sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

väsymyksen ja v*tutuksen kohtaaminen

Phuuh.
Olen ollut nyt neljä viikkoa puutarhalla tekemässä 9,5-tuntisia työpäiviä yhteensä 1,5 tunnin työmatkoilla varustettuna. Ensimmäisen viikon jälkeen kirjoitin tuosta pitkän vuodatuksen blogin luonnoksiin, mutta en kehdannut enää myöhemmin julkaista sitä. Lyhyestä virsi kaunis: en tykkää olla siellä. Työ itsessään on ihan kivaa, tykkään leikata pistokkaita ja istuttaa niitä, touhuta kasvien kanssa. Välillä on ollut hetkiä, kun aidosti tykkään siitä mitä siellä teen. Mutta että 9h päivässä vain lyhyillä tauoilla, eikä istua oikein voi. Nostamista ja kantamista, kyykistelyä ja kumartelua. Työtä on todella paljon. Lauantai-työpäivät on lyhyempiä, ja sen huomasi heti myös omassa jaksamisessa duunipäivän jälkeen. Työ on tosi kuormittavaa, ja korvaus siitä on ihan ala-arvoinen. En ymmärrä miten tuollaisella alalla voikin olla niin paska palkka. Illat jää lyhyiksi, mulla on maksimissaan neljä tuntia aikaa tehdä jotakin kotona illalla, mutta oon niin poikki töiden jälkeen, että illat menee Netflix-sarjoja katsellen. Menen aikaisemmin nukkumaan kuin mun ystävän neljävuotias tyttö :P Neljältä herääminen ei ole enää vaikeaa, kun väsy tulee myöskin aikaisin.

Viime lauantaina oli mukava ja kaunis työpäivä, kun istutettiin herukan pistokkaita pellolle.


Mun tämänhetkinen sopimus on kesäkuun ekalle viikolle saakka, enkä meinaa enää jatkaa sitä. Mutta oon kuitenkin ihan ylpeä, että en ekan viikon jälkeen heittänyt hanskoja tiskiin vaikka mieli teki. Moni munkaltainen vuokratyöntekijä on lopettanut, koska työ olikin liian raskasta. Mutta totuus vaan on se, että tuolla työmäärällä ja palkalla mun ei ole kannattavaa ajaa sinne ja kotiin joka päivä 100 km. Lasken viikkoja siihen koska työt päättyy, viikot menee onneksi suhteellisen nopeasti, koska enhän mä ehdi muuta tehdä kuin olla duunissa ja nukkua :P Omaa elämää ei siis juuri ole, mitä nyt viikonloppuisin ehkä vähän. Vapunviettoa on turha odottaa, sillä en jaksaisi valvoa yhdeksää pidempään.

Siinäpä siis pähkinänkuoressa mun viimeinen kuukausi :P Omaa elämää on ollut ehkä just sen verran, että oon saanut kahdet uudet silmälasit, sekä hieman väkertänyt uusia koruja. Eilen kävin ostamassa kumkvatin Kodin Terrasta, oon halunnut sellaista jo pitkään. Viime viikolla käytiin anoppilassa kun Maken isäpuolella oli ollut synttärit. Niin ja kävin äänestämässä ennakkoon. Saas nähä kuinka paljon jaksan vaalivalvoa tänään, kun pitäisi taas herätäkin aamuyöllä.

Uusia höyhenkorviksia

Pari ponisarjaa täyttyi vihdoinkin, tässä niistä toinen, 7th year Sparkle Ponies. Oranssi Sunspot on mun lapsuuden kokoelmasta, muut ostettu lähinnä eBaysta.

Kumkvatti :)





Kummat prillit on paremmat?
Ite tykkään siitä, että ovat keskenään erilaisemmat kuin mun aiemmat lasit, pystyy ilmettä muuttamaan vähän paremmin :)

Make pääsi työkkärin kautta kouluttautumaan varastonhoitajaksi Turussa :) Sillä alkaa siis opinnot jo vappuviikolla, ja kestää jonnekin helmikuulle saakka. Tosi kiva juttu, sillä tuolla alalla kuitenkin töitä varmaankin riittää.

