sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

höpinää, mittoja, juttuja...




Mulla oli tälle viikonlopulle suunnitelmissa viettää se suurimmaksi osaksi Lohjalla. Ihmiset oli järkkäilyt yhteen lohjalaiseen baariin ns. luokkakokouksen, minne munkin piti mennä. Koko viikon mulla oli sellainen fiilis, etten millään jaksaisi olla Lohjalla viikonloppua, mennä mihinkään enkä tehdä mitään. Ihan perjantai-iltaan asti mietin meenkö vai enkö, ja päätin vielä mennä. Loppujen lopuksi lauantaina, luokkakokouspäivänä, etkoilupaikasta ja -seurasta ei vieläkään ollut selvyyttä, ja mua stressaa yleensäkin tuollaset tilanteet kun perusasioita ei oo suunniteltu valmiiksi. Jos mahdollisuudet siihen, että jään mutsin luo etkoilemaan yksinäni kuudeksi tunniksi, ois ollut yhtään pienemmät, niin oisin voinutkin jäädä Lohjalle sovitusti, mutta ei oo kiva koittaa alotella porukoillaan yksin ja mennä sitten yksin baariin, vai mitä luulette :P Lisäksi moni niistä läheisemmistä lukiokavereista, joita olisin oikeasti kovasti halunnut nähdä, perui tulonsa, ja suurin osa paikalle ilmoittautuneista oli sellaisia, joiden kanssa en edes lukiossa ollut missään tekemisissä. Tietysti sinne meni myös mun hyviäkin kavereita, jotka sitten olivat vähän pahoillaan etten liittynyt mukaan, mutta toivottavasti saatais pidettyä ihan omatkin miitingit, kun tosiaan niin kovin moni jäi pois kekkereistä. Nyt yritän olla lukematta kenenkään Facebook-statuksia tai juttuja eventin sivuilta, ettei ala vituttaa poisjäämiseni :P Eilen se ei kylläkään vituttanut yhtään, olin lähinnä helpottunut kun sain tulla Maken kanssa takaisin kotiin. Vaikka aina puhunkin kuinka ihanaa olis nähdä vanhoja kavereita, ja tämä olikin sen kanssa ristiriidassa, niin ei vaan millään ollut inspistä nyt.

Tarkoitus tosiaan oli, että Make olisi lähtenyt Lohjalta kotiin yksin, ja mä oisin jäänyt mutsin luo yöksi. Seuraavana päivänä, eli tänään, olisi Lohjalla ollut kotikissanäyttely, jonne myöskin mun piti mennä, mutta ei me tänään jakseta enää sen takia lähteä Lohjalle. Harmi kyllä, koska sisäänpääsymaksukin oli niin edullinen, enkä oo aiemmin kissanäyttelyissä käynytkään. No, ehkä joskus vielä.

Lohjalle siis mentiin eilen joka tapauksessa, käytiin äidin luona syömässä ja sen jälkeen isovanhempien luona, minne tuli käymään sitten mun kummitkin, eli Hannen vanhemmat. Jos jollakin ilveellä mutsi ja Reiska saa tuotua pari vanhaa pyörää tänne, niin sit alkaa pyöräilyn uudelleen opettelu :D Oon viimeksi ajanut pyörällä joku viis vuotta sitten, enkä sillonkaan meinannut enää pysyä pystyssä, ja olin parin kilsan polkemisen jälkeen ihan kuollut. Sitä ennen tuli poljettua kai juurikin se "viisi vuotta sitten", eli säännöllisestä polkemisesta on kulunut jo kymmenen vuotta :D Voi elämän kevät... Mutta joo, saisin siis mun oman vanhan ja tutun pyörän takaisin. Jotenkin tuntuu että pelkään varmaan sen kanssa menemistä yhtä paljon kun autolla ajoa, haha :D Vähän niin kuin rullaluistelu. Mulla oli aikoinaan rulliksetkin, mutta en mä mennyt niillä kuin muutaman kerran, kun mua pelotti niin kauheasti mm. jarruttaminen, enkä uskaltanut mennä oikeen alamäkiä :P Äiti sitten myi mun rullikset pois. Enkä mä nykyisin varmaan uskaltais hevosen selkäänkään. Just yks päivä mietin, että tulisko mulla siellä selässä samantyyppinen korkeanpaikankammo kuin tikkaille noustessa, vai olisko se vähän helpompaa, kun hevosen selässä saa kuitenkin istua, ja yleensä tukevasti satulassa. Kaikkea sitä rupee näin vanhemmiten pelkäämäänkin...

Eilen hieman ilon pilkahdusta toi se, että kokeilin mun vanhoja ulkoiluhousuja jalkaan. Ostin pari settiä ulkoilupukuja muistaakseni viitisen vuotta sitten, toinen oli kevyttoppapuku, ja toinen tuulipuku. Molemmista takit oli aikoinaan jotakuinkin sopivia ja otinkin ne käyttöön, mutta housut olivat kummastakin liian pienet ja jäivät kaappiin. En raaskinut niistä kuitenkaan luopua, kun olivat osa settiä. Kevyttoppahousut olivat vielä vähän liian pienet, niissä oli nepparit ja vetoketju, eivätkä ihan menneet kiinni, mutta tuulipuvun housut olivat ihan kuminauhavyötäröiset, ja menivät mun päälle ihan keposesti :) Eli sain nyt sitten uudet, täysin käyttämättömät ulkoiluhousut :) Tuntui hassulta, että ne oli aiemmin niin pienet etten pystynyt käyttämään niitä...


Ja tänään olikin sitten mittauspäivä.

