keskiviikko 29. elokuuta 2012

voimaeläimistä

Oletteko koskaan tehneet netissä testiä mikä olisi voimaeläimesi?
No minä olen, useitakin, joissa tulos on aina eri. Tänään monien mutkien kautta ajauduin taas lukemaan netissä voimaeläimistä, toteemieläimistä. Päädyin myös tekemään jälleen pari testiä, jotka antoivat jälleen melko ristiriitaiset vastaukset.

Sanotaan myös, että oikeastihan mitkään valtakunnan nettitestit eivät anna sitä oikeaa tulosta, vaan oman voimaeläimen oivaltaa ihan muita teitä pitkin. Oma voimaeläin voi näkyä toistuvasti unessa tai luonnossa kulkiessa, se voi olla eläin jota jostain syystä pelkäät, tai se voi olla sinua eniten luonteelta muistuttava eläin. Se voi olla vaikkapa lapsesta saakka ihailemasi eläin, tai täysin sinusta itsestä irrallaan oleva. Yhtä kaikki, olen todennäköisesti jo pitkään tiennyt oman voimaeläimeni, joskaan en ole sitä sellaiseksi tunnistanut.
Voimaeläin kuuluu vahvasti luonnonuskontoihin ja lähinnä shamanismiin, mutta myös intiaaneilla on toteemieläimiä. Mutta edes kaikilla luonnonuskovilla ei ole omaa voimaeläintään, eikä tarvitse ollakaan mikäli ei sellaista halua.

Itseasiassa voimaeläimiä voi yhdellä ihmisellä olla useampiakin, ja ne voivat elämäntilanteen mukaan vaihtua. Itselleni koen lähimmiksi delfiinin, kissan ja jäniksen. Niistä jokaisella on ominaisuuksia, joita löytyy itseltänikin, ja ominaisuuksia joita haluaisin itsessäni kehittää. Delfiini on näistä se ultimaattisin voimaeläin, mutta kaipasin kuitenkin jotain konkreettisempaakin, näin Suomessa asuvana ihmisenä, missä ei ihan päivittäin tule luonnonvaraisia delfiinejä vastaan. Kissa on melko luonteva jo senkin puolesta, että meillä niitä asustaa kolme kipaletta, joten apu on niinsanotusti aina lähellä. Suomessa elävistä villieläimistä jänis taas tuntuu omimmalta, vaikka se ei olekaan iso, jykevä ja ylväs eläin kuten vaikkapa hirvi tai karhu. Olenhan itsekin ennemminkin syrjäänvetäytyvä ja hiljainen, enkä itsetietoinen metsien kuningas.


Delfiini

(kuva)

Pikkulikasta asti (muksuna Flipper oli yksi suosikkisarjoistani) olen ihastellut delfiinejä, ne ovat todella ainutlaatuisia olentoja. Itse myös uskon vahvasti, että delfiinit ovat paljon enemmän kuin meressä eläviä nisäkkäitä, uskon että delfiineillä on jokin syvällisempi tarkoitus maailmankaikkeudessa. Kunnioitan ja ihailen niitä suuresti.

Vastikään oikein mol.fi-sivustolla haettiin Särkänniemeen delfiininkouluttajia oppisopimuksella. Tuo olisi ollut mulle ihan unelmaduuni, ellen suhtautuisi niin ristiriitaisesti delfinaarioihin (ja eläintarhoihin yleensäkin). Muutamia vuosia sitten kävin pitkän tauon jälkeen Särkänniemessä, ja käytiin seuraamassa myös delfiinien esitystä, ja olin aivan haltioissani - edelleen :D Mutta silti...

Haaveenani on vielä joskus päästä uimaan delfiinien kanssa. Pystyn jo sieluni silmin kuvittelemaan kuinka koskettava ja pysäyttävä tuo tilanne tulisi olemaan. Pelkkä ajatuskin nostaa liikutuksen kyyneleet silmiin :) Delfiinien näkeminen jo pelkästään luonto-ohjelmissa koskettaa meikäläistä jostain syvemmältä, mitä ei muiden eläinten kohdalla tapahdu, vaikka niin kovin eläinrakas olenkin.
Delfiinit ovat myös vesinisäkkäitä, ja itse koen veden elementtinä tosi vahvasti, olenhan myös horoskoopiltani vesimerkki (skorpioni). Rakastan uimista erityisesti järvessä tai meressä, pidän sateesta, ja haaveilen asuvani joskus veden äärellä.
Suunnitelmissa on jo kauan ollut ottaa jonkinlainen delfiinitatuointi, mutta en ole vielä päässyt tyydyttävään lopputulokseen kuvasta.

Delfiiniin liitettäviä ominaisuuksia: uskollisuus, ystävällisyys, leikkisyys, huumorintaju, sopeutuvuus, älykkyys, harmonia.

