maanantai 3. lokakuuta 2011

kun kissa tekee tarpeensa väärään paikkaan

Vaikka tämä nyt ei varsinaisesti kissablogi olekaan (kuten ei mikään muukaan teema-/aiheblogi), niin halusin ottaa esille todella yleisen vaivan kissojen keskuudessa. Usein kissanomistajat kuittaavat tarpeiden vääriin paikkoihin tekemisen mielenosoitukselliseksi tai mielenvikaiseksi toiminnaksi. Ongelman aiheuttajasta, eli kissasta halutaan usein vaan eroon, eikä varsinaisesti haluta selvittää siihen syytä, tai ei tiedetä mistä aloittaa. Mun mielestä tämä on hirveän sääli ja itseasiassa aika kamalaa, koska usein kissa itse on tavallaan täysin syytön tähän ns. häiriökäyttäytymiseensä.

Tässä siis muutamia vinkkejä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle kun kissa tekee tarpeensa väärään paikkaan.

1. Merkkailu
Tätä tekevät yleensä leikkaamattomat kissat sukupuoleen katsomatta. Myös leikkaamattomat tyttökissat merkkaavat, ja tämänlainen reviirikäyttäytyminen loppuu yleensä kun kissan käy steriloimassa tai kastroimassa. Kissan voi leikkauttaa noin puolen vuoden iässä, jolloin reviiri- ja juoksukäyttäytymiset eivät yleensä ole vielä edes alkaneet, eivätkä yleensä leikkauksen jälkeen enää alakaan. Tämä ei vaikuta kissan muuhun kehitykseen. Mikäli kissaa ei käytetä kasvatukseen, sen pitämiseen leikkaamattomana ei ole mitään syytä. Se on stressaavaa ja haitallista niin kissalle itselleen kuin omistajalle, puhumattakaan naapureista jos kissa ulkoilee vapaasti (todetaan tähän vielä, että vastustan kissojen vapaana ulkoilemista).
Reviirin merkkailu saattaa myös alkaa vasta uuden perheenjäsenen / uuden kissanpennun kotiutumisen myötä.
Mikä tahansa hutiosumiin onkin syynä, muista puhdistaa tuo kohta kunnolla! Se mikä ei haise ihmisen nenään, haisee vielä kissan nenään, joten pelkkä yleispuhdistusaine tuskin riittää. Älä myöskään käytä kloritea, sillä se houkuttelee kissaa pissailemaan uudelleen. Kloritella voi sen sijaan koittaa pestä hiekkalaatikkoa houkuttelevammaksi. Pissakohdan voi pestä esim. etikka-fairy-vesi -seoksella, tai eläintarvikeliikkeistä saatavilla hajunsyöjäaineilla (esim. Pissi pois). Joihinkin materiaaleihin haju saattaa imeytyä pysyvästi, joten joissain tapauksissa ratkaisu on hankkiutua haisevasta tavarasta eroon.

