torstai 26. huhtikuuta 2012

kissamaisuuksia, Nikki & Nuno 4v!

Rakkaimpani täyttävät tänään 4 vuotta :) Aika on lentänyt ihan siivillä.

Tästä lähdettiin... :)))


Meillä on tällä hetkellä rahatilanne tosi huono, joten tytöt eivät nyt saaneet synttärilahjaksi mitään uusia leluja tai muutakaan mitä meillä ei olisi jo valmiiksi ollut. Vaan tuskinpa olisin löytänyt mitään, mitä nuo olisivat arvostaneet kauheasti :D
Ulkonakin keli oli aika vilpoinen, märkä ja synkkä (tasan vuosi sitten oli aika paljon parempi keli), joten jäi valjasteluhommatkin tältä päivältä. Parvekkeellakaan ei tänään viihdytty kovinkaan kauaa. Kisujen synttärit tuli muutenkin tänä vuonna ihan ykskaksyllättäen, kun päivät vaan viilettää ohi. Aamulla itseasiassa hetkellisesti "pelästyin", että synttäritkin ehtivät mennä jo. Niinpä ei siis ollut aikaa edes miettiä, että mitä niille keksisin... Joku pitää mua nyt taas kajahtaneena, mutta kyllä mä oikeastaan haluan jotakin erikoisempaa tehdä kissojen kanssa niiden synttäripäivinä, vaikkei ne siitä mitään tajuakaan :P Mutta tuo rusettijuttukin tuli käytettyä viime vuonna, niin en nyt viitsinyt sitten täsmälleen samanlaisia rusetteja laittaa niiden kaulaan... Ja koska muuta ei ollut, niin tänä vuonna ei nyt sitten laitettu mitään.




Parvekeulkoilun lisäksi täällä ollaan siis Nunon kanssa naksuteltu pitkästä aikaa, sekä leikitetty lempparilelulla, joka onkin jo aika kauan lojunut unohtuneena tuolla laatikossa. Iltapalaksi tytöt saavat samanlaiset sörsselikakut kuin Nemo viime syksynä, eli seitiä ja erilaisia hyviä namusia.
Isäntäväki sen sijaan herkutteli mutakakulla ja vaniljajätskillä!

 

Jos nyt omat kissat eivät tänään saaneet lahjoja, niin niitä saivat Salon seudun löytökissat. Kemiössä on Brusabyn ruotsinkielinen maatalousoppilaitos Axxell, ja oppilaitoksen yhteydessä on myös eläintalo, minne toimitetaan Salon ja Kemiönsaaren löytökissat. Me taas saatiin kavereilta joskus joulun aikoihin kissanäyttelyistä ylijääneitä raksunäytepusseja, ja koska mä en hirveästi haluaisi raksuja syöttää meidän kissoille, niin suurin osa näytepusseista jäi käyttämättä. Niitä oli kuitenkin kaksi pahvilaatikollista, joten päätin että ne lahjoitetaan suoraan löytökissoille. Alunperin oli tarkoitus viedä ne jo viimeistään helmikuussa, mutta unohdin ne tyystin pariksi kuukaudeksi, ja tänään sitten vietiin ne Brusabyhyn. Mukaan lähti myös Zooplussalta ostettu makuupussukka, johon meidän kissat on auttamatta ihan liian isoja, ja olivat alusta alkaenkin. Pussukka on lojunut vaan hattuhyllyllä käyttämättömänä. Lisäksi sain tuossa talven aikana virkattua muutamia leluhiiriä, jotka mun oli tarkoitus viedä eläinsuojeluyhdistyksen kirppikselle, kunnes mulla tuli mieleen, että löytöeläintalon kisutkin voisivat kaivata virikkeitä vaikkapa sitten niistä. Karsin myös meidän omista kaupasta ostetuista kissanleluista osan löytökissoille, meillä kun noita riittää muutenkin.

Onneksi löydettiin eläintalo aika helposti siitä oppilaitoksen rakennusten viidakosta, ja pelkästään se eläintalokin tuntui vähän sokkeloiselta :D Mutta löydettiin tosiaan perille, ja tyttö johon aiemmin olin noista jutuista ollut yhteydessä oli paikalla myöskin. Selostin siinä mitä kaikkea sinne roudasin, ja yksi nainen siinä oli tosi otettu, että olin virkannut heille leluja ihan itse :) Saatiin käydä siinä kissahuoneessa katsomassa, ja tällä hetkellä siellä tilanne olikin aika hyvä, sillä kissahuoneessa oli vain kolme kissaa, joista yksi oli jo varattu (esim. talvella nettisivujen mukaan kotia vailla oli 12 kissaa). Kaksi niistä nukkuivat häkeissään ja yksi jalotteli siinä vapaana, ja tämä olikin ihan yltiösosiaalinen kullannuppu, joka olisi vaan halunnut tunkea syliin ja kainaloon, pusutella ja olla silitettävänä. Se kehräsi kovaan ääneen, tassut leipoivat ja se puski niin kovasti. Voi, hän oli niin hurmaava! <3 Tämä oli kuulemma noin vuoden vanha tyttökissa, ja oli talolle tullessaan tiinenä, mutta valitettavasti se meni sitten kesken :( Hirmuisen pienikokoinen tyttö tämä oli. Luulisin että suunnilleen saman kokoinen kuin Nemo tullessaan meille luovutusikäisenä, eli lähestulkoon taskukokoinen ;D (no ei ihan...) Veikkaan kyllä, ettei tuon söpöläisen tarvitse kauaa talolla olla, niin se mutkin hurmasi ihanalla persoonallaan ja suloisella nassullaan! Olisin kovin mielelläni sen ottanut kotiin ;) Hää oli niin tättähäärä, ettei meinattu kuvia saada ollenkaan, mutta pari tuli silti otettua :)



