ollut tekemiini töihin tyytyväinen, mutta monesti ohjaaja on vielä tehnyt siihen viimeiset pilkunviilaukset, joten tämä oli siinä mielessä eri asia. Tämänkaltaiset sieneen tehtävät työt ovat myös mun suosikkejani, tykkään siis paljon tehdä niitä. Varmaan johtuu siitä, että näissä handlaan muodon paremmin :D







Ensi viikko vietetäänkin pitkästä aikaa koululla morsiussidonnan parissa, ja päätin torstaina mennä koulun jälkeen Turkuun lävistyttämään itseni, sekä samalla kahvittelemaan piiiiiiiitkästä aikaa Katjan kanssa! Ollaan viimeksi nähty aika lailla vuosi sitten Ensiferumin keikan merkeissä, joten on se jo perskeles aikakin :P Lupasin Katjan karvaisemmille pojille virkata muutaman lelun, mutta teen ne vasta myöhemmin, jotta on sitten vielä parempi syy mennä oikein erikseen käymään Katjan ja äijien luona :)

Rauhallista sunnuntaita kaikille!

tiistai 16. huhtikuuta 2013

viikon laihdutusjutut

En ole vielä kertaakaan käynyt kuntosalilla treenaamassa, vaikka nimenomaan kuntosalin takia vaihdoin salijäsenyyteni kuukausittain laskutettavaksi tossa kolmisen viikkoa sitten. Ajattelin, että kun Superdieetissä annetaan kuntosaliohjelma, niin sitten rupeen käymään siellä ihan homona. Päinvastoin, nyt en oo jaksanut käydä ees ryhmäliikuntatunneilla muuten kuin Bodyjamissa viikottain. No, ongelmana on se, että annetussa treeniohjelmassa mitään salitreeniliikkeitä ei tehdä laitteilla, vaan vapailla painoilla, enkä tykkää siitä ollenkaan. Mulle on ok, jos vapaat painot on osa sitä salitreeniä, mutta niin että käytetään myös niitä laitteita, niitä kun ei oikein muualla ole kuin siellä kuntosalilla.

Niinpä päätinkin, että korvaan suurimman osan annetuista liikkeistä kuntosalilaitteilla. Se ei varmastikaan ole ihan sama asia, mutta mieluummin niin, kuin että koko tämä jäljellä olevat 4 viikkoa (ja siitä eteenpäin) menee kotona kökkiessä ja äheltäessä vain silloin kun siltä tuntuu. Oon aina ollut huono tekemään lihaskuntoa, eikä se ainakaan motivoi, että se mieleisin osa koko treenissä (eli ne laitteet) otetaan pois. Sanottiin myös, että Bodypump korvaa treenistä vain aerobisen osan, mutta kyllä siinä on lihakset niin kovilla, että minä sanon, että se korvaa myös salitreenin :D Samoja liikkeitähän siinä tehdään ja harjoitetaan samoja lihaksia, erilaisella rytmillä vaan, ja syke nousee korkeammalle kuin salitreenissä. Eli mulle se nyt korvaa sen salitreenin, muuten en saa ikinä noita viikon treenikertoja täyteen. Aerobiset meneekin sitten aika helposti kun vaan aktivoidun myös ryhmäliikunnoissa. Kaveri käy hakemassa samalle salille kymppikortin, ja koska sillä on parhaiten aikaa treenata suht myöhään illalla (mikä mullekin sopii paremmin, kun salilla ei oo niin hirveetä ryysistä), niin mä lähden sinne sitten sen kanssa :) Tuleepahan kaverin kanssa herkemmin lähdettyä ku yksin.

