Näytetään tekstit, joissa on tunniste häät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste häät. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

loppukesän rientoja

Oon pikkuhiljaa kirjoitellut juttuja ylös, mutta en mä ole muistanut julkaista näitä :D Mun ainainen ongelma, ja siksi näistä tuleekin aina hirveän pitkiä... No, ottakaa tai jättäkää.

Heinäkuu oli melko villiä ja kiireistä aikaa.
Alkukuusta oli Hannen polttarit Lohjalla, missä ohjelmassa oli ilmajoogaa, Hannen flyboard-lento, grillailua ja saunomista sekä Amorphiksen keikka Rantajameilla. Polttarit stressasi aika paljon etukäteen, mutta kaikki meni lopulta tosi kivasti, vaikka aikataulu olikin aika tiukka. Tosi hyvin porukka myös pääsi mukaan, kun ottaa huomioon että polttarit alkoi Oulaisten päässä jo torstai-iltapäivällä, eli ei ollut lauantai-polttarit kuten yleensä. Väsy tuli kyllä aika nopeasti.




Viikko polttareiden jälkeen olikin jo häät Oulaisissa, ja koska olin kaasona, niin paikalla piti olla vähän aikasemmin. Niinpä otin Hennan kyytiin ja lähdettiin torstaina ajelemaan, ja oltiin illalla perillä. Perjantai koostui pelkästään juhlapaikan koristelusta sekä vihkiharkoista, ja olin taas illalla aivan loppu :D
Hääpäivä jännitti, vaikkei mulla siinä enää ollutkaan muuta tehtävää kuin pidellä kimppua vihkimisen aikana, ja Hillan ja Lotan kanssa koristeltiin hääparin huone. Hemmetin kuuma oli koko päivän, ja ihan alunperin olinkin yllättynyt että Hanne haluaa pitää kesähäät ja vielä heinäkuussa, mutta siitä on ilmeisesti Villeä syyttäminen :D Päivä sujui kuitenkin oikein mallikkaasti, enkä alkanut edes vuolaasti itkemään häämarssin (Phantom of the Opera) aikana, vaikka kaukana ei sekään ollut. Kuriositeetteina häistä täytyy mainita, että siellä oli festariteema, ja häätanssina oli Mokoman Sinä riität, johon loppuväki yhtyi moshaamaan ;) Kerta se oli ensimmäinenkin, ja jotenkin tuntuu että myös viimeinen :D Meikäläisen kontribuutio häihin paikan koristelun lisäksi oli kutsujen ja festariohjelman teko, sekä hääkimpun suunnittelu.
Väsymys iski taas melko aikaisin, ja suunnilleen väkisin pysyttelin hereillä johonkin yhteen, kahteen, kunnes lähdettiin taksilla nukkumaan Hennan kanssa.
Sunnuntaina pyörähdettiin vielä juhlapaikalla ennen kuin lähdettiin ajamaan takaisin kotiin. Helle ja ilmastoimaton auto ei etenkään 8h matkalla ollut kauheen kiva yhdistelmä, mutta hengissä selvittiin.




Jere otti dronella kuvan


Häiden jälkeen olikin pieni hengähdystauko, kun jouduin perumaan reissun Tammerfesteille Nylon Beatia katsomaan. Olin aika väsynyt, ja lisäksi liput myytiin loppuun kun pari päivää jahkailin onko mulla niihin edes varaa. No ei tarvinnut sitten miettiä.
Sen sijaan kävin Marissan kanssa Hangossa hiukan Sea Horse Week -heppakisoja katsomassa ja meressä lillumassa. Merivesi oli kyllä niin lämpöistä ettei se juurikaan virkistänyt, joten kotimatkalla käytiin järvessä vielä pulikoimassa :) Oli tosi kiva reissu, vaikkakin kuumuus sai aikaan lievää pahoinvointia.

