lomapuuhaa

Pidin tuossa 6 lomapäivää ja tänään on niistä viimeinen, joten aattelin jakaa muutaman kuvan ja kokemuksen :)

Tarkoitus oli mahdollisimman vähän suunnitella mitään tekemistä, ja ihan olla vaan. Halusin pitää vapaata myös esy- ja Nousu-hommista samalla, mutta eihän se tietenkään oikeen onnistunut. Olisi pitänyt pitää kone ja puhelin kokonaan kiinni, että olisi ollut täysin pimennossa, sillä tulihan sitä kaikki Facebook-ilmoitukset kuitenkin noteerattua jne, ja ne jää väkisinkin päähän pyörimään vaikkei niin tahtoisikaan.

Äiti täytti viime viikolla 60v, ja sitä varten oli vuokrannut mökin Kiskosta. Mökki oli kyllä tosi hulppea mökiksi. Mullehan riitti vaan järvi, rantasauna ja ponttoonilaituri :D Mutta äiti halusi sellasen hienouden kuin sisävessa. Ja tilaa piti olla myös sen verran, että sinne mahtuu myös yövieraita enemmänkin kuin vain minä.

Olin mökillä yhteensä kolme yötä, Make ei päässyt käymään siellä kuin kerran saunomassa, kun sillä oli jatkuvasti joko treenejä tai töitä. Sukulaisia tuli yhdeksi yöksi. Harmillista, että kelit oli vähän vilposet eikä aurinko paljon paistanut. Olisin halunnut vaan lillua järvessä, mutta vesi oli aika kylmää jo, ajoittain satoi, eikä laiturille paistanut oikeen aurinko sillon kun se ylipäänsä paistoi. Äiti ja Reiska oli ruvennut kasaamaan 1000 palan palapeliä, ja vaikka vannoin sen nähdessäni, etten todellakaan ala tekemään sitä, niin sitä mä kuitenkin aloin tekemään ja oikein raivolla, jäin ihan koukkuun. Sitä me puolen suvun voimin sitten kasattiin melkeen läpi yön xD

Keskiviikkona tehtiin päiväretki Perniöön. Käytiin ensin Maurin Makasiinissa, joka on kaiketi suhteellisen kuuluisakin romukirppis. Tavaraa on aivan j ä r j e t ö n määrä ja kaikki on sikinsokin, joten pengottavaa kyllä riittää. Fiilis siellä oli vähän sama kuin menisi isomummun vintille, mistä löytää ummehtuneen hajuisia ja ruostuneita aarteita, mutta ilman penkomista sieltä tuskin löytää mitään. Suuri osa Makasiinin tavarasta tulee kuolinpesistä, ja siellä näkyikin paljon vanhoja postikortteja, lehtiä ja jopa valokuva-albumeita. Käytettyjä ja osin rikkinäisiä viuluja siellä oli paljon, tuunaja saisi niistä varmasti ihania koriste-esineitä. Itse löysin sieltä vanhan matkalaukun, jonka ulkokuori oli kulunut juuri sopivasti. Laukku maksoi vaan kympin, ja nyt pitäisi keksiä mitä sille teen. Varmaankin jotenkin vaan verhoilen sen uudelleen sisäpuolelta. Kaikkein eniten mua jäi vaivaamaan teollisuusarkut pihalla (ikkunoiden vieressä), ne oli just sen tyyliset mitä hain, mutta ihan liian isot että olisi mulle mihinkään mahtunut :(

Maurin Makasiinilla ei ole oikein mitään kunnon verkkosivuja, ja googlettamalla osoitteitakin löytyi useita. Oikea osoite on kuitenkin Raitkorventie 2B. Valitettavasti kahvila Opaliina ei ollut enää auki. En tiedä millainen mahtaa olla tavaran vaihtuvuus tuolla, mahtaako puolen vuoden päästä siellä olla vielä samat kamat kuin nytkin :P

Maurilta mentiin Teijon ruukkikylään, joka oli aika nopeasti kierretty läpi. Tällä kertaa multa meni kaikki hyvät Pokemonit sivu suun kun en lähtenyt niitä heti metsästämään -.- Teijon Masuunikaan ei ollut auki, joten ajettiin vielä vähän eteenpäin Mathildedaliin Ruukin Krouviin syömään.