Sitten yksi mikä mua on ruvennut ärsyttämään ihan suunnattomasti, on treeniblogit. Siis sellaiset, joissa joku mimmi treenaa senjasenvuoden Bikini Fitness -kisoihin, ja sitten on jos jonkinlaista videota ja kännykamerakuvaa sieltä salilta. Ja ne fitness-poset on vaan niin ällöjä että voisin oksentaa -.- Onko ketään muita mun kanssa samoilla linjoilla? Sellaiset rennon oloiset treeniblogit, laihdutusblogit tai sillon tällöin treenaamisesta puhuvat kyllä tsemppaa itseäkin, mutta mikä ihmeen buumi noista Bikini Fitness -kisoista on tullut? Miksi kaikki haluaa sinne? Eikö ihmiset muuta treenitavoitetta keksi? Toisaalta mun ihannevartalo ei ole kauhean lihaksikas, joten ehkä mä en sitten vaan ymmärrä miksi ihmiset haluavat niin paljon näkyviä lihaksia. Itsekin haluan toki voimaa ja lihaksia, mutta en halua kylläkään laihtua niin paljon, että ne näkyisivät. Kyllä mä vielä tulevaisuudessakin tahdon olla pehmeä :)
Noin, sainpahan avauduttua siitäkin.

Viime viikko meni liikunnan osalta ihan päin persettä (vain 1 x Bodyjam, 1 x kotitreeni), mutta syöminen sujui kuin vettä vaan. Ainoastaan sunnuntaina oli niin tylsää, että ruokajuttuja mietti koko ajan, ja repsahdin banaanilettuihin. Tavallaan mulla oli kyllä hyvä syy käyttää jääkaapista ne kaksi viimeistä banskua pois (en saa enää tällä viikolla syödä banaania), eikä lettuihin tullut sen lisäksi kuin kananmunaa. Ja tietty Make sai letuista puolet. Mutta se mun repsahduksena pitämä asia oli sitten se mansikkahillo, jonka kanssa letut söin.
Jonakin päivänä on saattanut jäädä iltapala välistä jos päivällinen onkin muuttunut illalliseksi, ja yhtenä päivänä söin kaksi välipalaa kun ekalle aterialle ei riittänytkään tarpeeksi ruokaa. Liha on edelleenkin tökkinyt, mutta tein keskiviikkona sen verran hyvää kesäkurpitsakeittoa, että aineksia oli pakko ostaa lisää, ja täytyy vissiin reseptikin pistää jakoon :) Tämä on hyvinhyvin yksinkertainen ohje. Ja pahoittelen, että kuvassa se näyttää taas joltain ihme räältä, mutta eikös noi vihreät keitot vähän aina näytä... :D


Kesäkurpitsakeitto

2 kesäkurpitsaa (yht. n. 800g)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 kana- tai kasvisliemikuutio
vettä
pizzamaustetta
yrttisuolaa
valkopippuria
oliiviöljyä 
(pieni loraus kermaa)
(Maizenaa)

Kuullotetaan kattilassa ensin sipuli ja valkosipuli öljytilkassa. Meillä ei ollut kumpaakaan sipulia tuoreena, joten korvasin ne vastaavilla jauheilla. Heitetään myös pizzamauste, yrttisuola ja pippuri öljyn sekaan ja sekoitetaan. Nakataan kattilaan kuutioidut kesäkurpitsat, sekoitetaan, ja annetaan paistua sekoitellen kunnes kesäkurpitsat ovat hieman pehmenneet. Lisää vettä sen verran, että kesäkurpitsakuutiot juuri ja juuri peittyvät. Heitä joukkoon liemikuutio ja anna porista, kunnes kurpitsat ovat kypsiä. Soseuta koko komeus sauvasekoittimella. Tässä vaiheessa voit lisätä omantunnon mukaan kermaa (itse laitoin dieetin vuoksi tosi pienen lorauksen, mutten voinut olla ihan ilmankaan), ja tarkistaa maun. Keitto on hyvin vetistä, joten itse vielä lopuksi suurustin sen vaalealla Maizenalla.
Tarjoillaan vaikkapa paistetun halloumin, raejuuston ja cashew-pähkinöiden kanssa :) Keittoon voi lisätä muitakin vihreitä kasviksia, itse olisin laittanut mukaan yhden vihreän paprikan jos olisi ollut. Pinaatti sopisi varmasti myös.

