perjantai 27. heinäkuuta 2012

kalmistoja ja uhrilähteitä

Raahasin Maken puoliväkisin perjantai-illan ratoksi tekemään jotain. Vaihtoehdot olivat joko rannalle tai Rikalanmäelle ja Make valitsi Rikalan. Tuolla Halikon Rikalanmäellä on siis mm. kesäteatterin lisäksi Rikalanmäen ruumiskalmisto, ja siellä kulkee pieni merkitty polku. Mulla ei ollut aavistustakaan mitä tuolla on, eikä ollut Makellakaan, mutta kaipa tuollaisia kulttuurihistoriallisia juttuja pitää käydä kotikaupungissaan tsekkaamassa :) Polku oli jotain sata kertaa pienempi ja lyhyempi kuin mitä olin odottanut, ja se oli löntystelty ja kuvattu läpi noin puolessa tunnissa. Polulla oli muutamia infotauluja kertomassa paikan historiaa.




"Muinaisjäännös" x)

"Viikinki- ja ristiretkiajan hautakalmisto, kaivettu vuosina 1951-1953 49 hautaa."



Olin hienoisesti pettynyt siihen, kuinka vähän aikaa saatiin tuolla kulutettua, koska paikka olikin niin pieni, ja kärtin Makea viemään mut jonnekin ja näyttämään joitain paikkoja. Päädyttiin Salaisiin päin, ja lopulta Make vei mut Somerojan uhrilähteelle, mikä sijaitsee Salaistentien viereisessä metsässä.
Olin tästä tosi innoissani, sillä oon jo tosi pitkään kaivannut metsässäoleilua. Sitä, että saa vaan kuunnella sitä hiljaisuutta, minkä rikkoo vain lintujen laulu (ja hyttysten ininä). Ja en muista koska olisin viimeksi nähnyt metsässä solisevan puron, se oli lähes taianomaista :) Metsässä on niin ihanaa, jotenkin vaikea uskoa, että oon viime vuosina samoillut metsissä niin vähän, kun lapsena metsä oli mun takapiha, leikkipaikka, ja koiranulkoiluttamispaikka. Täytyy koittaa ottaa uudestaan tavaksi.

Harmi vaan, että otin selvää tuosta Somerojan uhrilähteestä vasta kun tultiin takaisin kotiin, sillä reissu oli niin ex tempore, kun satuttiin vaan ajelemaan sinne suuntaan. Luolamiehen blogista löysin tällaisen tekstin kyseisestä lähteestä:

"Somerojan parantava vesi virtaa Vaskion Sampaankulmalla, aivan maantien läheisyydessä. Pyhä, parantava vesi pulppuaa raikkaana ja kirkkaana maan uumenista. Somerojan lähteen vesi on erityisen tehokas silmä-, iho- ja mahasairauksiin.

Toimintaohjeet:
Lähteen silmälle uhrataan rahaa, jonka jälkeen on oikeus ottaa lähteen vettä lääkkeeksi tai kylpeä sairaudet pois lähteessä. HUOM! Mikäli lähteestä ottaa rahaa, saa vaivoikseen sairauden jonka vuoksi raha on alun perin uhrattu!" 

(Kielioppinatsina otin vapauden korjata kirjoitusvirheet ;D)
Täytyy varmaan seuraavalla kerralla käydä uhraamassa lähteelle muutama kolikko, jos vaikka nämä mun iho-ongelmat saisivat kyytiä ;)





Joku siellä voi miettiä, että perjantai-illan olisi varmaan voinut viettää vähän mukavammissakin merkeissä, mutta itse nautin tosi paljon, ja mielestäni tämä oli oikeasti mielenkiintoista! On ihan eri asia tietää vaikkapa vanhoista uskomuksista liittyen tuohon uhrilähteeseen, kuin vain käydä siellä pyörähtämässä. Muinaisuus on kiehtovaa, mutta kyseisen aiheen täytyy olla muillakin tavoin kiinnostava, ei esim. historia aina ole kiinnostavaa :P

Tein tämän postauksen jo nyt, vaikka alunperin pitikin yhdistää kaikki viikonlopun kommellukset yhteen ja samaan, mutta tulikin otettua sen verran paljon kuvia tänään, että moisesta yhdistelypostauksesta tulisi hirveän pitkä. Ollaan siis huomenna menossa viettämään päivä Lohjalle, käydään Tytyrin kaivosmuseossa ja rannalla ainakin, ja äipän luona grillaamassa. Eli siitä sitten seuraavaksi :)

2 kommenttia:

  1. Ihanaa metsän rauhaa, ah <3
    Mekin käytiin pitkästä aikaa Yyterin rannoilla viettämässä aikaa, ja voi että nautin olostani :) Voi kun olisi kunnon kesäloma edes, niin pääsisi tekemään jotakin muuta kuin vain töitä! Veneilemään ja metsäilemään kun vielä pääsisi, niin siinä se! Toki myös maaseudun rauhaa ei sovi unohtaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä se on jollain tapaa melkein jo liikuttavaa, kun pääsee pitkästä aikaa ja kovan odotuksen jälkeen luonnonhelmaan :)
      Yyteri pitäisi meidänkin vielä päästä kokemaan, mutta ehkei onnistu enää tänä kesänä :/

      Poista