tiistai 29. maaliskuuta 2016

uusiin koteihin pääsiäiseksi ♥

Pörrön lisäksi nyt pääsiäisenä on kotiutettu kolme kissaa, joista kaksi kotiutuivat yhdessä :) Tai itseasiassa näiden lisäksi kotiutettiin myös kaksi muuta kissaa, mutta minä en hoitanut niiden kotiuttamista :) Jänniä sumia ollut näiden esy-kissojen kanssa; tammi-helmikuussa tuli kodinvaihtajia ovista ja ikkunoista ja sijaiskodit oli ihan täynnä - nyt pääsiäisen aikaan sijaiskoteja on tyhjentynyt tosi paljon, kun kissat on saaneet uudet kodit.

Katariina muutti torstaina Turkuun, ja kotiutui välittömästi. Hän hokasi heti mistä laatikosta tulee ruoka ja kuka on hänen uusi mamma, joka sitä ruokaa antaa :D Uteliaana tutki kämpän useaan otteeseen ja lopulta parkkeerasi ruokalaatikon eteen, kovaäänisen hurinan ja satunnaisen juttelun säestämänä. Oli ihana nähdä, miten uusi koti rakastui Katariinaan vaan enemmän, eikä mikään ihme kun kissa on sellainen kuin Kata, häneen on vaikea olla rakastumatta :) Rouva pääsee myös uudessa kodissa dieetille :P


 


Make oli siis mun mukana kotiuttamassa Katariinaa, ja päätettiinkin samalla reissulla käyttää kummitädiltäni saamat Finnkinon joululahjaliput, ja käytiin katsomassa Batman v Superman: Dawn of Justice. Leffa oli kyllä ihan hyvä ja perseellepotkinta aika eeppistä, mutta 2,5 tuntia oli musta sille vähän turhan pitkä. Ben Affleck on näemmä nyt vanhempana paljon karismaattisempi kuin ennen. Eniten odotin, että nään Aquamanin, ja vaikka Jason Momoan rooli tässä leffassa olikin jotain 10 sekuntin pituinen, niin olin kuolla siihen paikkaan :D Tajusin onneksi olla puputtamatta poppareita siinä vaiheessa, koska tukehtumisvaara olis ollut todellinen. Odotan nyt ihan hirveesti The Justice Leagueta sekä sitä Aquamanin omaa leffaa ♥ Täytyy vaan ehkä pyytää joku tyttökaveri mun mukaan niitä katsomaan, koska Make ei varmaan kestäisi mua :D Siis kattokaa nyt tota kuvaa!


Käytiin muuten alkuviikosta Salossa kattomassa myös Deadpool. Täytyy sanoa, että mukahauska Ryan Reynolds ei edelleenkään kuulu mun suosikkeihin, Deadpoolin läppä oli niin huonoa ettei mua naurattanut kertaakaan :P Reynoldskin oli hyvä aina silloin, kun se ei yrittänyt olla hauska. Paljon en oo hänen leffojaan katellutkaan, mutta esim. Amityville Horrorissa se oli hyvä, mikä varmasti johtui juurikin siitä ettei se yrittänyt olla hauska. Supersankarileffoissa kaikki taistelut on aina hyvän näköistä mäiskintää, ja niin oli tässäkin.

Pitkäperjantai vietettiinkin mun isän ja Seijan luona, syötiin vatsat täyteen ja ihmeteltiin koiria ja puhelimia. Sain faijalta mukaani uuden puhelimen, samaa iPhone 4S -mallia kuin mun vanhakin, mutta tässä on nyt roimasti enemmän muistia. Heidän viittä vaille 8-vuotias Ropsu-leonbergi joudutaan todennäköisesti päästämään ikiuneen lähiaikoina :( Sen tassusta on otettu koepala, kun epäillään luusyöpää... Ropsulla on vaan kolme päivää ikäeroa meidän Nikkiin ja Nunoon. Lähdettiin illalla takasin Saloon.
Lauantai oli ikäänkuin vapaapäivä, mikä osittain kului siivotessa. Ostin alkuviikosta Prismasta ihanaa mintunvihreää Novitan Ipana-lankaa, ja mietin pääni puhki mitä siitä virkkaisin. Koko ilta siinä virkatessa sitten menikin, kun aloin tekemään mummoneliöitä. Ajattelin jossain vaiheessa että isoäidinneliöt on varmaan sopivaa virkkausta mulle, kun yhden neliön valmistumisessa ei mee koko iltaa, mutta silti tuntuu että on jotain saanut valmiiksi. Mä kun oon todella huono siis jättämään töitä kesken, kaikki pitäisi samalta istumalta saada valmiiksi. No, kun päätin että näistä kuusikulmioista tulee meikäläiselle tossut, ja virkattuja "neliöitä" niihin tarvitaan kuusi, niin arvatkaapa pitikö mun virkata heti ne kaikki kuusi. Kyllä piti. Siinä meni koko ilta yömyöhään oikeen rattoisasti...