Matildasta jatkettiin Perniön Latokartanonkoskelle. Myöskään sille ei tuntunut löytyvän oikein kunnon osoitetta ja navigaattori ohjeisti meidät ensin ihan hevonperseeseen, mutta Hästöntie 102 oli tarpeeksi lähellä. Tienviitta risteyksessä oli tosi kulunut. Kun löydettiin sinne kosken parkkipaikalle, niin ei ensin meinattu älytä mistä polku lähtee kosken suuntaan, mutta se siis lähtee mutkasta, jossa on nuolimerkki osoittamassa parkkipaikalle. Koski pauhasi kovaa, eikä mikään kuvista tee oikeutta sille - kuvat ei näytä miltään. Kannattaa ehdottomasti käydä ihan itse katsomassa.

Latokartanonkoskelta lähdettiin takaisin Kiskoon päin Kosken aseman kautta. Kylä on jo aika kuihtunut, mutta käytiin vanhan voimalaitoksen alueella pyörähtämässä nopeasti. Kosken kartanon maisemat oli kyllä hienoja, että kivahan siitä oli läpi ajella :) Piti ensin mennä vielä Kosken jälkeen Kiskon Haapaniemen linnanraunioille, mutta aikataulu alkoi olla sen verran tiukka, että jätettiin se perjantaille. Me käytiin siellä Maken kanssa muutama vuosi sitten, joten se oli lähinnä paikan näyttämistä äidille ja Reiskalle.

Tulipas valmista

Tulin tosiaan perjantaina kotiin, ja lauantaina oli Vuohensaaressa Loputtoman mäiskeen iltamat. Make soitti tänä vuonna kahdessa bändissä siellä, joista toisen missasin kun jäin suustani kiinni :P Mentiin siinä seitsemän jälkeen Marin ja Maisan kanssa kolmistaan, ja saaressa oli tietty paljon sitten muitakin kavereita. Äkkiseltään tuntui että porukkaa olisi ollut vähemmän kuin viime vuonna, mutta voin tietty olla väärässäkin. Bändeistä näin siis ainoastaan Therapistin ja King Akiran :P Harmitti vielä ihan hulluna, että olin unohtanut molemmat kamerat kotiin ja mulla oli vaan puhelin mukana. Vaikka paskoja kuvia kamerallakin tuli ainakin viime vuonna, mutta olis silti voinut vähän kokeilla :P Zetassa oli jatkot, mua väsytti niin paljon että oisin voinut valua voimattomana pöydän alle nukkumaan, joten lähin heti kun valomerkki tuli. Grillin kautta kotiin.

Eilinen meni kauhuleffoja katsellessa ja Särkänniemen delfiinejä itkiessä. Nyt jännitän piristikö viikon loma, vai kyllästyttääkö työt vielä pahemmin :P Onneksi on vielä kolme lomapäivää jäljellä, voi ehkä pitää jonkun pitkän viikonlopun.

Therapist:

King Akira:

Nyt on sitten vihdoinkin käyty kastamassa talviturkki tälle kesälle, mutta irtojätskiä en oo vieläkään syönyt. Tää kesä meni kyllä aika plörinäksi, tuntuu etten tehnyt mitään kivaa - paitsi kavereiden kanssa oli nyt loppukesästä paljon illanistujaisia, se on ollut huippuhomma :) Mutta mä ostin vain kerran torilta mansikoita, herneitä en kai kertaakaan. En tehnyt kesäkeittoa tuoreista kasviksista, en käynyt kertaakaan rannalla. Hädintuskin ees poistuin Salosta, festareistakin kävin vaan Nummirockissa ja SaariHelvetissä, kaikki keskiaikamarkkinatkin jäi välistä. Vaikka työpäivät oli aika lyhyitä, eikä todellakaan joka päivä kauheen rankkojakaan, niin silti arki-iltasin ei tullut tehtyä mitään, kaikki tekeminen kasaantui viikonlopuille, joita nyt yhdessä kesässä ei ihan mahottomasti ole.

