Tässä viime aikoina sitä on taas ollut pakotettu miettimään, että mitä sitä elämältään oikein tahtoisi. Millaista työtä haluaisi tehdä, pitäisikö hakeutua koulutukseen, minne, mitä opiskelemaan. Koska tosiasiahan on se, että töitä pitäisi saada, ja koska tällä nykyisellä huonolla media-assistentin haistapaska-koulutuksella se on äärettömän vaikeaa, jää oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi uudelleenkouluttautuminen. Toki tämä graafisen viestinnän ala kiinnostaa edelleenkin, mutta mun pitäisi jotenkin siihenkin uudelleenkouluttautua, mikä sitten taas kuulostaa jotenkin ajanhukalta. Kuitenkin osaan alalta paljon, mutta paljon on myös asioita joita en osaa lainkaan. Joku työharjottelu voisi olla ehkä paras ratkaisu tuohon ongelmaan.
Mutta sitten mielessä on myös alanvaihto. Koulussa opiskeleminen ei oikein kiinnosta, joten oppisopimuskoulutus olisi mulle parempi vaihtoehto. Harmi vaan, että työnantajapuolelle se ilmeisesti onkin vähän hankalampi juttu. Onhan se nykyaikana hieman vaikeaa sitoutua johonkin oppisopimuskoulutukseen kolmeksi vuodeksi. Sitä kun ei tiedä koska sattuu ja mitä. Tällä viikolla olenkin heitellyt hakemuksia ja CV:täni vähän sinne sun tänne oppisopimuspaikan toivossa, mutta laihoin tuloksin.
 |
| (kuva) |
Kaiken pähkäilyn tuloksena olen kai nyt päättänyt edelleen hakea joko työharjoittelupaikkaa tai oppisopimuspaikkaa (tai hyvässä lykyssä työharjoittelu voi johtaa oppisopimukseen), ja jos ei kevääseen mennessä tärppää, niin haen kevään yhteishaussa Ammattiopisto Liviaan sekä Turun Ammattikorkeakouluun. Livian tarjonnasta kiinnostaa puutarhatalous (puutarhuri / floristi) sekä eläinala (eläintenhoitaja). TuAMKista sitten taas kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma (tradenomi), jolloin olisi mahdollisuus päästä kirjastontädiksi :) Mua kiinnostaisi myös pintakäsittely, mutta ei ehkä kuitenkaan niin paljon että hakisin sitä opiskelemaan. Turun Yliopistossa on mahdollisuus lukea folkloristiikkaa, mikä olisi aivan mielettömän kiinnostavaa, mutta mä en jotenkin pysty kuvittelemaan itseäni yliopistoympäristöön. Yksittäisillä folkloristiikan tai etnologian luennoilla olisi kylläkin hirveän mielenkiintoista käydä.
Pomo tänään väläytti somistajaksi/visualistiksi kouluttautumista. En ollut aiemmin koko alaa edes ajatellut, mutta otettuani siitä enemmän selvää, luulen kyllä täyttäväni somistajan taitojen ja persoonan vaaditut kriteerit :) Ala siis voisi tuntua munlaiselta, ja nimenomaan pomo oli sitä mieltä, että se sopisi mulle kuin nenä päähän, sillä olen kuulemma visuaalisesti niin lahjakas ;D Koulutusta ei ole kyllä saatavilla Salossa tai edes Turussa, mutta Raisiossa kylläkin. Koska koulumatkasta tulisi sitten aika pitkä, niin ideaali tilannehan olisi nimenomaan tuo oppisopimus vaikkapa täällä Salossa, ja siihen mahdollisuuteen koitan tarttua seuraavaksi.
 |
| (kuva) |
Täytyy sanoa, että vaikka tässä vaiheessa vielä ei ole mitään konkreettista tapahtunut, niin iso kivi on tässä pikkuhiljaa vierähtänyt sydämeltä, kun vihdoin tiedän edes sen, että mitkä alat mua todella kiinnostavat, ja mitkä eivät ollenkaan. Vielä vuosi sitten en tiennyt sitäkään vähää. Nyt on paljon helpompi lähteä kulkemaan kohti päämääräänsä, kun tietää suunnilleen mikä se on. Ja nuo edellä mainitut alat ovat mielestäni kaikki yhtä kiinnostavia, että oikeastaan mulla ei ole edes väliä mikä niistä sattuu ensimmäisenä natsaamaan. Kunhan nyt joku edes :)
Painiskeleeko joku kanssasisareni myös näiden asioiden parissa?
Toista amk-tutkintoa jo yrittämässä enkä vieläkään ole varma olenko oikeassa paikassa.... :P Varsinkin kun äitee kerran kyseenalaisti mun tämänhetkisen opiskelun mielekkyyden niin sitä alkoi äkkiä epäillä itsekin o_O
VastaaPoistaVoih, niin kade ihmisille jotka tietävät jo teininä mitä haluavat tehdä!
