maanantai 10. lokakuuta 2011

amorphis @ rikala-salit, salo

Viikonloppuna olikin pitkästä aikaa ohjelmaa, kun Amorphis keikkaili lauantaina Salon Rikalassa. Oltiin Maken kanssa haettu sinne jo ennakkoliput, ja mä vähän pelkäsin että joudun täällä himassa alottelemaan yksin (tai no Maken kanssa, mutta siitä ei ole mitään iloa kun se ryystää kaljaa ihan eri huoneessa), mutta onneksi ihana Feline tuli mun seuraksi <3 Feline tosin joi vaan pari paukkua ja katseli kun mä ryypiskelin, mutta ei se vissiin haitannut x)
Keikan showtime olikin jo klo 22, ja ovet avautuivat paria tuntia aiemmin, joten mun etkoilut tuntien piti ensimmäinen drinksu tehdä jo aika ajoissa. Kuusi tuntia on sellainen meikäläisen normaali alotteluaika, ja jos normaalisti keikat alkaa puolilta öin, niin kuudelta alottelu riittää aika hyvin. Nyt tein ekan drinkin Felinen saavuttua joskus kahden ja kolmen välillä, ja koska lähdettiin kohti baaria puoli ysiltä, niin se olikin oikein mainio alotteluaika.

Täällä maalattiin naamaa, puhuttiin paskaa ja kuunneltiin musaa, joskin Feline hieman kyseenalaisti mun soittolistan :D Oli ihan sairaan siistiä että Feline tuli mun kanssa tänne, koska yksin olisin ihan varmasti tylsistynyt kuoliaaksi.
Make jäi meille vielä vähäksi aikaa kun me lähettiin Rikalaan päin, ja se oli tullut paikalle ehkä puolta tuntia ennen keikan alkua. Marissa ja Anttikin me nähtiin siinä just kun oltiin menossa sisälle, ja mä jäinkin niiden kanssa siihen hetkeksi ennen kuin porukalla mentiin sisään. Siellä tuli sitten joitakin muitakin tuttuja vielä nähtyä, mutta loppujen lopuksi yleisöä oli mun mielestä ihan liian vähän siihen nähden, että se oli Amorphis joka siellä esiintyi.

 Seuraa Felinen ottamien vessakuvien sarja:




Keikka alkoi ihan mukavasti, kunnes ne soittivat Smoken, joka on aina ollut vähän niinkuin mun ja Hannen biisi, ja mulla tuli niin mieletön ikävä Hannea siinä, että rupesin vollottamaan ihan hulluna. Toi oli mun eka kerta Amorphiksen keikalla niin, etten saanut pitää Hannea kädestä kun Tonto murisee, ja se tuntui siinä vaiheessa jotenkin ylitsepääsemättömän kamalalta. Make siinä koitti jotain silitellä, kunnes se yhtäkkiä totesi että sen täytyy päästä jonnekin istumaan. Kaikki muut kaverit oli siitä ympäriltä hajaantuneet ympäri salia ja mä jäin siihen yksin katsomaan keikkaa ja parkumaan. Ja siis hyvin usein, jos mun kyynelkanavat aukeaa, niin siitä porusta ei meinaa tulla loppua millään. Muutama biisi siinä meni vaan parkuessa, kunnes päätin mennä etsimään Marissan sieltä hieman kauempaa - parempi olla kavereiden kanssa kuin yksin. Marissan ja Antin kanssa käytiin kesken keikan tupakalla, ja siellä vielä vähän itketti, mutta olo helpottui huomattavasti kun sain ystävän siihen viereen, ja vähän hengiteltyä ulkona x)
Kuulostaa ehkä vähän omituiselta, ja outoa se oli mustakin, mutta me ollaan Hannen kanssa oltu niin pitkään paita ja perse ja käyty kaikilla keikoilla yhdessä, että se tuntui vaan liian oudolta olla siellä nyt ilman sitä.