Heinäkuu päättyi We Love -festareille Helsinkiin, missä itselle kaikkein tärkeimmät esiintyjät oli Raptori sekä se aina yhtä ihana Nylon Beat ♥ Hanne tuli mun mukaan, ja lisäksi meidän seuraan liittyi vanhoja Naikkarikavereita, joihin tuli aikoinaan tutustuttua NB:n nettifoorumilla. Osa tyypeistä oli sellaisia, joita en oo nähnyt sitten Nylon Beatin edellisen comeback-keikan jälkeen vuonna 2007, ja osan oon tainnut viimeksi nähdä 2014 kun käytiin porukalla Erinin keikalla. Oli kyllä kuin aikaa ei ois kulunut yhtään, enkä edes tajunnut kuinka ikävä mulla niitä ihmisiä oli ennen kuin nähtiin :) Keikkaakin odottaa aina ihan eri tavalla kun on se oma NB-jengi mukana, en vaihtais sitä mihinkään ♥ Ja voi pojat mikä keikka olikaan... Tokihan olin kattonut esim. Instagramista keikkavideoita, että tiesin mitä on luvassa. Mutta mä muistan, kun NB keikkaili aktiivisesti, niin lavalla meno oli aika pysähtynyttä kuitenkin. Nyt ei todellakaan ollut, ja tytötkin oli ihan järjettömässä kondiksessa! Ja niin kuumia! Päätin ottaa tavoitteeksi, että mäkin oon nelikymppisenä yhtä upea, mulla olis tässä 6 vuotta armonaikaa :D Tälleen tanssityttönä ja Nylon Beatin muinoisia koreografioita tiiviisti seuranneena myös oikeen sydämessä läikähteli, kun NB:n alkuaikojen tanssija Wille Lipponen oli myös mukana, ja tosi paljon sellaista tanssikoreografiaa, jota itsekin on tanssinut katsoen mallia jostain musavideoista tai tv-ohjelmien esiintymisistä :P Oisin ehkä melkeen muistanutkin niitä liikkeitä.


Raptori - Sukellus pumpuliin live


Raptori - Oi Beibi live




Keikalla kuultiin kaikki "pakolliset" hittibiisit, mutta Jonna ja Erin kyselivät keväällä biisitoiveita keikoille, ja olivat toiveiden pohjalta koostaneet pienen potpurin, joka sisälsi biisit Takapulpetin poika, Paikka palaa, Senegalin yöt, Nylonkuu ja Viha ja rakkaus. Aloin parkumaan jo ekan biisin aikana eikä siitä sitten oikein loppua tullutkaan, eli tuli itkettyä kyllä ihan kunnolla. Jos oli ihanasti sovitettu taas sen tyyppiseksi "teknohitaaksi" mitä se on levylläkin, kun itselle se akustinen versio oli vähän tylsä. Tämä oli ihana :) Ja tosiaan se potpuri oli huikea, ja keikan päättänyt Teflon Love, ja kun koko Suvilahti huusi aivan täysiä "mä koska haluun olla NYLON!" Ai vitsi. Sitä onnellisuuden määrää mikä siinä keikan jälkeen oli niiden ystävien kanssa. Tuli kyllä todella tarpeeseen ♥ Silti kyllä harmitti, että oli tarkoitus nähdä NB:ltä kolmekin comeback-keikkaa, mutta ei tällaisella köyhällä ole varaa ostella festarilippuja mielin määrin vain yhden bändin takia :( Jäi siis Wanaja ja Tammerfest välistä.
Festareilla muuten tuli nähtyä E-type ja Raptori, jolla on aina ihan loistavat keikat :) En kyllä diggaa siitä että nää ysäribändit tuntuu soittavan parhaimmat hittibiisinsä kahteen kertaan, ja Raptorikin on jo kauan soittanut Oi beibiä sekä alkuperäisenä että uutena versiona. Mut Raptori oli kova :) Ostin sieltä pari niiden keikka-dvd:tä. Me & My, Daze ja Ice MC kuului hyvin ulkopuolellekin ja se riitti.