"Delfiinit ovat ilon, kommunikaation ja yhteisöllisyyden symboleita, delfiinit muistuttavat meitä leikin ja huumorin tärkeydestä elämässä. Nämä nisäkkäät yhdistetään harmoniaan, älykkyyteen ja yhteyden saamiseen omaan sisimpään olemukseen. Delfiinit symboloivat pranaa, elämän henkäystä sekä oman elämän rytmin löytymistä.
Toteemieläimenä delfiinit opettavat elämään tasapainoisesti tunteidemme ja ympäristömme kanssa sekä luottamaan omaan voimaamme harmonian ja vapauden saavuttamiseksi. Delfiinin parantava voima tuo ykseyttä maailmankaikkeuden elämän voimaan, se auttaa meditoinnissa ja opettaa meille uuden rytmin mahdollistaen saapumisemme uniaikaan."

Lisää delfiinin symboliikasta Energiakeskus Indigon sivuilta (yo. lainaus sieltä).
Delfiinin suojelusta lisää WWF:n sivuilta.


"Maapallon asukkaat ovat aina pitäneet itseään älykkäämpinä kuin delfiinit sillä perusteella, että heillä oli delfiineihin verrattuna tilillään niin monia merkittäviä saavutuksia - kuten pyörä, New York, sodat ja niin edelleen - kun taas delfiinit olivat tyytyneet polskimaan pitkin meriä ja pitämään hauskaa. Delfiinit puolestaan ovat aina pitäneet itseään ihmisiä älykkäämpinä - täsmälleen samoista syistä.
    Kummallista kyllä, delfiinit olivat tienneet Maapallon tulevasta tuhosta jo kauan ennen kuin se tapahtui. Ne olivat yrittäneet varoittaa ihmiskuntaa vaarasta monin tavoin, mutta niiden kommunikointiyritykset tulkittiin yleensä huvittaviksi yrityksiksi lyödä pyrstöllä potkupalloa tai vihellyksiksi makupalojen toivossa. Niinpä ne lopulta luopuivat yrityksistään ja lähtivät Maasta omin neuvoin hieman ennen vogonien laivaston saapumista.
    Viimeinen delfiinien viesti tulkittiin upeaksi yritykseksi tehdä kaksoisvoltti takaperin renkaan läpi viheltäen samanaikaisesti Yhdysvaltain kansallislaulua, mutta itseasiassa viesti kuului näin: 'Terve ja kiitos kaloista'."




Joo, edellinen lainaus ja videonpätkä ovat Douglas Adamsin Linnunrata-sarjasta sekä sen pohjalta tehdystä Linnunradan käsikirja liftareille -leffasta, jonka taidankin muuten tänään pitkästä aikaa katsoa :) Suosittelen kovasti kirjaa kaikille, jotka eivät jostain syystä ole sitä vielä lukeneet!



Kissa

(kuva)

Kissaan liitettäviä ominaisuuksia: itsenäisyys, magia, uteliaisuus, intuitio, monta elämää, viisaus, mysteerit, yöaktiivisuus, fyysisyyden ja henkisyyden yhdistäminen


"Kun kissa ilmestyy voimaeläimeksi, se tuo mukanaan monenlaisia maagisia merkityksiä. Kissa opettaa meille omia rajoja ja itsenäisyyttä; samalla tassulla voi silittää ja raapia. Kissa on itsenäinen kulkija, jolle omat retket tekevät hyvää. Kissa kutsuu istumaan yöllä kalliolle ja tuijottamaan ääneti kuuta antaen tilaa sisäiselle intuitiolle.
Intuition lisäksi kissa tuo mukanaan vaistoamisen ja tarkkanäköisyyden lahjan. Kissa näkee hyvin pimeässä ja tasapainottelee kapeilla aidanpäällyksillä lähes maagisen tarkasti. Kissalla on myös hyvin tarkka kuulo, joten se on vartioinnin ja suojelun symboli. Yöaktiivisena eläimenä kissa on valmis luotsaamaan sinut läpi pelkojesi ja tuoman valoa psyykeen pimeimpiin nurkkiin."

Lisää kissan symboliikasta Thuleian tuvan sivuilta (yo. lainaus sieltä).
Kissasta voi lukea yleisesti lisää mm. Tunturisuden kissasivuilta.