Eilen ja tänään virkkasin tossuihin vielä pohjat sekä neliöt yhteen. Tuli kivat :) Tein tämän ohjeen mukaan, mutta tuon pohjan ohje oli musta huono, joten pohjan tein tällä ohjeella. Lanka olisi voinut olla jämäkämpää ja neliöt isompia, vaikka teinkin niihin ylimääräiset kerrokset, mutta näistä nyt tuli tällaset sukkaversiot ;) Pohjat virkkasin jämäkämmiksi virkaten kahta lankaa samalla, olisi voinut tehdä saman noille kuusikulmillekin.

Sunnuntaina lähdettiin Maken kanssa kotiuttamaan kahta kissaa, Hessua ja Nipsua uuteen kotiin Lohjalle. Kaverini Satu rakastui näihin veljeksiin heti kun niiden kodinhakuilmoituksen näki Facebookissa, kävi katsomassa heitä sijaiskodissa, eikä päätöstä tarvinnut paljon vatvoa :) En taaskaan ihmettele yhtään. Myös minä rakastuin pitkäkarvaiseen Hessuun välittömästi kun hänet näin, ja jollei veljeksiä olisi luovutettu vain ja ainoastaan yhdessä, niin olisin varmasti ylipuhunut Maken että Hessu olisikin tullut meille :) Mutta ehkä ihan hyvä, että pojat luovutettiin vain yhdessä. Sadun oon tuntenut ala-asteelta lähtien eli about 20 vuotta, on kiva että kisut menivät kaveripiiriin :) Pojat tuntuivat kotiutuvan ihan hyvin, ja paljon oli tutkittavaa ja ihmeteltävää :) Niistä olikin melkeen mahdotonta saada kotiutumiskuvia ♥ Ja siis voi sitä hurinan ja purinan määrää!
Pojilla on hauskoja tuntomerkkejä; Hessulla on häntämutka ja Nipsulla lovet molemmissa korvissa :)
En ole vieläkään itkua tihrustanut näiden uusien kotien saaneiden kissojen kanssa. Uskon kyllä että se johtuu siitä, ettei sijaiskodeissa ole hirveästi kyynelehditty ainakaan mun nähden, ovat hoitajat olleet tosi reippaita :) Vaatiihan se kyllä ihan tietynlaista asennoitumista niin itseltä kuin hoitajilta, kyllä se pitää ottaa vähän työn kannalta, ja ajatella, että nyt on taas seuraavalle kodittomalle tilaa.



Lohjan reissulla käytiin moikkaamassa vaaria, ja sinne tuli sitten muutakin sukua kahvittelemaan. Musta on kiva nähdä aina enemmän sukulaisia kerralla, kun nykysin niin harvoin tulee vaan sattumalta satuttua samaan aikaan johonkin kylään. Siellä saatiin äitiltä lisää elektroniikkaa mukaan, uusi Moccamaster sekä imuri siksi aikaa kunnes keksitään ostetaanko varaosia meidän Dysoniin vai mitä sen kanssa tehdään.

En jaksanut kotona tehdä pääsiäisen eteen paljon mitään. Ostin 6packin narsisseja ja kylvin kissoille kauraa, mutta sekin on itänyt vähän huonosti. Pajun- tai koivunoksia en hakenut ollenkaan, mikä sentään on ollut mulla jokavuotinen perinne. Tänä pääsiäisenä on ollut sen verran kaikenlaista ohjelmaa, että ajatukset on ollut ihan toisaalla. Olisi vielä muutama päivä aikaa vähän mässätä, meinaan pitää herkuttoman huhtikuun.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