2. Kissanvessa ja -hiekka
Montako kissanvessaa taloudestanne löytyy? Montako kissaa? Minkälaista hiekkaa/kuiviketta käytätte? Hyvä nyrkkisääntö on, että yksi vessa/kissa, mutta vähempikin saattaa riittää. Pelletit, kristallit, helmet ym. eivät välttämättä kissaa miellytä, vaikka isäntäväen lompakkoa ehkä. Voi olla niinkin, että kissalla on jo monta vuotta ollut vessassaan pellettejä, mutta yhtäkkiä ne eivät enää kelpaakaan. Osta vaikkapa yksi ylimääräinen hiekkalaatikko, ja osta sinne paakkuuntuvaa mikrohiekkaa (unohda markettitavara, se ainoastaan haisee pahalle). Voit pitää vaikka jokaisessa vessassa eri kuiviketta, ja katso mitä vessaa kissasi tykkää käyttää. Jos tavaraa on eniten mikrohiekkavessassa, voidaan päätellä, että kannattaapi vaihtaa pelletit kokonaan mikrohiekkaan.
Yhdelläkin kissalla voi pitää vaikkapa kahta hiekkalaatikkoa, niitä tuskin koskaan on liikaa. Jotkut kissat tekevät mielellään pikkuhädät toiseen laatikkoon, ja isommat toiseen, niin hassulta kuin se ehkä kuulostaakin.
Muista siivota kissanvessat tarpeeksi usein. Jotkut kissat toki saattavat olla kovinkin hienohelmoja vessojensa suhteen, ja sen täytyy olla aina kikkareista siivottu, ennen kuin sinne voi uudelleen mennä. Mutta ennen kuin teet tällaisen johtopäätöksen, tutkituta kissa varmuuden vuoksi virtsatieinfektioiden varalta (seuraava kohta).
Jos kissalla on tapana tehdä tarpeensa aina johonkin tiettyyn kohtaan, kannattaa koittaa siirtää hiekkalaatikko tuohon kohtaan. Monesti kissan vessaa pidetään siellä ihmisten vessassa/kylppärissä, mutta arka kissa ei välttämättä uskallakaan mennä omaan vessaan vaikkapa pesukoneen lingotessa vieressä. Pidäthän siis vessat häiriöttömissä paikoissa ja annat kissalle vessarauhan (ja jos se vessa on siellä kylppärissä, niin varmista että kissa pääsee sinne AINA).

3. Virtsatieinfektiot
Jos olet itse joskus sairastanut virtsaputkentulehdusta, tiedät aivan varmasti kuinka helvetillinen tauti se on! Yksi yleisimmistä syistä kissojen vääriin paikkoihin pissailuun (ja kakkailun myös) on kivuliaat virtsatietulehdukset, ja pahemmassa tapauksessa virtsakiteet tai jopa -kivet. Aina tulehdukset eivät välttämättä oireile muuta kuin vääriin paikkoihin pissailuna. Yleensä kissa yhdistää pissaamisesta aiheutuvan kivun hiekkalaatikkoon, ja pyrkii tekemään tarpeensa muualle, mieluiten jollekin pehmeälle alustalle, vaikkapa sängylle. Kissa saattaa myös pissata normaalia pienempiä pissapaakkuja, tai se saattaa juosta laatikolla alvariinsa, ja ulos tulee vaan pieniä tippoja. Jos kissa valittaa pissatessaan, tai virtsan seassa on verta, on jo todella kiire eläinlääkärille, sillä silloin voi olla kyse jo hengenvaarallisesta virtsatietukoksesta! Jo yksi hutipissa voi kieliä tulehduksesta, joten lääkärireissun kanssa ei kannata aikailla. Hoitamattomina tulehdukset voivat kehittyä kiteiksi, ja tulehdukset nousevat helposti munuaisiin, mikä onkin jo vakavempi juttu.
Kissan voi viedä eläinlääkäriin (soita ensin) virtsanäytteen ottoa varten, mutta voit koittaa ottaa näytteen myös kotona, jolloin pääset lekurilla halvemmalla. Usein pissavaivaiset kissat eivät kaikkia tarpeitaan tee hiekkalaatikon ulkopuolelle, vaan käyvät kyllä laatikollakin. Hyvä tapa ottaa näyte, on ujuttaa vaikkapa desinfioitu löylykauha kissan pepun alle, kun se kyykistyy pissalle. Näyte laitetaan desinfioituun, kannelliseen purkkiin, ja viedään mahdollisimman pian eläinlääkärille. Näyte säilytetään sen aikaa jääkaapissa, mutta näyte on kelvollinen vain max. 3-4 tuntia sen otosta.
Eläinlääkärin tulisi tehdä ensinnäkin pikatesti, jonka tulokset saadaan noin viidessä minuutissa, mutta toiseksi näyte tulisi jättää pariksi päiväksi klinikalle bakteeriviljelyyn, jotta lääkäri osaa antaa oikeanlaiset antibiootit juuri siihen bakteeritulehdukseen. Pelkän pikatestin perusteella kissa ei välttämättä saa oikeita antibiootteja, eikä vaiva parane kokonaan. Pikatestistä tosin näkee, onko virtsassa esim. kiteitä. Virtsakiteisiin suositellaan hoidoksi ns. liotusruokaa, jota saa eläinklinikoilta. Muistakaa varata myös kontrolliaika, jotta selviää jyllääkö tulehdus yhä, vaihdetaanko antibioottia, muutetaanko annosta vai onko tulehdus täysin parantunut.