Nylon Beat - Nukutaan live


Nylon Beat - potpuri live


Noin ylipäänsä heinäkuu oli mun makuun ihan liian helteinen ja kuuma, ei niillä keleillä voinut tehdä mitään :( Pukeutuminen ja valmistautuminen yhtään mihinkään oli kamalaa. Sama jatkui vielä elokuun alussa, kun oltiin Katjan kanssa SaariHelvetissä Tampereella. Tällä kertaa matkustettiin junalla, ja mä olen niin ummikko että oon mennyt junalla vaan kerran aikasemmin, joten oli kivaa ja jännää ja kaikkee :D Turusta Saloon matkasin jopa ihan yssikseni. Saarihelvetti oli hyvä ja kiva, joskin mulla oli taas liian kuuma (paitsi yöllä, kun jonotettiin paatille kaatosateessa) eikä mulla ollut intoa lähteä jatkoille. Ennätyspaljon tuttuja näin ja siksi varmaan viihdyinkin enemmän juttelemassa kavereiden kanssa kuin katsomassa bändejä, mutta Profane Omenin näin livenä melkeen vuoden tauon jälkeen. Mulla oli niitäkin niin hirveä ikävä ♥ Ja senkin tajusin vasta siinä keikan aikana. PO oli mulle SE juttu tän vuoden Saarihelvetissä, eikä millään muulla ollut niin suurta väliä. Turmion Kätilöiden keikka tuntui tavallista lyhyemmältä.

En tiedä mikä toi mun ilme oli pitkin iltaa...


Profane Omen - Disconnected live




Kesällä on ollut myös ihan liikaa huolia, murheita ja sydänsuruja, oon stressannut paljon erinäisistä asioista ja muidenkin puolesta, enkä oo pitänyt huolta siitä että mulla itsellä on hyvä olla. Harvasta asiasta pystyin kesällä nauttimaan, kun korvien välissä myllersi niin paljon muuta. Niinpä aattelin että syyskesä sais olla sellaista aikaa kun keskityn vaan itseeni ja omaan hyvinvointiini, henkisesti ja fyysisesti. Aloitin ottamalla kuntosalijäsenyyden ja käymällä hierojalla, josko sillä ainakin pääsisi vauhtiin. Tanssitunnit aloitan pian. Töitä olis myös oikein mukava saada, niin siihen panostan nyt taas enemmän. Oon myös käynyt omaa roinaani läpi, myynyt huonekaluja ja ostanut uusia, koittanut saada kämppään vähän avaruutta. Tämä projekti on vielä ihan reilusti kesken, kaappeja ja tavaraa on paljon läpikäytävänä, eikä mulla esim. tällä hetkellä ole keittiössä pöytää :P
Makkariin sain vihdoin toteutettua kunnon meikkipöydän, kun sain ostettua uuden peilin ja valot! Pöytähän mulla on ollut jo vuoden, mutta meikkaaminen on hankalaa pimeässä. Nyt mulla ei ole missään niin valoisaa kuin makkarissa, valaisevat kyllä superhyvin :D Olkkariin sain myös uusittua ns. kasvihyllyn, ja voisin tuijottaa tuota päivät pitkät, kun tykkään niin paljon!


Erään ihmissuhteen kanssa tosiaan kävi kesällä köpelösti, ja saatan välillä muualla somessa vaikuttaa vähän katkeralta. Ja sitä oonkin, en voi kieltää. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että tunnun vetävän puoleeni tietynlaisia miehiä, ja tahtomattani musta saattaa tulla heille vähän turhan intensiivinen. Mutta siis historia tuntuu toistavan itseään, enkä mä taaskaan kuunnellut intuitiotani keväällä, kun olisi pitänyt. Tästä lähtien kuuntelen. Ehkä tämän ihmisen oli tarkoitus auttaa mut vaan Maken kuoleman yli ja sen jälkeen häipyä elämästäni. En oo aiemmin uskonut kohtaloon, mutta tämän kesän aikana ilmeni kaikenlaista, että on pakko ollut miettiä josko sittenkin edes jotkut asiat olisi ennalta määrättyjä, ja lopputulos on sama vaikka mitä tekisi. En ees voi uskoa että sanon noin ääneen :D