Maaliskuu:
RY: -0cm
VY: -3cm
Napa: -5cm
LY: -2cm
Reisi: -2cm
Käsivarsi: muutin hieman mittauspaikkaa kesken kaiken, joten -0cm
Pohje: -1cm
YHT: -13cm
KG: -1,7kg

Vuoden alusta:
RY: -5cm
VY: -10cm
Napa: -10cm
LY: -5cm
Reisi: -4cm
Käsivarsi: -2cm
Pohje: -1cm
YHT: -37cm
KG: -3,8kg

Ja kun viime keväänä aloitin karppaamisen, niin painoin n. 9kg enemmän kuin nyt. Silloin en mitannut itseäni, ja kaikki aiemmat mittaukseni esim. mittatilausvaatteiden kanssa meni aina päin persettä lopputuloksesta päätellen, joten niistä ei ole tässä vertailussa mitään hyötyä :D Mutta uudet korsetit, ja ne saakelin pillifarkut ei vielä mene päälle :/

Veikkaan, että nyt viime kuussa olisi voinut lähteä enemmänkin, jos olisin liikkunut maaliskuussa samaan malliin kuin helmikuussa. Nyt on kuitenkin ollut tosi laiska kuukausi (+ sairastelut päälle), ja jonkinlaista kevätmasennusta ilmassa. Tai -väsymystä lähinnä. Kevät voi olla välillä vähän rasittavaa aikaa, kun olevinaan kun on valoisampaa ja aurinko alkaa paistaa, niin pitäisi ulkoilla kauheasti, olla pirteä ja tehdä kaikenlaista. Se luo tietynlaisia paineita, ja meillä tuppasi käymään niin, että kun aurinko rupesi paistamaan, niin me laitettiin kaihtimet ja verhot kiinni :P Mutta kai sitä pitäs perseensä tonne ulos raahata, nyt kun mulla on puoliuusi ulkoilupukukin x) Huoh.
Sen verran sain kuitenkin tehtyä, että perjantaina palkkapäivänä, käytiin ostamassa parvekeamppelliin uudet kukat sekä siivouskomeroon järjestystä tuomaan muutamia pieniä koreja. Niinpä perjantaina innoissani siivosin meidän ydinpommin jäljiltä olleen siivouskomeron, mistä ei koskaan löytänyt sitä mitä haki. Nyt on kaikki hyvässä järjestyksessä, ja kaikki turhuudet heitetty pois. Eli nyt pitäisi löytyä :)


Alkuviikosta kävin hammaslääkärireissun yhteydessä pienesti kiertelemässä kauppoja. Mukaan tarttui Buffyn 4. kausi ja Disneyn Kaunotar ja kulkuri pahvikansilla Anttilasta, GR mattamusta kynsilakka Seppälästä, sekä Vapaa valinnasta uusi vyö ja Kiroileva siili -alushousut. Lisäksi tuli ostettua eBaysta parit leggingssit, mutta niissä ei taida hirveästi olla esittelemistä. Wetlookia lähinnä.


Nyt alkaa olla sen verran kova nälkä, että vois aamupalaa tekaista. Tämä sunnuntai olkoon pyhitetty löhöilylle ja antistressaamiselle. Eli en edes suunnittele lähteväni ulos tai kuntoilevani muullakaan tavalla, paitsi sitten kun tuo Buffyn neljäskin kausi loppuu kesken :D Niin sitten ehkä.
Mietin keksiväni jonkun aprillipilan blogipostaukseen, mutta let's face it, mä en oo moneen vuoteen keksinyt yhtäkään hyvää aprillipilaa, enkä itse usko enää aprillipäivänä yhtään mitään, joten en usko että saisin höynäytettyä ketään :P

Muistuuko lukijoilla mieleen kaikkien aikojen aprillipilaa?

6 kommenttia:

  1. Tosi hienosti on senttejä lähtenyt! :) Tuttua tuo, että verhot vaan ikkunoiden eteen, kun tulee liian aurinkoista :D. Tosin sitten kun saa raahattua itsensä sinne ulos, niin sen jälkeen onkin tosi hyvä fiilis, että suosittelen kuitenkin, vaikkei sitä aina tarvikaan jaksaa :>.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ulkoilun jälkeen on kyllä hyvä fiilis, se on ihan fakta :) Välillä sitä kaipais sitä koiraa, jota lenkittää, kun usein tuntuu että sillä ulkoilulla pitäis olla joku muukin päämäärä kuin heittää joku pikku lenkki vaan "omaksi iloksi".

      Poista
  2. Sä olet kyllä laihtunu paljon. Hienoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta :) Sitä tuppaa niin paljon vertailemaan omia tuloksiaan muiden tuloksiin, että tuntuu ettei itse ole laihtunut yhtään. Välillä pitää siis vähän ynnäillä, ja on kiva että kuulee muilta, että loppujen lopuksi sitä onkin laihtunut aika paljon :)
      Koko ajan vertailen itseäni muihin ja ärsyttää etten laihdu nopeammin, mutta pääasia että edistystä tapahtuu koko ajan :)

      Poista
  3. Kuulostaa tutulta tuo verhojen kiinni laittaminen :D Tosiaan tulee paineita kun on niin aurinkoinen ilma ja kaikkea niin pitäisi olla kamalan pirteä yms. Sitten tulee joku vastareaktio ja möllöttääkin vaan sisällä pimeässä :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, niinpä :P Mä oon ihan totaalisen lässähtänyt tähän sohvalle, ei tee mitään mieli tehdä, eikä tuntuis jaksavankaan. Ja ahdistaa kun ihmiset on liikkeellä. Kun talven jälkeen yhtenä päivänä paistoi aurinko, ja meidän piti just sillon käydä kaupassa, niin todettiin että puoli Saloa oli lähtenyt lenkille, kävelylle, reippailemaan... Ahdistavaa x)

      Poista