Tämä herkku saattoi meikäläisellä mennä nyt loimulohenkin ohitse. Kevythalloumi sallitaan dieetissäkin lihan tilalla, mikä oli meikälle aikamoinen lottovoitto, kun rakastan halloumia niin paljon. Haaste on ollut ottaa sitä vain pieni määrä aterialle :)

1. viikon tulos: -3,5 kg
2. viikon tulos: -1,1 kg
yhteensä SD:n alusta: -4,6 kg

Sunnuntaihin mennessä puntari ei liikahtanut suuntaan eikä toiseen (en vieläkään malttanut olla hyppäämättä siinä) ja olinkin jo vähän möksmöks, mutta näköjään parissa päivässä lähti tuo kilo :) Se tarkoittaa sitä, että seuraavista tuista saapi sitten käydä ottamassa lävistyksen! Jeah.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

löytiskierros

Tänään oli Salon seudun eläinsuojeluyhdistyksen jäsenille järjestämä tutustumiskierros pariin lähialueen löytöeläintaloon. Toinen oli Brusabyn löytöeläinkoti Kemiössä, minne toimitetaan lähinnä löytökissoja ja -kaneja - siellä me käytiinkin Maken kanssa aika tasan vuosi sitten :) Tällä kertaa vein mukanani ison kassillisen pyyhkeitä, jotka muuten olisi mennyt roskikseen. Taisin jo aikaisemmin mainita, että useat löytöeläinkodit, varsinkin hieman pienemmät, ottavat mielellään vastaan vanhoja ylijäämätekstiilejä, kuten lakanoita, peittoja, tyynyjä, pyyhkeitä jne. Eli kun teet suursiivousta liinavaatekaapissa ja olet jotakin heittämässä pois, niin kannattaa ensin ottaa yhteyttä joko paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen tai lähimpään löytöeläinsuojaan, josko siellä olisi tarvetta niille. Täältä löydät Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton jäsenyhdistykset ja niiden yhteystiedot.

Viimeksi kurkattiin Maken kanssa vain kissahuoneeseen, mutta nyt porukalle esiteltiin koko eläintalo. Se on osa Axxellin maatalousoppilaitosta, jossa suoritetaan mm. eläinhoitajan tutkintoja, joten monet pienemmistä eläimistä ovat talolla pysyvästi. Kissojen ja koirien lisäksi talosta löytyi jyrsijöitä, akvaariokaloja, matelijoita (+ kilpikonnia ja sammakkoja) ja lintuja.

Marsuja

Skinkki


Parta-agama Abby, joka rakastaa silityksiä ja sylissä olemista :)


Tällä kanilla oli myös neljä poikasta, joista en valitettavasti ehtinyt saada kunnon kuvia. Poikasten isän oli joku idiootti jättänyt Halikossa tienpientareelle... Isukki oli viereisessä loossissa hoidossa.


Viimeiseksi mentiin kissahuoneeseen rapsuttelemaan kissemissejä, joista kaksi päästettiin hetkeksi jaloittelemaan ja silitettäviksi. Ensimmäinen, pienikokoinen kilppari hurmasi mut täysin. Se oli itseasiassa hyvin samanlainen, kuin viime kerran postauksessa esittelemäni harmaa kissa. Myös tämä oli melkoinen tättähäärä, joka ei pysynyt paikoillaan ollenkaan. Se leipoi koko ajan, kävellessäänkin, ja puski ja kiehnäsi jokaista rapsuttajaa :) Kuulemma kaikki neljä kissahuoneessa ollutta kissaa olivat samanlaisia kiehnääjiä. Niistä kaksi oli jo varattuja, mutta tämä kilppari oli vielä vapaa. En usko, että on kauaa, kun on tuollainen hurmuri :) Ei tykännyt ollenkaan kun hänet pistettiin takaisin häkkiin.



Seuraavaksi muut halusivat tehdä parempaa tuttavuutta isokokoisen "Karvisen" kanssa, joka oli jo varattu.