Tää vuosi on tähän asti ollut muutamia valonpilkahduksia (keikat, tapahtumat ja ystävät) lukuunottamatta todella perseestä ja vaikea, epäonnistumisia ja pettymyksiä toisensa perään vähän jokaisella elämänalueella. Toivon että vuosi päättyisi edes vähän paremmissa merkeissä. Syksy on ainakin ns. mun vuodenaika, niin mahdollisuuksia parempaan on :D


perjantai 13. lokakuuta 2017

syys-lokakuu

Blogipostauksia pitkästä aikaa tässä lukiessa alkoi taas harmittaa kovasti etten tänäKÄÄN vuonna päässyt Pakanallisille syysmessuille. Siellä olis ollut samanhenkistä porukkaa, kavereita ja ihania juttuja mitä ostaa. Toivon kovasti, että vaikkapa ens vuonna saataisi hyvä porukka kasaan ja mentäis vaikka kaikki yhes koos :) Sade, Aallotar, Selena jne? Jos sitä vaikka varaisi kyseisen viikonlopun pelkästään tohon tarkotukseen.

Tässä kun oon hetken aikaa lomaillut, niin oon tuhlannut ihan kamalasti... ostellut kaikennäköistä mukatarpeellista, mutta kivaa :P Osteluvimmaa esiintyy toimettomuuden sivutuotteena, mulla on ollut hiukan hankaluuksia aloittaa yhtään mitään. Ei ole keskeneräistä projektia mitä jatkaa, ei ole projektia mitä haluaisin aloittaa. Oon epätoivoisesti vaan etsinyt sopivaa nahkatakkia, ja siinä sivussa tilannut puolivahingossa muutaman muunkin vaatteen. Ja kirjoja.


Otin myös sen uuden tatuoinnin syyskuun puolivälissä. Ajelin Forssaan Jailbird Tattoohon sen ottamaan. Kuvaan sisältyy mulle paljon symboliikkaa: tasapainoisuutta kuvaavat elementtien symbolit, kiinnostusta pakanuuteen triplakuu. Myös pöllöllä on paljon omaa symboliikkaa. Paikka, mihin kuvan otin, on mulle myös tärkeä. Haluan sen muistuttavan mua itsevarmuudesta ja siitä, ettei vartaloansa pidä hävetä, ja että sen hyväksyisi minkälaisena tahansa. Pakko sanoa, että tähän mennessä se on toiminut loistavasti, koska kyllähän tätä mielellään kattelee ja esittelee :) Alunperinhän suunnittelin ottavani tähän kohtaan leimaa vasta kun oon laihtunut sen verran että sen "voi ottaa". Keväällä sitten totesin, että mitä helvettiä, ihminen ei koskaan oo tyytyväinen vartaloonsa, joten en saa otettua sitä ikinä :D Joten tuumasta toimeen. Halusin kuvasta korumaisen ja mandalatyyppisen juuri sen takia, että se tulee koristamaan kehoni kohtaa, jota en ehkä muuten mielelläni vilauttele. Kuvassa tatska on vielä tuore, en oo saanut vielä otettua uutta kuvaa. Tykkään siitä että se myös vaatteet päällä saattaa vilahtaa hiukan ;) Kuvan piirsin jälleen itse, eikä Titta siihen kovinkaan paljon muutoksia suostunut tekemään vaikka pyysin, hehe :D
Mulla on seuraava tatska suunnitteilla veronpalautusrahoista, ja suunnittelin ottavani sen Kalma Tattoossa Paraisilla. Sen jälkeen onkin kyllä jo pakko jatkaa noita vanhoja tatskaprojekteja, korjailuja, lisäilyä ja sen sellaista.