No, syyskuu vaikuttaa toistaiseksi aika hiljaselta, sitä voi latailla akkuja ja yrittää nauttia syksystä. Töitä on enää 1,5 kuukautta, ja lokakuussa onkin joka viikonloppu jotakin ohjelmaa.

puoli päivää kustavissa

Tehtiin lauantaina pieni visiitti Kustaviin, tuonne Turun toiselle puolen. Tekisi joskus mieli mennä saarien kautta Ahvenanmaalle tai pelkästään tuo Saariston rengastie, mutta nyt pysyteltiin ihan mantereen puolella. Kustavissa alkoi viime viikolla kuukauden mittainen Saariston Sirkusfestivaali, jonka takia ylipäänsä sinne lähdettiin, mutta koska ajomatka Salosta on 1,5 tuntia ja esitys vain tunnin mittainen, niin ajattelin keksiä samalle käynnille vähän muutakin ohjelmaa. Make hädintuskin suostui tähän, joten koko päiväksi en voinut tekemistä keksiä. Ihania maalais- ja saaristomaisemiahan siellä olisi vaikka moneksikin päiväksi katseltavaksi. En oo aiemmin käynyt Kustavissa, joten uusi kaupunkikin on nyt tälle vuodelle saatu :)

Matkan varrelle Turusta Kustaviin osuu Taivassalo, ja aivan Kustavin-/Turuntien varrella on Muntissa vanha kivisilta, siis Muntin silta, jota käytiin kuvaamassa. Silta on hannunvaakunalla merkitty nähtävyys ja auton saa parkkiin ihan sillan ja tien kupeeseen. 1790-luvulla paikalla oli puusilta, jonka paikalle 1850-luvulla rakennettiin kaksi kivisiltaa, joista toinen purettiin. Tämä nykyinen pieni kivisilta on lähes alkuperäisessä mudossaan vieläkin, ainoastaan sillan ajorata on nurmipeitteen sijaan ollut sorapintainen. Ympäristö oli kaunis, samoin sillan kaiteet, mutta teimme tosiaan vain pikaisen pit stopin tähän.

Jatkettiin matkaa Kustaviin päin, ja seuraava pysähdys oli vierasvenesatama Peterzéns. Siellä käytiin juomassa yhdet tuopposet sekä vähän syömässä. Valitettavasti lämminsavulohisalaatti oli loppu, mutta otettiin espanjalaistyyliset perunamunakkaat, listalla siis tortilla ja salaattia. Oli muuten todella hyvää pöperöä. Kolme sälliä siellä oli soittamassa akustisia kitaroita, ja olikin tosi hyvää musiikkia. Ihan tuli melkein olo kuin olisi ulkomailla ja lomalla, tuli todellakin tarpeeseen :) Syötyämme ja juotuamme käytiin vielä vähän ympäristössä kiertämässä. Sataman tulopäädyssä oli ihanasti laitettu iso penkki, jossa katsella merta ja maisemia, siinä olisikin voinut rentoutua vähän kauemminkin. Oli kyllä sellaisia sielunmaisemia, että sinne teki mieli jäädä. Bensan tuoksu, pelastusliivien rahina ja veneiden moottorien ääni on mulle sellaisia lapsuuden nostalgisia juttuja, ja haluaisin kyllä vielä oman pikku paatin, jolla surruutella :)

Peterzénsissä on myös sisustus- ja vaatemyymälä

 

 

Peterzénsistä jatkettiin vielä Kustavin Käsityökylään, missä olikin paljon eri putiikkeja. Löytyi savipajaa, hopeapajaa, sepän pajaa, tekstiilipajaa ja paratiisipajaa, sekä kahvila. Käsityökylässä oli myös pupuja ja lampaita lasten (ja mun :)) iloksi. Savipajassa olisi ollut hirveästi käsintehtyjä saviastioita ja -esineitä, nameja, pikkukrääsää ja keittiötarvikkeita, mutta meidän budjetti nyt oli taas yllättäen hyvin rajallinen, joten käytiin varsinaisilla ostoksilla vain Paratiisipajassa. Siellä olikin paljon kaikkea ihanan tyttömäistä tavaraa, ja ne oli ihanasti aseteltu väreittäin ryhmiin. Olisin halunnut sieltä about kaiken, mutta lopulta päädyin ostamaan vain ihanantuoksuisia yleispesuaineita sekä keittiöön peltisen taulun. Paratiisipajalla on myös nettikauppa, joten noita ihanuuksia saa vaikkei pääsisikään käymään Kustavissa asti :) Nettikaupasta saa tilattua myös Savipajan tuotteita.
Käsityökylästä saa kuulemma Kustavin parhaat munkit, ja kyseisen tittelin ne todella ovat ansainneet, jestas sentään! Muutama vuosi takaperin käytiin Uudenkaupungin vierasvenesatamassa munkeilla myös, mutta kehtaan väittää, että nämä Kustavin munkit taisivat peitota nekin. Nam nam! :)