Myös tämä mustavalkoinen kissa oli vielä vailla kotia


Etukäteen hieman jännitin vierailua siksi, että näin Facebookissa todella hurmaavan harmaan, puolipitkäkarvaisen löytökissan kuvan, ja kerrottiin että kissa viedään juuri tuonne löytikselle, eli se olisi siellä juuri tänään. Rakastuin syvästi tuohon otukseen jo valmiiksi, ja ajattelin että joudun taistelemaan itseni kanssa etten varaa sitä meille tulevaksi :P Tällä hetkellä tämä kissa oli kuitenkin uutena tulokkaana karanteenissa, ja lisäksi se oli ihan untenmailla, joten ei viitsinyt sen enempää sitä häiritä :) Ei se mun rakkaus siihen yhtään hälvennyt, mutta onneksi en saanut ottaa sitä syliin tai mitään :D Kissaa ei myöskään vielä saisi edes luovuttaa, sillä omistajan yhteydenottoa odotetaan ensin 15 päivää. Parempi kuva hänestä täällä (Perniön seudun eläinsuojeluyhdistys). Mutta vitsi kun se sopisi meidän laumaan... :) ♥
Täältä näet kaikki Axxellissa kotia etsivät eläimet.



Sieltä lähdettiin Perniöön tutustumaan Mortinmäen Mukava koirahotelliin. Se on nimensä mukaisesti koirien hoitopaikka, mutta sinne myös viedään joitakin Salon alueen löytökoiria odottamaan kotiin pääsyä. Sieltä en kokenut tarpeelliseksi ottaa kuvia, sillä heillä on niitä Facebook-sivuillaan aika kattavasti, ja kaikki hoitokoiratkin pysyivät visusti huoneissaan. Mutta oli kiva nähdä paikka ihan itse, ja vaikkei itsellä olekaan koiria, niin nyt voi ihan vilpittömästi suositella kaikille koirallisille kavereille tuota paikkaa :)
Hoitolassa oli tällä hetkellä Onni-niminen dalmatiankoira, joka etsii uutta kotia.

Oli tosi mukava reissu jälleen, joskin hieman tunnepitoinen, ja Makellakin oli kuulemma ihan kivaa, vaikka ensin vähän pitkin hampain lähti mukaan :P Toivottavasti vielä jossain vaiheessa saisin käydä myös Someron löytiksellä.

---

Sitten vielä vähän muita juttuja.
Loppuviikko töissä sujui suhteellisen ookoissa merkeissä, mitä nyt perjantaiaamu alkoi tosi huonosti. Onneksi helpotti, kun pääsi purkamaan tuntojaan, ja lopulta päivä kuluikin tosi nopeasti.
Parina aamuna jaksoin ottaa itsestäni asukuvatkin.

Torstain asu - Farkut ja pinkki toppi: KappAhl / vihreä paita: Gina Tricot

 Perjantain asu - Neule: Seppälä / Hame: 2nd hand / Leggingssit: eBay / Nilkkurit: Halens


Kivasti huomaa eron valaistuksessa, kun torstaina oli kaunis ja aurinkoinen aamu, ja perjantaina synkkä ja pilvinen. Niin, nyt mullakin on tuollaiset nahkalook-leggarit. Ebaysta ostin, ja onneksi ne oli tarpeeksi joustavaa matskua, että mun megareidet mahtuivat niihin. Hame on ostettu FB-kirppikseltä. En ole varmaan koskaan pukeutunut näin töihin tai kouluun (hame + nilkkurit), vaan nämä on yleensä kuuluneet mun biletysvaihteeseen. Hirveästi välillä tekee kuitenkin mieli pukeutua arkisinkin vähän paremmin, kun kuitenkin niitä parempiakin vaatteita löytyy kaapista, eikä mun tule vapaa-ajallani vaihdeltua vaatteita kovinkaan paljon, saati sitten käytyä missään. Tunsin oloni välittömästi ihan hutsuksi (älkää kysykö miksi), mutta tykkäsin asusta tosi paljon, eikä se häirinnyt mun työntekoa mitenkään.
Hiuksille tarvis kyllä selkeesti tehdä jotain, kun vaan jaksais...