Katjan ja Nikon hääjuhla oli viime kuussa, sieltä muutama kuva. Työkaverini Jenni kävi tekemässä mulle hienon kampauksen sitä varten :) Mun piti ottaa ihan oikea kamera mukaan, mutta yllättäen tuli taas vähän kiire lähtiessä ja unohdin koko kameran...
Suurimman osan illasta vietin ilman kenkiä, koska luulin pärjääväni mun nilkkureiden kanssa - en pärjännyt. Juhla oli rento, ihmiset ihania ja viihdyttiinkin tanssimassa mm. Turmion Kätilöitä sinne jonnekin kolmeen saakka, kunnes Make tuli hakemaan meidät. Ehdittiin heittää Henna ja Teemu kotiin, kun Maisa soitti ja päädyttiin pitämään pienet jatkot - Mari siitä tosin aika pian lähti nukkumaan. Ite taisin päästä unille siinä seittemän aikaan.






Kavereita oon ehtinyt nähdä nyt enemmän, ollaan käyty Marin ja Maisan kanssa pizzalla, markkinoilla, siiderillä ja niinkin arkisilla asioilla kuin ruokakaupassa yhessä, ja vähänkö on ollut kivaa. Ne ettii ja ehdottaa mulle kaikkia vegevaihtoehtoja :) Myös uusiin tyyppeihin oon tutustunut, jutut jäänyt ehkä ennemminkin viestittelyksi ja nettihommiksi, mutta mitäpä sen väliä, niistä on moni ihana juttu saanut alkunsa, kuten vaikkapa mun ja Katjankin ystävyys ^_^
Työkavereita on kyllä hirveä ikävä.

Lohjalla kävin isotädin luona tätien ja serkun kanssa katselemassa vanhoja valokuvia sukututkimuksen merkeissä. Tätä visiittiähän siis suunniteltiin jo tammikuussa, mutta nyt vasta saatiin toteutettua. Isän puolelta on molemmat isoisoäidit eläneet vielä silloin kun oon ollut alle 10 vanha, joten heidät muistan, mutta isoisoisiäni en oo koskaan nähnyt, enkä muista tuossa määrin koskaan aiemmin noita isän puolen sukuvalokuvia katelleenikaan. Oli kyllä hauskaa :) Lohjanjärven Multapää-saaren kaikki mökit on esim. ukin isän rakentamia, mitä en ennen tiennyt. Mummin ja ukin mökki oli Multapäässä aikoinaan ja siellä tuli paljon vietettyä aikaa, mutta en tiennyt että useampikin mökki oli rakennettu ns. suvun voimin.
Kävin siinä sitten vielä äidin luona kattelemassa valokuvia ylhäisessä yksinäisyydessäni, kun äiti ja Reiska oli Kreetalla.

Vasemmalla isoisoäitini sisko Sigrid eli Sissi
Oikealla isoisoisäni Leo

Elokuun puolella vein vihdoin Nikkin verikokeisiin. Vallun tultua kaikki muut kissat laihtuivat aika reippaasti, mutta Nikki huolestutti erityisesti, koska sillä oli turkin laatu myös muuttunut. Odotin kuiteskin ensin kesään saakka, mutta kun se ei kasvattanut enää sille ominaista, upeeta kesäturkkia, niin päätin että ne kokeet on otettava vaikka olisinkin vaan vainoharhainen. Kävi ilmi, että kyllä mamma lapsosensa tuntee, sillä Nikkiltä löytyi verikokeiden perusteella alkavaa munuaisvikaa. Sen lisäksi, että alkukeväästä hampaidenpoiston yhteydessä sen selkärangasta löytyi spondyloosia, ja tosiaan hammassyöpymä eli FORL. Munuaisjuttujen tukihoitoon saatiin ohjeeksi vaan siirtyä pikkuhiljaa senioriruokavalioon, lisätä vesipisteitä ja vettä ruokaan, plus seniorikissoille tarkoitettua öljyä. Uusitaan kokeet sitten vuoden sisällä riippuen miten menee. Spondyloosin osalta ei voi kuin seurailla kipukäyttäytymistä, että tarviiko taudin edetessä kenties kipulääkitystä.