Täytyy sanoa, että kyllä tuli tosi hyvä mieli tuosta käynnistä. On tosi hieno fiilis kun voi tehdä tai lahjoittaa jotakin oikeasti tarpeellista sellaisen asian hyväksi, joka on itselle yksi elämän tärkeimmistä.
Käy katsomassa kotia vailla olevia löytökissoja Axxellin kotisivuilta.

6 kommenttia:

  1. Ihania vauva kuvia ja oo sinä oot ihan enkeli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, kiitos :)
      Mä näin tytöt aikoinaan ekaa kertaa niin, että ne oli jo viittä vaille luovutusikäisiä. Sain vasta myöhemmin kasvattajalta näitä vauvakuvia, ja meinasin alkaa itkemään kun ne oli niin pieniä, pörröisiä ja suloisia ^^ Noissa kuvissa tytöt on reilun neljän viikon ikäisiä.

      Poista
  2. Onnea leideille ja purnauskissuukkoja meitin pörröpojilta <3

    Voi että, mä en kyllä vois ikinä mennä mihinkään löytöeläin taloon, kun mulla olis mukana varmaan kaikki siellä olevat eläimet sieltä lähtiessä. Sitäpaitsi mulle tulee aina kauheen huono mieli, kun yleensä ne eläimet on ihan reppakoita :( Ja nytkin alko itkettää :((

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin odotin tota vähän kauhunsekaisin fiiliksin. Just että ne on siellä ihan reppanoita, ja että sitten mä en voi jättää niitä sinne vaan otan ne kotiin, tai sitten itkien lähen sieltä kun joudun ne sinne jättämään. Mutta tää keikka olikin aika helppo, koska siellä tosiaan oli nyt vaan kolme kissaa, joista yks on jo varattu, ja tää Neiti Tättähäärä vei melkeinpä kaiken meidän huomion, että hädin tuskin ehdin katsoa millainen se yksi nukkuva, kotia vailla oleva kissa oli. Tuo sivuilla oleva valkoinen pitkäkarvainen oli tosiaan varattu, ja se oli jouduttu ajelemaan melkein kaljuksi kun oli turkki niin pahasti takussa. Ja sitten se oli kuulemma tärissyt kylmyyttään, ja nyt se oli siellä fleece-peittojen alla nukkumassa, vähän nosti siellä päätään ja haukotteli :) Eikä mikään niistä kissoista näyttänyt mitenkään ressukalta tai huonokuntoiselta.

      Luulen että ois ollut ihan erilainen kokemus jos vaikkapa kaikissa häkeissä olis ollut kissa. Näistäkään kukaan ei ole ehtinyt siellä talolla olla vielä kovin montaa kuukautta. Viimeksi kävin nettisivuja kattomassa muistaakseni tammikuussa, kun siellä oli 12 kissaa, mutta kaikki nekin näköjään saivat kodit :)

      Poista
  3. Ihanaa että olet niin aktiivinen löytökissojen suhteen, sain tästä innostuksen viedä Hesylle sellaisia ruokia mitä minun Sirkka-Liisa Karttunen ei suostunut syömään (mikä on melkoinen ihme, kun ketale ei muuta tekisikään kuin söisi!) Ihan turhaan ne ruuat vie tilaa komerosta täällä minun huushollissa, parempaakin käyttöä niille selvästi olisi!

    Minäkin olen juhlinut Karttusen synttäreitä, aina on täytekakku hankittu ja kahviteltu. Karttunen sai viime synttäreillään broilerin maksaa, sepä olikin herkkua. Vaikka kissat on aina ihania, niin erityisen ihania ne on pentuina. Nyt kun tuota ronttia katsoo, ei uskoisi että tämä 6,5 kg isolihaksinen ja nallemainen körmy on ollut vasta äsken iiiiihan pieni. :D On nyt 2 v.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten hienoa että tämä innosti suakin! :)
      Mä huomasin vasta Kemiöstä kotiin tultuani, että kaapissa olisi ollut muutama Mjau-tetrakin, joita nuo ei ole suostunut syömään. Ärsyttävää, sitten kun olis suht edullinen ruoka ja sellaisessa pakkauksessa mikä menis hyvin kerralla kolmeen pekkaan (kuten myös vaikkapa Latzin ne isommat tölkit), niin niitä ei suostuta syömään. Nirppanokat :P

      Mäkin ostin nyt hiljattain kissoille ekaa kertaa broilerin maksaa, mutta ehdin jo unohtaa että sitä on :D Lisäksi noista ei koskaan tiedä tykkääkö ne tommosesta gourmet'sta vai jättävätkö kokonaan syömättä, niin päätin näin synttäreinä turvautua tuttuun ja turvalliseen, ja kokeilla sitä broilerin maksaa vaikka tänään ;)

      Niin ne vaan kasvaa nopeasti! Rapsutuksia Karttuselle :)

      Poista