Tämä ilta menee taas lölliessä ja sarjoja katsellessa, huomenna ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja treenata illalla. Pitäisi ehkä miettiä myös yhtä koulutehtävää... Tuntuu että viikonloppuisin ei viitsisi miettiä mitään työ- ja koulujuttuja, ja arki-iltaisin ei ehdi, kun pitää miettiä treeniä ja ruokia, ja siinä sivussa tehdä kotihommiakin. Tässä välissä olisi hyvin voinut koulusta olla joku etäviikko, niin saisi sen pirun tehtävänkin tehtyä kunnolla.

---

Edit ma 15.4.

Ihanaa, tuon harmaan kissan omistaja oli löytynyt, ja se pääsee kotiin :) Suloisenkatkeraa, mutta eipähän meikäläisen tarvitse enää itkeä sen perään ja ihmetellä!

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

lohtushoppailua

No, en tiedä voiko näitä ensimmäisiä sanoa lohtuostoksiksi, kun kaikki tuli tilattua jo joskus pääsiäisenä tai ennen sitä, jolloin mulla ei siis vielä ollut surkumieli :P Mutta ne tuli mulle tällä viikolla, joten sain hieman lohtua tähän ihme kevätmasikseen.

Ostin eBaysta kahdet popot, nilkkurit ja tennarit. Tilasin riskillä, vaikka koot loppuivat 41:een, mun koko kun on 41-42. Aavistuksen molemmat puristavat vasemmasta pikkuvarpaasta, mutta kyllä sen kestää, kun on noin nätit kenkulit :) Ja kyllähän ne sitten muovautuvatkin käytössä.


 






Olisin ihan hirveästi halunnut samalla ostaa kesäksi uudet ballerinat ja toisetkin nilkkurit/saapikkaat, mutta nämäkin köyhdyttivät mua taas ihan tarpeeksi :P Toivottavasti niitä ballerinoja olis jäljellä vielä lähempänä kesää...

Kävin myös KappAhlista kotiuttamassa sen pääsiäisenä löytämäni laukun. Kaikki tarpeeksi isot laukut on oikeesti ollut joka paikassa niin kalliita, etten oo raaskinut ostaa, mutta kolmenkympin hinta oli mun mielestä jo ihan käypä tuosta. Kun ei mun tule kuitenkaan joka paikkaan raahattua tuollaista säkkiä (ehkä :D ja ei muuten näytä niin isolta kuin se oikeasti on), vaan koululaukuksi sen halusin. Kouluun kun pitää aina raahata pieni työkalupakki, essu, muistiinpanovälineet ja usein koulukirjakin. Tuonne ne mahtuu kaikki normikamppeitten lisäksi. Muuten laukku onkin tosi peruskamaa, siinä ei ole edes mitään erikoisempia yksityiskohtia.
Kaappasin mukaan myös oranssin ja vadelmanpunaisen pehmeän topin, ja kun olin menossa toppia sovittamaan, niin kuljin alerekin ohi, missä oli farkut, joissa oli jotakuinkin juuri sellainen solmuvärjäysefekti ja väri, jota omassa kokeilussani hain jokin aika sitten. Alennusta oli ihan reippaasti ja menivät vielä päällekin (mutta puristavat vyötäröltä, eli varaa laihtuakin on), joten en voinut vastustaa kiusausta. Ei ole järkeä ostaa uusia vaatteita kesken dieetin, mutta näitä ei varmasti olis ollut enää kuukauden päästä :P Kyllä joku sitten kaventaa...





Nyt täytyy sitten lohtua masikseen hakea jostain muusta, mitä se sitten ikinä onkaan. Dieetin jälkeen sitä lohtua varmasti tulee, mutta veikkaan, että sitä tartteis heti ensi viikolla :P Lenkkeily voisi jonkin verran auttaa, harmi vaan, että tämä alakuloisuus aiheuttaa myös sen, etten halua nousta sohvalta ylös, enkä mielelläni mennä ihmisten ilmoillekaan.
Onneksi työviikko alkaa olla jo voiton puolella.