Mä olen itseasiassa ihme kyllä ajautunut sinne suuntaan, minne oon periaatteessa halunnut jo muksuna :D Mukulana mun toiveammattina oli joko taidemaalari tai eläinlääkäri. Nyt oon lukenut jo yhden ns. taideammatin (ja maalaan harrastuksena), ja eläinlääkäri on vain muuttunut eläintenhoitajaksi. Eipä ole mieltymykset näköjään juurikaan muuttunut, taas olis kannattanut mennä sillä mikä ekana on tullu mieleen :P
VastaaPoistaMulle tuli tänään valintakoekutsu metropoliaan mutta taidan jättää menemättä, ja jos vielä keväällä kiinnostaa haen uudestaan.. Jotenkin ärsyttävää vehdata oman elämänsuunnan kanssa :D
VastaaPoistaTulevaisuus on täälläkin hakusessa. Sulla on jotenkin paremmissa kantimissa toi suunta kyllä. Mun lähtökohta on se että haluisin vaan kirjoittaa lopun ikääni, eikä siitä taideta maksaa kovin paljon, taikka helposti.
VastaaPoistaTsemppiä kumminkin sulle kaikkien suunnitelmien kanssa! <3
Jenni, mitä hait opiskelemaan, jos saa kysyä? :)
VastaaPoistaMilanarda, tsemppiä myös sulle, ja toivottavasti pääset haluamaasi kouluun :) Mulla on vähän semmonen kutina, että se journalistiikka ainakin jossain määrin voisi sopia sulle :)
Samaa pohdiskelua :) Opiskelu koulun penkillä vaan ei nappaa tähän ikään enää ollenkaan... :P Ja kun sitten taas ei edes tiedä mitä haluaisi opiskella... Mutta uskon, että elämä kyllä vie oikeaan suuntaan, kun ei aseta itselleen mitään turhan suuria paineita asiasta. Nyt oon ihan tyytyväinen kyllä tähän parin tunnin päivätyöhön, loppuajan saan tehdä omiani. Ja toisaaltahan tässä on aikaa vielä yli 30 vuotta ennen eläkeikää, että aikaa opiskella löytyy kyllä myöhemminkin :)
VastaaPoistaOsaisitkohan mahdollisesti vinkata jotain kirjalistaa sellaiselle, joka haluaisi itseopiskella graafikoksi? Mainostoimistopuoli ei tosin kiinnosta vaan muu.
VastaaPoistajendina, oon kyllä ihan samaa mieltä, että kaikki kyllä tapahtuu ajallaan, eikä kannata turhaan stressata. Ja itseasiassa aika vähän olenkin loppujen lopuksi stressannut tätä koko elämäkuviota, vaikka pikkuhiljaa täytyisi säännölliset ja suuremmat tulot jostain saada. Mutta kyllä se siitä, nautitaan nyt tästä hetkestä ja vapaa-ajasta :D
VastaaPoistaAnonyymi, en valitettavasti osaa :/ Meillä ei koulussa ollut kuin yksi joku audiovisuaalisen viestinnän kirja, jota hädintuskin koskaan edes avattiin. Itse en taas ole noihin graafisen viestinnän kirjoihin tutustunut lainkaan. Mutta jos löydät jonkun helpostiluettavan ja hyödyllisen, niin vinkkaa ihmeessä tännekin! :)
Mä olen aina ollut niin varma omasta alastani, että nyt 11 vuoden (ajatelkaa totakin, jeesus, 11 vuotta!) jälkeen on ollut pakko epäillä et onko tää ihan oikeasti se mun juttu, kun en kerta ole kokeillut ikinä mitään muuta. Mut piitkän pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen että kyllä, tätä mun kuuluu tehdä. Tai sit voisin olla kans kirjastontäti. :)
VastaaPoistaAnya, OMG, 11 vuotta :D Mä tunnen itteni täällä blogimaailmassa muutenkin niin kamalan vanhaksi. Se on kyllä tosi positiivista, että oot vieläkin sitä mieltä että tuo on sun ala :) Vaikka mikään oppiminen ei oo turhaa, niin kyllä se saattais vähän ketuttaa jos tässä sen 11 vuoden (josta käsittääkseni suuri osa kouluttautumista?) jälkeen tajuaa, että en mä haluakaan.
VastaaPoistaMikähän tuossa kirjastontädissä viehättää... Onko se joku alitajuinen fantasia työskennellä jossain vanhassa, pölyttyneessä kirjastokammiossa, mistä löytyy paljon historiaa ja joku yllättävä aarre :D Ei vaan, en tiedä... Itselleni ainakin työympäristö olis ihanan rauhallinen ja hiljainen :P Toki olis ihan sairaan siistiä jos saisi olla töissä semmoisessa vanhanaikaisessa kadunkulman pikku kirjakaupassa, joka huokuu tarinoita ja historiaa :) Just semmoinen, jollaisia on elokuvissa.