hiirulaisia

Mulla on viime aikoina tullut näitä blogipäivityksiä aika tiuhaan tahtiin... Sori jos jotakuta on jo alkanut ärsyttää :D

Sinänsä mitään kummempia ei ole kylläkään tapahtunut, kunhan lätisen. Eilen viikko alkoi töissä mukavasti kun vihdoin saatiin pajalle töihin suomalainen tyttö, vieläpä mun ikäinen, ja oranssista keesistä päätellen about munhenkinenkin :D Olin itseasiassa ihan innoissanikin, siihen saakka kunnes joku tyttö saapui paikalle pahoitellen myöhästymistään. Kyllä muuten naama venähti kun näin kuka tuo tyttö oli! Se oli se sama ärsyttävä muija, joka tuolla oli parin viikon ajan mun kanssa samaan aikaan, sillon alkukesästä kun tuolla aloitin -.- Koko sen ajan odotin koska sen sopimus loppuu ja se lähtee sieltä helvettiin, mutta nyt se pirulainen tuli takaisin :( Mää en kestä... Onneksi mun vieressä istuu eräs mies tekemässä mosaiikkeja, joten se ei voinut tulla siihen istumaan, vaan se meni uuden tytön viereen sitä kiusaamaan. Tai en tiedä, tällä hetkellä näyttää että ne tulee keskenään ihan ok:sti toimeen, pääasia ettei se neiti ärsyttävyys pääse mun kimppuun.
Jos nyt lyhyesti koitan selittää miksi se niin ärsyttää, niin se selittää kaikille asioita, jotka eivät kiinnosta ketään, käy esittelemässä aikaansaannoksiaan kaikille ja oikein kerjää kehuja ja huomiota. Lisäksi se kertoo itsestään ja elämästään meille tuikituntemattomille ihmisille niin henkilökohtaisia asioita, että siinä on jo itelläkin ihan vaivautunut olo. Ja mä en siis todellakaan ole siellä ainoa, joka on tuon tytön kanssa ihan helisemässä :P

Vähän siis harmittaa tämä juttu, koska se niin latisti mun iloitsemisen tästä uuden tytön saapumisesta. Mä vihaan ihmisiä, jotka saa musta mun huonot ja ilkeät puolet esiin, ja niitä on nyt ollut tossa paikassa kaksi :P Mutta ne kivat tyypit onkin sitten tosi ihania.

Uskotteko, jos kerron että kudoin perjantaina kangaspuilla maton! Työkaveri lupasi tehdä mulle maton kun ihailin niitä liiloja matonkuteita, mutta kysyikin, josko mä haluaisin itse kutoa mattoni, siitä kun oli tarkotus tehdä vaan kynnysmaton kokoinen, eli ei mitään kovin suuritöistä. Olin vähän kauhuissani kun en mä mitään mattoa ole koskaan kutonut, mutta loppujen lopuksi se oli tosi helppoa ja kivaa. Mä oon tosi huono ottamaan kehuja vastaan, ja loistin siinä varmaan punaisena kuin paloauto, kun monet tulivat kehumaan mun työn jälkeä, joka kuulemma oli samanlaista kuin monta vuotta mattoja kutoneella työkaverilla :)) Tuli ihan mielettömän hyvä fiilis kyllä. Ja ihan sairaan siistiä että tuolla oppii taas uusia asioita.

Eilen mä alotin virkkaamaan töissäkin niitä kissojen leluja, ja tänään kokeilin tehdä pallojen sijaan hiirenmuotoisia leluja. Niistä tuli paljon mageemman ja siistimmän näköisiä, ne oli paljon helpompia tehdä. Ja kivempiakin tehdä, koska ne ei ollut niin vaikeita :) Pallossa mulla tuotti tuskaa kaventaminen ja siitä tulleet isot reiät, joita en tuntunut millään saavan siististi peittoon. Hiirissä ei oikeestaan sitä ongelmaa tullutkaan, koska kaventamaan ei joudu ollenkaan. Jotkut voi tehdä hiirileluja ihan eri tavalla, mutta musta tää oli tarpeeksi yksinkertainen :D Mulla ei ole mitään hinkua (ainakaan vielä) tehdä mitään vaativampia virkkaustöitä, joten nämä kelpaa hyvin nyt.

Virkkasin siis ensin ympyrää kunnes se oli halkaisijaltaan n. keskisormen pituinen. Sen jälkeen se taitettiin kaksinkerroin, virkattiin "saumasta" kiinni puoleenväliin, täytettiin ja virkattiin sauma loppuun saakka. Lopuksi tehtiin vielä ketjusilmukoin häntä :) Quite yksinkertaista, etten sanoisi! Töissä mulla oli täytteenä sellaista vanua, jota käytetään huonekalujen verhoilemisessa pehmusteena, ja se oli paljon parempaa kuin kotona käytössä ollut pumpuli, joka klönttiintyy helposti. Mutta näillä nyt mennään. Töissä tein yhteensä viisi hiirtä (annoin yhden matonkudontaopettejalle ja yhden uudelle tytölle, joilla molemmilla kissoja kotona) ja kotona vielä neljä. Yhden hiiren tekemiseen meni tässä loppuvaiheessa (kun ei tarvinnut enää kokeilla, opetella ja improvisoida) n. puoli tuntia. Näihin on tosi hyvä käyttää esim. jotain jämälankoja, mistä ei enää mitään isompaa voi tehdä. Jos ei ole omaa kissaa, niin anna muiden kissoille, tai vaikkapa virikkeeksi löytöeläinsuojan kissoille :)

Ympyrä taitettu kaksinkerroin. Päätä itse kumman puolen haluat päälle näkyviin.

Seuraavaksi täyttö ja sauman loppuun virkkaaminen.

Lankoina täällä kotona on Novitan Puroa (vasemman puoleinen liila) sekä Novitan Millaa (loput).

Valmis hiirulainen tuhottavaksi!
Mun mielestä korvat ja silmät olisivat vain ajan tuhlausta, kun lelu nyt ei ihan hirveän pitkäikäinen ole muutenkaan :P

Eipä tänne sitten muuta... Parit eBaysta ostetut korvikset on tulleet, tuommoiset samanhenkiset... ;) En osannut valita niiden väliltä, joten piti saada molemmat :D