Savipajan pihalta

Paratiisipajan keltainen nurkkaus

Käsityökylästä jatkettiin ArtTeatron sirkusstudiolle. Rakennus oli tosi omaperäisen näköinen korkea hirsirakennus, jonka alakerrassa on kahvila ja keskikerroksessa näyttämö. Nuo Saariston Sirkusfestivaalit pitää sisällään myös työpajoja niin lapsille kuin aikuisillekin, mutta harmillisesti niitä on vain viikolla, joten jouduin "tyytymään" pelkästään Circus Named Desire -esitykseen, vaikka olisin ihan hirveesti halunnut kokeilla jotain sirkus fitness -tyyppistä pajaakin.

Näyttämötila oli tosi intiimi ja siten esitys muutenkin, penkkien väliin jäävällä käytävällä suoritettiin niin nuorallatanssia kuin trapetsitaiteilua, ja veikkaanpa, että joku pelkäsi esiintyjän putoavan syliin :D Mukana oli niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin sirkustaiteilijoita, mutta itselle kaikkein vaikuttavin esitys oli Pauliina Räsäsen trapetsitaiteilu. Olipahan ensimmäinen kerta kun sirkuksessa on ihan tosissaan alkanut itkettää, silmä kostui ja alahuuli väpätti, ja oli hirveän absurdi tilanne itsellekin keräillä itseään siinä sirkusesityksen aikana. Joku mystinen juttu siinä vaan kosketti jonnekin syvälle. Loppunumerona nähty Räsäsen ja Slava Volkovin pariakrobatia oli myös vaikuttava ja koskettava. Cirque de Soleilin Corinne Kuzman soittama ranskalainen Chanson-musiikki sopi täydellisesti sirkusympäristöön, joskin viimeisen yhteislauluesityksen olisi voinut jättää pois, kuten myös ne pari tanssinumeroa. Tanssinumeroiden ajatus on varmasti ollut hyvä, mutta esiintyjät osasivat sirkustaiteen paremmin kuin tanssiliikkeet, ja aluksi mietinkin, onko se tahallista klovneriaa, jota koko näytöksen alussa esitettiin, vai eivätkö ne vaan pysy tahdissa... Ei kaikki siihen varmaan kiinnittäisikään huomiota, mutta tanssitaiteen ystävänä näin tein.
Kirjoitin esityksestä virallisemmin vielä Nousuun.

Pauliina Räsänen ja Slava Volkov.
Kuva: Ruut Hokkanen

Kaikenkaikkiaan onnistunut päivä, ja vaikka sirkusesitys olisi omasta mielestä voinut jatkuakin pidempään, niin se oli kuitenkin hyvä, kompakti tunnin esitys, mihin lapsetkin jaksoivat keskittyä. Kauempaa on ehkä vähän ikävä lähteä katsomaan pelkkää esitystä, joten jos on mahdollista, niin kannattaa ympätä reissuun joko noita sirkustyöpajoja tai jotain muuta puuhaa Kustavissa. Me käytiin tällä kertaa vaan muutamassa tietyssä paikassa, olisi ollut ihan kiva jos olisi ollut pikkusen enemmän aikaa sellaiseen yleiseen käyskentelyyn ja katseluun, me ei esim. käyty ihan Kustavin keskustassa ollenkaan.
Toivottavasti ehtisi vielä tässä kesällä käymään jossain muuallakin, ihan vaikka jossain lähellä :)