Kun hutiosumia ilmaantuu, käykää ehdottomasti ensimmäisenä tutkituttamassa onko kissassa fyysisesti vikaa. Jos ei tulehduksia tms. löydy, voidaan miettiä muita ratkaisuja. Virtsatieongelmat ovat kuitenkin niin yleisiä sairauksia, että usein ratkaisukin löytyy eläinlääkärin luota.

(kuva)


4. Ruoka ja juoma
Virtsatieongelmia voidaan ennaltaehkäistä ruokavaliolla, mutta sekään ei aina ole tae täysin virtsatieterveestä kissasta. Seuraava teksti on lainattu Felina kissaklinikan kotisivuilta:
"Erilaiset ruoka-aineet vaikuttavat virtsan koostumukseen suuresti. Kissa lihansyöjänä tuottaa pääsääntöisesti hapanta virtsaa (pH 5-6). Kun ruokinnassa on viljaa ja vihanneksia (kuivamuonat ja purkkimuonat), nousee virtsan pH korkeammalle perustasolle, erityisesti kun ruokinnasta on kulunut pidempi aika (siis kissa alkaa tässä mielessä muistuttaa märehtijää). Jos ruoka ei sisällä riittävästi kosteutta (kuivamuonat) tai kissa ei juo riittävästi, väkevöityy virtsa (ominaispaino nousee). Tämä aikaansaa pääosin kasvikunnan tuotteista peräisin olevan magnesiumin, ja muista ruoan raaka-aineista peräsin olevien kalsiumin, ammoniumin, fosfaatin kiteiden kertymisen sakaksi ja tiivistymisen lopulta kiviksi."
Jo tämän tekstin perusteella suosittelisin siis ruokinnassa välttämään kovin vilja- ja kasvispitoisia ruokia (eiväthän ne edes ole kissan luonnollista ravintoa), ja tutkailemaan myös niitä kissanruokapurkkien sisältöjä.
Kissa on alkuperältään aavikkoeläin, eikä se tunne kunnolla janoa. Usein kissat juovat aivan liian vähän, varsinkin jos syövät paljon kuivamuonaa, joka jo itsessään imee nesteitä. Ja kun kissa ei juo tarpeeksi, virtsasta voi tulla kovin vahvaa, joka kirvelee virtsateissä. Jos kissa juo tarpeeksi, nesteet liikkuvat elimistön läpi paremmin.
HUOM! Kissat eivät yleensä tykkää juoda ruokapaikalla, eli laita kissan vesikuppi jonnekin muualle, minne kissa helposti pääsee! Voit laittaa useampia juomakuppeja kotiisi, jotta kissa vaikka vahingossa ohimennen kävisi vettä maistelemassa. Jotkut kissat pitävät enemmän ns. juoksevasta vedestä, ja saattavat haluta juoda vaikkapa suoraan lavuaarin hanasta. Tällaisille kissoille voisi juoma-automaatista olla hyötyä, joka pitää juomaveden jatkuvassa liikkeessä.
Virtsatietulehduksiin taipuvaiselle kissalle voi syöttää myös virtsateiden kuntoa ylläpitäviä ravintolisiä, joita saa eläinklinikoilta.