Mutta valitettavasti toi keikkaosio ei mennyt putkeen ollenkaan, ja mä en oikein tiedä mitä sanottavaa mulla keikasta olisi. Kai se hyvä oli :D Ainakin oli tosi siistiä, että ne oli kerrankin siinä niin lähellä, pienessä paikassa eikä tosiaan yleisöäkään ollut hirveästi, se oli aika sellainen intiimi keikka. Yhtä intiimeihin fiiliksiin en tosin päässyt kuin Lohjan salakeikalla, koska siellä olin sentään eturivissä. Tavastiallakin ollaan käyty Amoja katsomassa, mutta ei sekään ole sellanen intiimi mesta. Amot tosin soitti nyt jossain vaiheessa Rammsteinia, eikä kyllä oikeen sopinut Tonton suuhun se "you have a pussy, I have a dick, so what's the problem" xD Se jäi mulle vähän epäselväksi miksi sitä edes soitettiin. Ja Rikalassa lava on niin matalalla ja paikan pisimmät jätkät oli vallanneet itselleen paikat Tonton edestä, ja koska Tomi nyt vaan on niin pätkä, niin mä saatoin nähdä vaan pari vilausta rastapuntista sillon tällöin. Valokuvistakin tuli vaan yhtä suttua, joten niitä ei nyt ole näyttää, mutta Felinen blogista löytyypi muutama.

Keikan jälkeen päätä jomotti siitä parkumisesta, ja vähän oli sellainen olo että tekisi mieli kotiin. Make oli sieltä kesken keikan sitten lähtenyt himaan kun sillä tuli paha olo -.- Tosi hyvää keikkaseuraa... Marissa kuitenkin ehdotti josko lähtisin niiden mukaan taas (pitkästä aikaa) Havenin studiolle jatkamaan, ja se itseasiassa kuulosti siinä vaiheessa tosi hyvältä idealta.
Aluksi siellä Havenilla porukkaa oli ehkä noin kymmenkunta, ja väkeä tuli jossain vaiheessa lisää. Siellä oli entuudestaan tuttuja naamoja, ja lisäksi tutustuin uusiin ihaniin tyyppeihin, ja mulla oli ihan mielettömän kivaa :) Pääsin englantiakin puhumaan jonkun virolaisen jätkän kanssa, joskin se ymmärsi myös suomea. Mun kännienglanti tosin ei oo aina kauheen hyvää, mutta kyllä me toisiamme ymmärrettiin :D Ja sain vihdoin selvyyden siihen, että pete tosiaan tarkoittaa viroksi homoa. Mä jostain sain niinkin paljon virtaa, että jaksoin pööpöillä jatkoilla puoli kuuteen saakka, kunnes alkoi silmäluomet painaa niin paljon, että oli pakko päästä nukkumaan.
Tuli siinä sitten dokailtua semmoset 15 tuntia lähinnä kirkkaita, ja sain aikaiseksi ihan järkyttävän hirveän krapulan seuraavaksi päiväksi.

Mun meikit jäi selkeästi sinne keikkasaliin, ja muutenkin näytetään ehkä vähän jotain ottaneilta... :D

Nousin ylös joskus kymmenen aikaan kun oli ihan kamala hedari ja kuvottava olo, nappasin pari särkylääkettä huuleen ja päätin jäädä odottamaan, että ne vaikuttaa. Nukahdin kuitenkin sohvalle neljäksi tunniksi, ja Nemo nukkui koko sen ajan mun vieressä, niin että meillä oli päät samalla tyynyllä ja Nemo piti mua vielä kädestä kiinni :) <3 Sillä oli sympatiakrapula / krapulasympatia. Ihana poika <3
Loppupäivä meni sellaisen nälän- ja kuvotuksensekaisessa olotilassa, ja alas meni lähinnä vesi ja mustikkasoppa.

Kokonaisuudessaan mulla oli siis ihan huippu lauantai, näin ihania kavereita ja pidin hauskaa, mutta se keikkaosio meni ihan munilleen. No ehkä seuraavalla kerralla onnistaa, kun mennään Hannen kanssa riehumaan Profane Omenin tahtiin, 1,5 vuoden tauon jälkeen :)
Kiitos tällä kertaa kaikille mukanaolleille kavereille, ootte niin ihania <3 ^^

2 kommenttia:

  1. No ei aina keikat voi mennä hyvin.. mä oon itkenyt kerran Turmion kätilöiden keikasta puolet ajasta xD

    VastaaPoista
  2. Leena, lohduttavaa kuulla :D Mulla on nyt viime aikoina keikat mennyt vähän nyyhkyilyksi (Tuskan aikaan Charon, Nummirockissa myGRAIN, ja itku meinasi tulla esim. Eläkeläistenkin keikalla :D) Mä valitettavasti vähän pelkään, että itku tulee Profane Omeninkin keikalla, se kun on mun lempibändi ja tauko niiden keikoista on ollut ihan hirvittävän pitkä + mä odotan tota tulevaa keikkaa ihan sairaasti.

    VastaaPoista