Sellaista siis tänne. 7 viikkoa töitä jäljellä. Nyt kahvia!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

finntroll @ klubi, turku

Jess, pitkästä aikaa Finntroll-keikka :) Viimeksi oon nähnyt Suomipeikot Sauna Openissa pari vuotta sitten, mutta kaikenkaikkiaan tää olikin jo mun 12. Finntroll-keikka, mikä tuntuu omituiselta kun edellisestä keikastakin oli jo niin pitkä aika. Finntroll-keikat ei oo tähän mennessä pettäneet koskaan, aina on ollut huisia ja niin oli nytkin :)

Alunperin piti lähteä vähän isommalla porukalla, mutta Make ja Ville päätti jäädä Saloon, joten pidettiinkin tyttöjen ilta Hannen ja Hennan kanssa. Oltiin vähän turhan ajoissa Turussa, sillä ei ollut pakko nähdä The Man-Eating Treetä, joten käytiin Edisonissa juomassa yhdet ennen kuin jatkettiin Klubille. Wolfheart siinä alotteli keikkaa kun pyörittiin merkkaritiskillä, Henna osti Nattfödd-levyn ja Hanne osti Finntroll-hupparin. Wolfheartkaan ei itseä kiinnostanut yhtään, eikä keikasta jäänyt mieleen oikeen muuta kuin se, että Tuomas Saukkosesta oli tullut melkoinen kaappi x) Keikan loppupuolella suunnattiin eturiviin. Paikalla oli hirveän vähän väkeä, joten ei ollut vaikeaa päästä lavan eteen eikä myöskään pysyä siellä. Vissiin Finntrolliin mennessä porukkaa oli tullut vähän enemmän, mutta ihmetytti ihan tosissaan kuinka siellä ei enempää ihmisiä ollut. Finntroll ei kuitenkaan keikkaile Suomessa kovinkaan paljon, niin luulis että olisi ollut enemmän kiinnostuneita. Kaverini E-P oli siellä myös, muutama sananen ehdittiin vaihtamaan Wolfheartin aikana.

Vessawelfie @ Edison :D


Finntrollin keikka kun alkoi, niin olin ensin ihan varma, että keikasta tulee surkea siinä eturivissä, kun kaikki soundit kuulosti pelkältä mössöltä, en edes tunnistanut kaikkia biisejä. En tiedä kompensoiko se sitten jotenkin, että oltiin eturivissä ja niin helvetin lähellä, mutta keikasta tuli loppujen lopuksi varmaan yksi parhaista millä oon ollut, oli niin hyvä meno ja hiton hauskaa :) Teki koko ajan mieli fanityttöillä ihan huolella, kosketella ja hipelöidä niitä ukkoja, kun tukkaa, jalkaa ja kitaraa tuli jatkuvasti nenän eteen :D Jotenkin saatiin hillittyä ittemme, mutta keikan lopussa fistbumpattiin kuiteskin Roudan kanssa ;)
Oon ollut koko ajan ihan fiiliksissä noista peikkokorvista, mitkä nuo otti käyttöön muutama vuosi sitten. Voi vitsi ne on hienot, pitäisi saada itellekin tuommoset :) Vielä kun olisivat pitäneet ne nahkahamehässäkät. Ja Skrymer sais luopua tosta lippiksestä. Routa oli jotenkin ihan paras :)







Kiertue juhlisti Nattfödd-albumin 10-vuotissynttäreitä, joten kyseinen levy soitettiin kokonaisuudessaan, ja toki sitten uudempia biisejä myös (Seinäjoen settilista). Tuli moshattua ja tanssittua ihan koko keikan, alkukeikasta koitin ottaa vähän kuviakin, mutta ei siihen voinut enää lopulta keskittyä.

Keikan jälkeen istuskeltiin vielä hetki Kolossa ja lähdettiin kolmen bussilla takasin Saloon. Väsytti siinä vaiheessa jo kovasti, mutta onneks olin saanut vuorokausirytmiä pikkusen vaihdettua, ettei väsy tullut aikasemmin. Mä kun herään työpäivinä jo klo 4, niin jännitti etukäteen vähän, että jos alkaa väsyttää kauhean aikaisin. Oli kuitenkin ilmeisen hyvä humala eilen, sillä keikan aikana oli hyvä nousuhumala, mutta kuitenkin pää oli sen verran selvä, että keikka on edelleen kirkkaana mielessä, eikä tänään ollut edes krapulanpoikasta, mahtavaa! :D Niskakaan ei oo pahemmin jumissa.

Vitsi mulla oli niin hauskaa! Kiitos Hanne ja Henna, sekä Suomipeikot ♥