Mikäli mikään näistä ylläolevista ei auta, on kyseessä todennäköisesti pinttynyt tapa tai jokin muu kissan päänsisäinen juttu (stressi, elämänmuutokset tms.), mitä me ei vaan tajuta tai ei heti tule mieleen. Silloin voi kokeilla esim. Feliway-haihdutinta, Serene-UM -tabletteja tms.
Painotan vielä loppuun, että kissan nassua ei missään nimessä saa hieroa tuotoksiin, vaikka ne kuinka ovat ilmestyneet väärään paikkaan! Tätä ei saisi koirallekaan tehdä, sillä se ei ymmärrä mistä on kyse. Älä nuhtele kissaa, sillä se ei välttämättä tee sitä tahallaan, eikä ymmärrä mistä sitä nuhdellaan.



En kirjoittanut tätä mitenkään olevinaan asiantuntijana, vaan omista ja muiden kissaihmisten kokemuksista viisastuneena. Musta on hirveää, että jotkut kissanomistajat väittävät tehneen kaikkensa lopettaakseen kissan hutipissailut, ja ovat jo viemässä kissaa piikille, mutta eivät kuitenkaan ole a) vieneet sitä lääkäriin tutkittavaksi, tai b) kokeillut mitään näistä ylläolevista vinkeistä. Olen siis itse aktiivisena käyttäjänä Kissamaailma.netin foorumilla, ja siellä yksi pisimmistä ketjuista käsittelee nimenomaan kissojen tarpeidensa tekemistä vääriin paikkoihin, ja nämä ovat yleisimpiä neuvoja, mitä käyttäjät toisillensa siellä antaa.

Meidän huushollissa Nunolla on kerran ollut virtsatietulehdus, Nikkillä kolme kertaa. Se on oireillut vaatekasoihin pissaamisena, ja viimeisimmässä Nikkin tapauksessa se ravasi hiekkalaatikolla. Varasin ajan lääkäriin samantien kun huomasin tuon ravaamisen. Viime kesän aikana meidän säkkituoli pissattiin tulehduksen takia niin piloille, että se heitettiin lopulta pois.
Meillä kolmella kissalla on kaksi vessaa, ja kolmas todennäköisesti ostoslistalla. Me käytetään Extreme Classicin paakkuuntuvaa mikrohiekkaa, ja siivotaan vessat päivittäin. Kuivamuonaa (Orijenin tai Acanan, jotka ovat todella laadukkaita ja viljattomia) kissat saavat enää vain välipaloina, ja silloinkin usein joko aktivointilaudalta tai -pallosta, jotta saavat tehdä vähän töitä herkkuraksujensa eteen :P Muuten kisut saavat sekä marketin märkäruokia (ei ihan kamalinta kuraa), että eläinkaupoista saatavia hieman laadukkaampia märkäruokia, sekä raakaa lihaa (broileria eri muodoissa, possua, sydäntä, sekä välillä keitettyä pakasteseitä). Vesikuppeja meillä on kaikkiaan kolme, kaikki eri paikoissa. Nikkille on ostettu myös Seraquin-ravintolisää, jonka pitäisi maistua katkaravuille, mutta huono homma kun Nikki ei pidä katkaravuista... :P Eli toistaiseksi sen syöttäminen on sujunut vähän kehnosti.

Toivottavasti tästä on jollekin hyötyä, laitanpa tähän loppuun vielä pari hyödyllistä linkkiä ja artikkelia aiheesta.


Kissaklinikka Felina - Kissoihin erikoistunut eläinklinikka Helsingissä. Auttavat varmasti myös puhelimitse, ja tietävät mistä puhuvat. Monet kunnaneläinlääkärit saattavat olla erikoistuneet isoihin tuotantoeläimiin, eivätkä välttämättä tiedä kissoista tuon taivaallista (näin karkeasti sanottuna). Sivuilla myös Nettiklinikka, missä artikkeli kissan virtsatieongelmista.

EsyjenKummien "Kissojen virtsatieongelmat" -pdf-esite.

Kissamaailma.net -foorumin ketju hutipissailusta - Monta sivua arvokasta tekstiä sekä muiden käyttäjien vastaavia ongelmia, sekä ratkaisuja niihin. Foorumi on todella asiallinen, samoin käyttäjänsä.