alkusyksyn pieniä asioita

Katselin tuossa joku aika sitten noita mun vanhimpia blogipostauksia Bloggerissa, kun mietin, että mistä ihmeestä mä olen tänne aiemmin kirjoittanut. Ennen tuntui olevan paljon enemmän sanottavaa ja kirjoitin enemmän ja useammin pienistäkin jutuista, arkipäiväisistä hommista, ostoksista jne. Nykyisin tuntuu, ettei ne kenenkään mielestä ole tarpeeksi kiinnostavia, jotta niistä kannattaisi erikseen blogiin kirjoittaa. Sinänsä tuo tunne on kyllä ihan typerä, sillä oonhan kuitenkin alusta asti pitänyt blogia itseäni varten, kirjannut tällä tapaa muistoja ylös ihan arjesta, ei pelkästään silloin kun jotain erikoisempaa tapahtuu. Tässä siis tulee vähän yhteenvetoa niistä pienistä asioista, joita on esim. nyt alkusyksystä tullut tehtyä, jotka ovat olleet jollain tasolla kuvaamisen arvoisia, mutta jotka eivät ole vielä päätyneet blogiin :)

Loppukesästä tein sekä meille että äidille synttärilahjaksi ihanan väristä horsmankukkajuomaa :) Juomaan tulee aika paljon sitruunaa/limeä, joten en oo ihan varma miltä horsma yksinään maistuu, mutta tää juoma oli kyllä tosi hyvää! Ja ennenkaikkea toi väri oli ihan upea :) Juoman valmistamisessa kaikkein ikävin osa oli kukkien puhdistus, sillä voi elämä sitä ötököiden määrää. Näin ötökkäkammoisena se ei tosiaan ollut kauheen mukavaa.

Horsmankukkajuoma

1 litra horsmankukkia
1 limen kuori ja mehu
1 tl sitruunahappoa
2 l kiehuvaa vettä
n. 2,5 dl sokeria tai oman maun mukaan

Kerää horsman kukintoja puhtaalta, myrkyttämättömältä paikalta. Kasvin vihreät osat maistuu kitkerältä, joten vältä keräämästä niitä. Huuhtele kukinnot huolellisesti ja laita ne kuumuutta kestävään astiaan yhdessä limen kuoren ja mehun sekä sitruunahapon kanssa. Kaada päälle kuuma vesi. Anna juoman seistä huoneenlämmössä muutaman tunnin ajan. Siivilöi juoma ja sekoita joukkoon sokeri. Pullota juoma puhtaisiin lasipulloihin.

Juoman pitäisi kestää avaamattomana jopa kuukausia, avattuna se kannattaa juoda viikon sisään. Sen voi juoda sellaisenaan, laimennettuna tai käyttää vaikkapa boolissa. 

Viime aikoina moni muu asia onkin liittynyt lähinnä kodin sisustuksen suunnitteluun ja erinäisiin ostoksiin. Kai se jotenkin vaikuttaa, että työttömänä saa taas ihan tarpeeksi katsella miltä koti näyttää, ja siihen alkaa haluta jotain muutoksia. Isommat remontit ja tuunaukset on nyt tehty, mutta jotain pientä voi aina muuttaa :)

Ostin uuden sohvapöydän Kodin1:stä. Mustanruskea Lack-pöytä kyllästytti pahemman kerran, ja vaikka olisinkin voinut dc-fiksata sen, niin koko malli oli jo aikansa elänyt. Ennemmin olisin halunnut sellaisen siron, korkeajalkaisen ja modernin sohvapöydän, mutta meillä sohvapöytä joutuu toimittamaan myös säilytyspaikan virkaa, joten sellainen ei olisi käynyt millään. Tää on ollut tosi kiva :)

Mun lempparisisustuskauppaan Salossa eli Kuismalle oli tullut alkusyksyn uutuuksia ja ihastuin täpöllä tähän kettukuvioiseen tyynyyn. Kävin myöhemmin hakemassa myös mätsäävän torkkupeiton, ja nämä on niin ihanan pehmeitä, että tekee vaan mieli hipelöidä koko ajan!