Vallun ihkaekoja synttäreitä taas vietettiin syyskuussa. Yleensä synttärisankari on saanut kaulaansa rusetin, mutta herra oli niin oman arvonsa tunteva että rusetti rei'itettiin moneen kertaan eikä se kaulaan saakka päätynyt :D Vallu sai ekan kalakakkunsa, mutta muuten otettiin ihan iisisti.
Nemolla oli viime viikolla samanlainen mystinen kuolausepisodi kuin nelisen vuotta sitten. Yön aikana se oli ruvennut kuolaamaan niin, että se jätti jälkeensä vaan märän läntin. Edellisestä kuolaamisesta mulla oli jäljellä vielä lääkettä, jonka kyllä tiesin menneen jo vanhaksi, mutta kokeilin sitä ensiavuksi silti. Siitä riittikin taas pari annosta ja seuraavana päivänä kuolaus oli jo loppunut. Lääke on jonkin sortin mikstuura närästykseen, mutta mysteeriksi jäi tämäkin sitten. Viimeksi tosiaan käytin Nemon lääkärissä, eikä nielusta tai hampaista löytynyt mitään, mikä olis kuolaamisen voinut aiheuttaa. Tarkoitus on kyllä ottaa vielä Nemolta ja Nunoltakin hammasröntgenit jossakin välissä.

Huomenna pääsee taas vähän viihteelle ^^
Katellaan taasen!

tiistai 1. heinäkuuta 2014

hääjuhla

Viime lauantaina vietettiin Maken (ja meikäläisenkin :D) kavereiden, Mikon ja Zankin hääjuhlaa Töölön Soutupaviljongilla. Onneksi keli oli just mainio, ei liian kuuma eikä kylmäkään, mutta aurinko paistoi kuitenkin iltaan saakka.
Päästiin Salosta jopa Akken kyydillä paikanpäälle, mikä oli tosi bueno. Ja ensimmäinen järkytys koettiinkin heti Salossa, kun Akke oli leikannut pitkät hiuksensa pois :( Olin sille kyllä vähän vihainen.

Töölöön saavuttiin joskus puoli neljän aikaan, ja neljältä alkoi hääjuhla virallisesti. Oli onneksi meikäläisellekin tuttuja naamoja aika paljon. Soutustadion oli juhlapaikkana kyllä mainio, onhan meren rannalla aina kiva olla :)

 



Menussa oli jos jonkinlaista alkupalaa, ja pääruokana peuranpaistia. Olikin eka kerta kun syön peuraa, mutta hyvää oli, ja ruuat noin kaikenkaikkiaankin :) Ohjelmassa oli perinteisiä puheita, polttarivideoita ja kumpikampi-kilpailua sekä kimpunheittoa, mutta oli myös sulhasen laulu morsiamelle (Can't Take My Eyes Off of You), jossa Mikon polttariporukka yhtyi lauluun myös, ja se oli kyllä niin hieno juttu ettei itku ollut kaukana ollenkaan :P Kuulosti nimittäin tosi hyvältä. Kumpikampi-kilpailuun osallistui myös vieraat, ja meidän pöytäryhmä oli voittoisa ja napattiin itsellemme skumppapullo :)







Taisi suurin osa lähteä siinä joskus kahvittelun jälkeen, mutta me jäätiin sinne kyllä vielä johonkin puolenyön tienoille juomaan kaljaa ja siideriä. Akken kyydillä päästiin Eero mukanamme Sörnäisten metroasemalle, josta grillin kautta matkattiin kaikki kolme vikalla metrolla Vuosaareen, ja me mentiin Maken kanssa Nebulan luo yöksi :) Jutskailtiin siinä vielä hetki ennen kuin väsy tuli. Olin hyvin onnellinen saadessani kuoriutua juhlavaatteista pois, vaatevalinta oli ollut ilmeisen huono :P Mekko ahdisti ja kiristi koko illan, sukkikset valui ja kengät hiersi :P Kenkäasia olikin vähän huonompi homma, sillä seuraavan päivän Tuskaan ei olisi muitakaan luvassa. Siitä sitten seuraavaksi.