Zooplus.com ja Zooplus.fi - Laadukasta kissanruokaa ja -tarvikkeita Saksasta, ja usein edullisemmin. Löytyy myös samoja merkkejä mitä Suomessakin myydään (jotkut tosin hieman eri nimillä, esim. Felix = Latz). Raksupuolelta löytyy esim. Orijenia ja Acanaa. Täältä me aina ruuat tilataan, isompi satsi kerrallaan.

5 kommenttia:

  1. Tosi hyvä kirjoitus! Tällanen on itse asiassa ollut mullakin suunnitteilla, mutta ehkäpä mä nyt sitten vaan linkitän tämän ja säästyn kaikelta vaivalta. :)

    Toi on kyllä niin käsittämätöntä, että ihmiset on usein viemässä kissaa piikille tällasen asian takia. Useimmiten ongelmaan olis kyllä olemassa joku (ehkä helppokin) ratkaisu, kun vaan jaksaisi vähän etsiä tietoa.

    VastaaPoista
  2. Kiitti Jutta :) Mäkin oon halunnut tästä kirjottaa jo jonkin aikaa, kun tuntuu jatkuvasti Kissikseenkin tulevan noita kyselyjä, ja on tuttuja joiden kissat pissailee minne sattuu. Sitten sitä asiaa saatetaan voivotella, mutta kuitenkaan ei olla valmiita viemään kissaa lääkäriin, vaan lähinnä annetaan mieluummin pois :/ Ei sillä tavoin sitä ongelmaa ratkaista, lakaistaan vaan maton alle. Poissa silmistä, poissa mielestä.

    VastaaPoista
  3. Hyvä kirjoitus :) Mä en ole ikinä syyttänyt kissoja tosta merkkailusta, oma vika jos en ole vienyt kissoja leikattavaksi. Mutta kenkien raapimisesta olen kyllä suuttunut, varsinkin kun on jo omat raavintapaikat xD Haluaisin jonkinasteisen höyrypuhdistimen, joka veis kaikki hajut sohvasta ja yhdestä nojatuolista, mutta taitaa jäädä haaveeksi, huoh..

    VastaaPoista
  4. Leena, mä kanssa odotin ihan liian kauan likkojen steriloinnin kanssa, ja Nikki kiimaili varmaan vuoden päivät ennen kuin meni leikattavaksi. Se ehti kanssa kuseskella sohvan melken täyteen, mutta ihan suht hyvin hajut lähti tolla etikalla. Esim. sohvatyynyjen päälliset pestiin pesukoneessa ja käytettiin huuhteluaineen tilalla pelkkää etikkaa. Tietty ne sitten heti pesun jälkeen haisi ihan etikalle, mutta kun kuivatti ulkona/parvekkeella niin ei ne enää kuivina haissut.
    Mä olin ihan varma etten saanut niitä hajuja tarpeeksi hyvin pois (kaiken pesunkin jälkeen jotkut kohdista haisi semmoselle jännälle savulle, mikä tuli niistä kuivuneista merkkailupissoista), mutta onneksi Nikki ei enää leikkaamisen jälkeen pissinyt minnekään muualle kuin omaan laatikkoonsa. Viime talvena ostettiin uus sohva, ei tosin vanhojen hajujen takia, vaan ihan muista syistä :)

    Mutta jos et oo vielä etikkaa kokeillut puhdistamiseen, niin sitä kannattaa koittaa. Mullakaan ei oo kyllä mitään hajua mitä tommosten höyrypesureiden vuokrauskaan kustantaa... Mä tarttisin semmosta kylppärin laattojen puhdistamiseen :D

    VastaaPoista
  5. Todellakin hyvä teksti. Se on niin ikävää, että kissat ja ihmiset on elänyt yhdessä jo tuhansia vuosia ja silti perustietoa kissojen sairauksista ja kunnon hoidosta ei tunnu olevan kuin murto-osalla.

    Täällä leikattiin kissat ennen merkkailuja ja onneksi ei ole vielä mitään virtsatie ongelmia tullut.

    VastaaPoista