Törmäsin muuten tänä vuonna ensimmäistä kertaa mustien kissojen päivään (Black cat appreciation day) Facebookissa. Sitä vietetään 17. elokuuta, ja sen tarkoitus on lisätä mustien kissojen arvostusta. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin kuulemma edelleen esim. mustien löytökissojen on kaikkein vaikeinta saada uutta kotia (en tiedä Suomessa, mutta ilmeisesti ainakin jenkeissä) vanhojen uskomusten ja taikauskon vuoksi.
Itsehän tosiaan haaveilen vielä mustasta (pitkäkarvaisesta) kisusta ;)



Jänis

(kuva)

Jänikseen liitettäviä ominaisuuksia: täsmällisyys, varovaisuus, nöyryys, pelko, nopeus

"Jänikseen liittyviä vastapareja ovat viisaus ja hölmöys, feminiinisyys ja androgyynisyys, pelkuruus ja pelottomuus, seksuaalisuus ja viaton puhtaus. Kansantaruissa kettu tunnetaan keppostelijana, mutta tarinoiden jäniksetpä ovat loppupeleissä usein kettuja ovelampia. Jäniksiin liittyy raketin tavoin syttyvä oivaltaminen ja päättelykyky. Voimakas intuitio tekee siitä lähes luontaisen tietäjän ja voimaeläimenä se auttaa voimistamaan omia vaistoja. Kaikkein yleisimmin jänöön liitetään hedelmällisyys.
Kolikon toinen puoli on paranoidisuus – jäniksen voima voi pistää epäilemään liiankin kanssa. Jäniksen läksynä on oppia, että elämä kantaa. Tätä symboloivat jäniksen leveät lapiomaiset takajalat. Jänis levittää varpaansa lumikengiksi ja pehmeäkin lumi kantaa sitä. Jäniksen on vaikea unohtaa kokemansa asiat. Luonnossa jänis siirtää ruoansulatusentsyymiä mahalaukkuunsa syömällä osan ulosteestaan. Tämä kuvastaa hyvin tapaa, jolla jänisihminen märehtii yhä uudelleen kokemiansa asioita tai kuulemiansa lauseita etsien niistä uusia merkityksiä."

Jänis on metsäneläimistä ehkä lähimpänä omaa luonnettani, ja jäniksestä voin saada voimaa voittaa pelkojani. Jänis on myös ilmestynyt mulle toistuvasti, useammin kuin mikään muu luonnonvarainen eläin (jollei yleisimpiä lintuja lasketa), ihan luonnossakin, mutta kirjaimellisesti myös ikkunani alle niin kotona (kerrostalon sisäpihalle) kuin töissäkin. Ja ne ovatkin muuten olleet ihan valtavan kokoisia!
Jänis (hedelmällisyyden symboli) liitetään vahvasti pääsiäiseen eli Ostaraan (hedelmällisyyden juhla), jolloin juhlistetaan jumalatar Eostrea sekä keväpäiväntasausta. Tarina kertoo Eostren muuttuneen maan päällä jänikseksi, joka muni palvojillensa värikkäitä munia. Monissa kulttuureissa jänis liitetään myös kuun kiertoon. Osittain tämän aiheuttaa jäniksen tapa syödä öisin, osittain siksi, että ihmiset ovat näkevinään kuun pinnan muodoista ja varjoista jäniksen hahmon. 

Lisää jäniksen symboliikasta Thuleian tuvan sivuilta (yo. lainaus sieltä).
Ostarasta löytyi kevyt artikkeli MTV3:n Helmen sivuilta.



Joillakin on onnenamuletteja, onnennumero tai tietty (koru)kivi, josta saa tarvittaessa voimaa ja opastusta. Mulle myös nuo ovat kiehtovia, mutta eläinrakkaana ihmisenä koen eläinten olevan mulle tärkeämmässä roolissa kuin muiden voimaa tai onnea tuovien asioiden. Itseasiassa mulla ei koskaan ole ollut minkäänlaista onnenamulettia eikä mitään erityisiä taikauskoisia rituaaleja. Voisin tietysti yhdistää voimaeläimen ja onnenamuletin ottamalla käyttöön jäniksenkäpälän, mutta VAIN jollei se ole oikean jäniksen! Mahtaakohan se silloin toimiakaan?

Mites lukijat, onko teillä voimaeläimiä, ja miten löysit omasi? Onko voimaeläimestä ollut apua?
Entä löytyykö muita esineitä tai asioita joista saat tarvittaessa voimaa tai opastusta? Onko tämä kaikki vain huuhaata? :D Oonko tullut hulluksi?

PS: Oon muuten viime aikoina postaillut ihan älyttömästi lyhyen ajan sisään. Oon tosi pahoillani jos joku ei jaksa näitä mun lähes päivittäisiä jaarituksia lukea, koitan tästä lähtien hieman rajoittaa! :)

PPS: Perjantaina on täysikuu, ja se onkin jo toinen täysikuu tämän elokuun aikana. Tällaista kuuta kutsutaankin englanninkielessä blue mooniksi. Tämän pitäisi olla maagisesti voimakasta aikaa, joten ennustukset sun muut taiat ja loitsut sitten perjantaina kehiin! :)


10 kommenttia:

  1. Et ole todellakaan tullut hulluksi! :) Tosi kivaa kun kirjoitit tästä aiheesta ^^

    Miun voimaeläimeni on lohikäärme, sinänsä huono kun niitä ei ainakaan tästä ulottuvuudesta tunnu löytyvän.. Unista sitten sitäkin enemmän. Toinen lähempää löytyvä olisi sitten varmaan kotka johon pystyn samaistumaan, ja karhuja pelkään jostain syystä ihan äärettömän paljon, en tiedä yhtään miksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiva kuulla :D
      Lohikäärme kävi itselläkin mielessä, mutta ehkä se on vaan jokin, johon suhtaudun intohimoisesti muuten. En saa siitä sillätavalla kiinni, kun se on taruolento, tosiaan tarviin jotain konkreettisempaa :)

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Näköjään onnistuin poistamaan kommenttini tuossa aiemmin. :)
    Mutta siis, sanoin vain, että mielenkiintoinen postaus ja kiva huomata, että muitakin nämä tällaiset "huuhaa"asiat kiinnostavat.
    Täytyykin tutustua tarkemmin noihin voimaeläimiin, kun ei ole aiemmin kummemmin tullut perehdyttyä. Nuo linkkaamasi sivut näyttivät hyvin mielenkiintoisilta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mä olen ihan heikkona kaikkiin tällaisiin juttuihin :D Rakastan ottaa näistä asioista selvää, eilisen päivänkin vietin _kokonaan_ lukien noista voimaeläimistä, heh.

      Poista
  4. Tää oli kyllä aivan ihana postaus <3 Itselläni ehdottomat voimaeläimet ovat kissa ja hai! Näitä kahta eläintä olen aina arvostanut ja ihaillut :) Kissa on aina ollut minulle se ääreistä tärkeä eläin. Sain ensimmäisen kissani 1 vuotiaana, joka kasvoi ja vanheni vierelläni. Muistan pienenä kertoneeni kissalleni kaikki salaisuudet ja surun aiheet :D Ja olin varma, että se ymmärsi minua <3 Syvin kummpanuus side kissaani tuli siinä vaiheessa kun vanhemapi erosivat. Olin tuolloin seitsemän. Muistan halanneeni kissaani aina kun minua pelotti ja ikävöin <3 Toinen kissa minulle tuli myöhemmin ala-asteella ja tähän kissaan muodostui yhtä vahva side :) Nämä ihanuudet pysyivät vierelläni pitkään, ensimmäinen kissa eli 18 vuotiaaksi ja toinen 17 vuotiaaksi <3

    Haista tuli minulle tärkeä eläin aivan yllättäin. Aloitin ala-asteella harrastamaan snorklausta ja myöhemmin laitesukellusta. Ajan saatossa tähän mystiseen eläimeen tuli aivan ihmeellinen side. Olen ottanut haista paljon selvää, saanut paljon tietoa asiantuntioilta sekä myöhemmässä vaiheessa pidin laajan esitelmän sitruunahaista <3 En tiedä mikä tässä eläimessä vetää minua niin puoleen mutta olen täysin varma, että jonain päivänä pääsen sukeltamaan näiden upeiden eläimien kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten koskettavat kissatarinat <3 Ei ihme, että side kissoihin on vahva :)
      Mä kun rupesin tuota kissa-asiaa eilen miettimään tarkemmin, niin mulla on ihan erityinen side ja yhteys meidän Nikkiin. Tietysti osasyy voi olla se, että se on näistä kolmesta se ensimmäinen, se on ollut mulla pisimpään. Mutta tuntuu myös että se ymmärtää mua paremmin kuin nuo muut kissat, näkee jotensakin sieluun saakka, ja mä huomaan ja aistin Nikkistä parhaiten jos joku on vinossa, jos se on kipeä tms.

      Sulla on varmaan käynyt hain kanssa vähän sama kuin mulla delfiinin kanssa :) Kaikki delfiineihin liittyvä koskettaa jostain tosi syvältä, ja mä olen parkunut ihan vuolaasti katsellessani ihan tavallista luontodokumenttia delfiineistä... Pidin itseäni ihan sekopäänä, mutta minkäs mahtaa :D

      Poista
    2. Niin ja Nikki on näistä meidän karvavarpaista myös ainoa, joka oikeasti ikävöi mua kun oon poissa. Hoitaja sen huomaa lähinnä syrjäänvetäytyvästä käytöksestä, mikä ei tosiaankaan ole sille tyypillistä. Mä huomaan ikävöinnin siinä vaiheessa kun tuun takaisin kotiin.

      Poista
  5. Mun voimaeläin, hirvi, on kulkenut mulla kädessä tatuointina jo vuosia. Aika epätyypillistä näin kissaihmiselle. :)

    Tuolla rakkauspoikien puolella on teille tunnustus. Sun blogia on ihana lukea! <3

    VastaaPoista