kevättukka ja ensimmäinen kissakotiutus

Tuossa pari viikkoa sitten värjäsin hiukseni vähän lämpimämmällä sävyllä, tuli taas sellainen olo, että koko tukka kyllästyttää. Punainen väri oli niin sopivasti ylikulahtanut ja juurikasvu monen sentin mittainen, että päätin kekkasta tähän väliin jotain muuta.
Pari vuotta sitten mulla oli hiukset kuparinpunaiset, ja siihen tähtäsin nytkin sillä erolla, että en jaksanut edes yrittää poistaa kulahtanutta punaista alta pois. Näin ollen mun hiukset on nyt ombret kuin itsestään, juurikasvu oranssisen kuparinpunainen, ja muualta vähän tummemman punainen, mutta kuitenkin lämpimän sävyinen. Enhän mä sitä väriä taaskaan saanut kovin hyvin kuviin vangittua, ehkä se sävyero on isompi luonnossa vielä, ja silloin kun on hiukset kiinni.



Mun haaveena olisi joskus tässä lähivuosina kasvattaa oma värini takaisin ja olla tunkematta tähän tukkaan niin paljon kemikaaleja tai ylipäänsä käsittelyjä; föönausta, suoristamista, tupeeraamista jne (joita kaikkia teen oikeastaan vaan siksi, että tukka on niin kamala, ohut ja lättänä). Oon kuullut että muutaman vuoden kuluessa hiukset olisivat taas paksummat ja kiiltävämmät, ja sitä siis haluaisin. Ongelma vaan on se, ettei mulla ole mitään hinkua siihen omaan, vaaleaan maantienharmaaseen väriin. En halua olla blondi. Mutta aattelin jos pikkuhiljaa menisin aina vaan vaaleampaan kuparinpunaiseen, niin josko se blondikin sieltä joskus tulisi :P Vaikka vahingossa jonain kesänä kun aurinko tarpeeksi vaalentaa. Henna-punainen olisi yksi vaihtoehto, mutta katotaan nyt miten tää lähtee sujumaan. Että vedänkö sen Pillarbox redin kuitenkin takas jo syksyllä :D


Tällä viikolla kotiutin mun ensimmäisen sijaiskissan omaan, loppuelämänkotiinsa. Pörrö sai uuden kodin Salosta :) Sijaiskodin hoitaja oli aivan murheen murtama, kyllä noihin karva-apinoihin vaan kiintyy niin pirun nopeasti. Pörrö ehti sijaiskodissa olla kuukauden.
Seuraavien kissojen kotiutukset onkin tuossa loppuviikosta, eikä niistä luopuminen ole sijaiskodeille yhtään sen helpompaa, kyllä tässä tää sijaiskotimammakin saa itkeä tihrustaa, se kun käy multa niin helposti :P Mutta onneksi oon enimmäkseen mukana näissä iloisissa kotiuttamisprosesseissa, vaikka se toisinaan voi itkettääkin. Pörrön suhteen ei kumma kyllä itkettänyt vaikka hoitomammaa itkettikin.

Pörrö sijaiskodissa

Palmusunnuntai oli ja meni. Meillä ei koskaan käy virpojia, sillä alaovi on lukossa, mutta se ei tarkota etteikö voitais ostaa ja ite syödä sylillistä suklaata :P Me tosin syötiin pääsiäismunia jo viikkoja sitten, eikä pääsiäisfiilistä tälläkään hetkellä oikein ole. Eilen pyrytti hirveästi lunta, ja vaikka tänään jo paistaa aurinko, niin ei tee mieli mennä rämpimään lumihankeen hakemaan pajunoksia. Mutta tänään kuitenkin on kevätpäiväntasaus tai Ostara, niin ehkäpä tänään saan edes jotain pääsiäistä laitettua. Pääsiäiskukkiakaan mulla ei vielä ole, eikä ruohoa. Voisi sanoa, että tänä vuonna ei oo oikein inspannut.
Kirjotin kuitenkin pääsiäisjutun Nousuun. Pureudutaan jälleen vähän vuosijuhlien alkuperään ja symboliikkaan.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