Muuntautunut parvekekin pistettiin niinsanotusti syyskuosiin, eli tyynyjä vaihtui neutraalimman värisiin, ja kirkkaanturkoosit istuintyynyt lampaantaljoihin. Nuo taljat on Biltemasta, missä tuo pienempi valkoinen talja maksoi vaan about 25€, eli sopi myös mun budjettiin. En vaan meinannut raaskia viedä niitä parvekkeelle, nekin on niin pehmeitä että teki vaan mieli heittää pitkäkseen niiden päälle :D Syksy on sitten ihanaa, kun saa vaan kääriytyä kaikkiin ihanan pehmeisiin asioihin ♥

Syysilta ja Amorphiksen uusi, loistava levy ♥

Sain suostuteltua Maken myös lähtemään mun kanssa merta edemmäs kalaan huonekasviostoksille. Kuulun Facebookin Huonekasvit-ryhmään, ja siellä moni aina kehuu Vantaan Viherpajan valikoimaa, joten mäkin halusin lähteä siellä käymään. Kyllähän sinne rahaa meni ja olisi voinut mennä vielä enemmänkin, mutta loppujen lopuksi siellä oli aika vähän sellaisia kasveja, mitä olisin halunnut, tai mitä etsin. Sieltä tuli ostettua lopulta kardemumma, säilätuutti, verililjapuu, kalliopaunikko, aasinmaksaruoho, samettilehti sekä marmorimaija. Käytiin samalla reissulla sitten myös Tuusulan Kukkatalossa, ja sieltä lähti matkaan vielä uusi kapinitulehti, koristeananas ja iso ihmepensas.

Viherpajan yhteydessä on myös pienehkö japanilainen puutarha, mistä nuo pari kuvaa.

No sitten törmäsin Etsyssä myyjään, joka tekee askartelumassasta koristesieniä, joita voi tökätä kasvin juurelle multaan. Mietin häviävän pienen hetken, että no mullakin olisi kyllä askartelumassaa kotona, mutta kun katsoin tarkemmin myyjän tuotteita, totesin etten itse saisi niin siistiä jälkeä menettämättä totaalisesti hermoja, joten tällä kertaa päätin olla tekemättä ite :)

Ostin kaksi sientä, ja sain myyjältä mukana viestin suomeksi! Katsoin vaan että myyjä on Kreikassa, joten oli ylläri että tekijä onkin syntyjään suomalainen :) Olin kuulemma hänen ensimmäinen suomalainen Etsy-asiakas, ja siitä hyvästä sain kaupanpäälle vielä yhden pienen sienen. Nämä on ihan hurmaavia! Tästä pääset Petradin Etsy-kauppaan.

Halloween lähestyy, ja aluksi en tiennyt ollenkaan että pitäisinkö tänä vuonna bileitä vai en, eikä mulla ollut mitään valmista asuideaa, en todellakaan tiennyt miksikä haluaisin pukeutua, ja mietinkin puolivakavissani jo jotain tooga- tai muumiobileitä :D Mutta kunhan yhden päivän kuumeisesti mietin, niin innostus Halloweeniin sekä idea omaan asuun syntyi, eli ei siinä sitten mitään.

Hennan kanssa käytiin Turun Punanaamiossa hamstraamassa maskeeraustarvikkeita, sillä Hannen kanssa viime vuonna puhuttiin, että nyt täytyy sitten olla jotain hirvistyttävänkauhistuttavia, kun viime vuonna vaan halinalleiltiin ja poneiltiin :P Kyllä näillä pitäisi pärjätä, ja tein jo vähän koemeikkejä... Laitan taas blogin puolelle sneak-a-peekia, kunhan mulla on tarpeeksi matskua :)

Tekoverta, lateksii, arpivahaa, puuterii, voidenappeja...

Mitäpäs muuta... Ruokavalion kanssa ollaan koitettu todenteolla (s)karpata, ja oon suunnitellut ruokia eteenpäin jopa pariksi kuukaudeksi, ettei tulisi niitä hätävararepsuja kun ei tiietä mitä syötäisi. On niitä repsuja kyllä silti tullut, esimerkiksi koko viime viikon söin miten sattuu :P Tällä viikolla ollaan taas ruokalistoissa kiinni, ja pitäisi pikkuhiljaa suunnitella ruuat taas johonkin lokakuun loppuun.