uutta mustetta

Viime viikolla sain hillittömän inspiraation tatuointiin, joka on ollut mulla hautumassa jo pari vuotta. Etsin esimerkkikuvia ja suunnittelin. Kuvaan liittyy jokin kukka, ja sen takia se onkin ollut hautumassa niin pitkään, kun en oo keksinyt, että minkä kukan siihen haluaisin. Floristi, jolla ei ole lempikukkaa...
No enivei, kaikki suunnittelu johti tietysti hirveään tatskakuumeeseen, ja tiesin etten kuitenkaan saa tota suunniteltua kuvaa vielä vähään aikaan (ehkä veronpalautuksista kenties). Kunnes sitten kävi ilmi, että forssalaisen Jailbird Tattoon Titta olisi naistenpäivän kunniaksi Salon Plazassa tekemässä pieniä tatskoja walk-in -periaatteella. En kertakaikkiaan voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni, oli pakko saada jotain. Tämä oli siis hyvin hetken mielijohteesta otettu tatuointi, mutta se ei tarkoita sitä etteikö sillä olisi mitään merkitystä. Koko sunnuntai meni kuvan funtsimiseen, joka ei varmaan pelkiltään sano kenellekään mitään :D Se kuitenkin esittää Skorpionin tähdistöä.



Oon aina ollut viehtynyt astrologiasta, tähtitieteestä ja kreikkalaisesta mytologiasta, joten ei ole mitenkään epä-hennimäistä ottaa tähdistötatuointi. Lähes kaikilla tunnetuilla tähtikuvioillahan on oma tarinansa kreikkalaisesta mytologiasta, ja pidän Skorpionin tähdistön tarinasta. Siinä kerrotaan metsästäjä Orionin halunneen tappaa kaikki maailman eläimet, jonka vuoksi maan jumalatar Gaia lähetti skorpionin tappamaan Orionin. Taru kertoo, että skorpioni pisti Orionia kuolettavasti, mutta Orion sai pistokseen vastalääkettä Käärmeenkantajalta. Skorpioni lähetettiin kuitenkin kiitokseksi työstään taivaalle tähdistöksi, ja lopulta myös Orion pääsi taivaalle. Ne asetettiin vastakkaisille puolille yötaivasta, jotta ne eivät enää koskaan kohtaisi ja häiritsisi toisiaan. Näinpä Orionin tähdistön laskiessa taivaanrantaan Skorpionin tähdistö nousee. Voidaan myös sanoa Orionin pakenevan skorpionia.
Jostain syystä tälleen eläinsuojelijatyyppinä samaistun tohon kovasti, fuck Orion :D Vaikka tähtikuviona Orion onkin hienon näköinen.

Skorpionin tähdistön suurin ja kirkkain tähti on sen sydän, punainen jättiläinen Antares, jonka nimi tarkoittaa suunnilleen "Marsin kaltaista". Muita kirkkaita tähtiä ovat saksia tarkoittava Graffias, otsaa tarkoittava Dschubba sekä pistintä tarkoittava Shaula.
Tähdistö koostuu ylipäänsä hyvin kirkkaista tähdistä. Parhaiten sen erottaa kesätaivaalta, mutta Suomessa se on haastavaa kesäöiden valoisuuden takia. Suomessa loppukevät on parasta aikaa havainnoida Skorpionin tähdistö, tai ainakin osa siitä.



Mietin muitakin tähtikuvioita tatskaksi, sen ei olisi välttämättä tarvinnut olla juuri Skorpioni, mutta se on kuitenkin myös mun horoskooppimerkki, joten oon siihen ehkä sitäkin kautta eniten sidoksissa.
Jalkapöydän valitsin paikaksi sen takia, että tiesin haluavani sinne jonkinlaisen tatskan, mutta tiesin myös että paikka on perhanan kivulias, joten aattelin tällaisen näin yksinkertaisen kuvan olevan parempi jalkapöytään kuin joku, mitä joutuu paljonkin hinkuttamaan. Oon tähän aivan älyttömän tyytyväinen :) Kuva varmasti kuluu vähän eri tahtia kuin muualla kropassa, mutta murehdin sitä sitten myöhemmin, ainakaan sitä ei ole vaikea vahvistaa ;)
Jos tuota joskus haluaa jotenkin jatkaa, niin voisi olla kiva saada tuonne taakse jotain tähtisumumaista vesivärityylillä. Mutta toistaiseksi näin on vallan hyvä.

torstai 3. maaliskuuta 2016

kevät ja huonekasvit

Jee, kevät tulee!

Vaikka kovasti oli tarkoitukseni, että karsisin mun huonekasveja, ja ostaisin vastaisuudessa vaan tosi harvoja ja valittuja vihreitä kasveja, niin nyt kun ostin uusia kasveja vanhojen, talvesta kärsineiden raaskujen tilalle, niin niitä tuntuu taas olevan vähän liikaa. Eikä myöskään pelkästään niitä vihreitä, vaan täällä on edelleen eri värien hirveä kakofonia. Haluaisin siitä eroon, mutta tällä menolla se ei onnistu ikinä :D

Nyt on jo maaliskuu, ja aika alkaa olla otollinen huonekasvien mullanvaihtoihin, sen lisäämiseen tai ruukkujen vaihtoon, ja mullakin on tarkoitus istuttaa muutamat kasvit vielä hieman paremmin. Altakasteluruukussa olleet leenat ja maijat kärsivät talvesta myös, ihan kuten viime talvenakin, joten päätin vaihtaa ruukkuun kasvit kokonaan. Toisen punanukkuleenan siirrän yksikseen pienempään altakasteluruukkuun, sillä se on vielä ihan elinvoimainen ja tuuhea, mutta päätin isoon ruukkuun istuttaa tilalle peikonlehteä, kunhan vaan löydän sopivan yksilön jostain. Meinasin jo heivata mäkeen koko ruukun, mutta loppujen lopuksi tykkään siitä kuitenkin, se on vaan meidän asuntoon liian iso. Enivei, ostin peikonlehdelle valmiiksi kookospaalun, jonka ympärille se voi kietoutua ja kasvaa. Ostin moiset myös mun kultaköynnöksille, ja toivon että ovat kiitollisia oikean kasvutavan tukemisesta ja kasvavat jatkossa komeasti :)

Tehtiin Maken kanssa päiväretki Vantaalle, koska halusin käydä Viherpajassa myös. Samalla reissulla käytiin Helsingin Pirilän Kukkatalossa sekä Vantaalla Bauhausissa orkideapäivillä. Plantagen jätettiin suosiolla väliin, sillä rahaa meni ihan tarpeeksi muuallakin. Tällaisia lähti kotiin :)

Jonkinsortin laikkuvehka Kukkatalosta. Ei pitänyt enää ostaa mitään punasävyistä, mutta en voinut olla ostamattakaan :D Kerrankin kun tulee vähän erikoisempi laikkuvehka vastaan.

Chlorophytum 'Fireflash' Viherpajasta. Jotkut saattaa ehkä muistaa, että käytin tätä kasvia vihersisustuksen näytössä. On edelleen yksi mun suosikeista, vaikka tuntuu menettävän terhakkuutensa ja värinsäkin jossain vaiheessa. Siksi on tullut ostettua aina uusi tilalle.

Kultaköynnös, lajike N'joy Kukkatalosta

Vasemmalla rahapuu, lajike Ripple Jade. Tällainen mulla oli tuossa viime vuonnakin, mutta se ei selvinnyt siitä, kun kukkahylly tuli ryminällä seinältä alas. Oikealla on venuksenkenkä Bauhausin orkkipäiviltä. Siellä oli paljon muutakin kivoja orkideoja, joita oisin halunnut.

Jes, kanariantaateli! Jos vaan pysyy hyvänä, niin siirrän tän kesällä parvekkeelle. En tiennyt, että voisin ihastua näinkin yksinkertaisen näköiseen palmuun, varsinkin kun en juuri palmuista välitä, mutta katse hakeutuu tähän jatkuvasti. Se on ihana ♥


Jälkikäteen jäi harmittamaan, etten Viherpajasta ostanut vielä sitä peikonlehteä ja alokasiaa. Orkideoja haluaisin ehkä vielä lisää. Noita perhoskämmeköistä erikoisempia tulee sen verran harvoin vastaan, että harmittaa ettei oo varaa ostaa useampaa kerralla :P

Yksi mun tarkoituksista oli myös se, että sisustaisin parveketta kesäksi enemmän juurikin näillä huonekasveilla, jotka kestävät lämmintä ja auringonpaistetta, ei niinkään niin hirveästi kesäkukilla, joita mulla on viime kesät ollut parveke pullollaan. Huomasin jo selailevani noita kesäkukkataimia netistä, mutta en sentäs tilannut mitään :P Toivottavasti muistan nää jutut vielä toukokuussakin.