Jalan kanssa pystyn jo toimimaan ihan normaalisti, joten on tarkotus "pikkuhiljaa" palata myös liikunnan pariin. Lainausmerkeissä sen takia, että enhän mä oikeesti osaa mitään tehdä pikkuhiljaa tai puolivaloilla, vaan sitä mennään samantien sitten pää kolmantena jalkana, tai yli 7 km lenkkejä... Mutta tuntuu hyvältä taas kävellä kuten normaalit ihmiset, ja on tuntunut kivalta että on saanut tehtyä jotain. Tarkoitus olisi käydä tässä syksyn aikana ostamassa uimahallille kymppikortti, ja alottaa liikkuminen uudelleen sieltä. Tällä kertaa en ees aio ottaa tuonne "mun" salille mitään ryhmäliikuntakorttia heti kärkeen, sillä pelkään että se jää taas käyttämättä. Eli siinä mielessä nyt oikeasti koitan tuota pikkuhiljaa-asennetta, että en heti ala repimään joka lajia ja päivittäin jotain, vaan jos nyt ensiksi saisin käytyä ees siellä uimahallin salilla ja vesijuoksemassa perus ulkoilun ja mahdollisesti kotijumpan lisäksi. Kyllä mulla on jo vähän ikävä tanssitunneille, mutta katotaan sitä sitten myöhemmin :)

Allaolevat kuvat on keskiviikkoisen 7,5 km pituisen aamulenkin varrelta.

Keskiviikkona tosiaan vietettiin syyspäiväntasausta eli Mabonia, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä. Kävin sen kunniaksi kävelyllä heti aamusta, ja illalla tehtiin lähinnä sadonkorjuuteemaan sopivia ruokia. Tein myös Elloksen lasikuutioon pienen metsäaiheisen asetelman, joka tosin kaipaa vielä loppusilauksen pienien koristekettujen muodossa, joten laittelen kuvaa varmaankin vasta silloin kun saan ketut :) Nyt alkaa myös olla jo sen verran aikaisin illalla pimeää, että meitsi otti tunnelmavalaistuksen käyttöön ;) Ostin nimittäin allaolevan valoköynnöksen Ellokselta.
Nyt eletään mun lempivuodenaikaa. Syyskuun alussa oli vielä vähän liian lämmintä fiilistelläkseni syksyä, mutta nyt on just sopiva syysilma, sen verran viileää, että voi jo käyttää nahkatakkia. Ihan vielä mulla ei ole neulekausi, mutta kyllä sekin sieltä vielä tulee. Aurinkoisen kesän jälkeen nautin aina paljon näistä syyspäivistä, kun koko päivä on harmaa ja pilvinen, eikä haittaa jos sataakin. Jopa tämän kesän jälkeen nautin näistä päivistä! Ja pidän myös aurinkoisista, viileistä syyspäivistä kun eri punaisen sävyisiä vaahteranlehtiä on maa täynnänsä. Syksy on jollain tapaa sisäänpäin kääntymisen aikaa, ja en tiedä onko se osittain siksi tällaiselle introvertille mieluisaa aikaa. Sitä vaan tuntee, että tää on nyt minun aikaani, eikä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa jos haluaa vetäytyä sisälle syömään lämmintä keittoa, pelaamaan pleikkaria viltin alle ja tekemään kotijuttuja. Että näin sen pitääkin mennä, vihdoinkin oon taas elementissäni, eikä kukaan ihmettele miksi mä oon tällainen. Tiiättekö? :)

Syyspäiväntasauksen ruokia: Leipäjuusto- ja kylmäsavuporotäytteiset naudanliharullat, juureksia ja kermakastiketta, ja jälkkäriksi VHH omppupiirakka rahkatäytteellä :)

Eilen sain myös ihan mun viimeisemmän ostoksen kotiin, Iron Fistin My Little Pony -tennarit :) Näiden ovh on edelleen jotain 80-90€:n luokkaa, mutta kaverini Johanna vinkkasi mulle näistä, kun olivat FB-kirppiksellä myynnissä kolmeenkymppiin (ja sis. pk:kin vielä)! Ihan mahtavaa :) Koko on mulle vähän liian iso, mutta korjaantunee jollain hieman paksummalla pohjallisella. Mielestäni nää Iron Fistin ponikuosit ei ole niin siistejä, että maksaisin niistä niin paljon kuin maksavat, mutta näin roimalla alella on hyvä ostaa, ja ohan nää ny söötit ku mitkä :)

En olis uskonut, että tästä postauksesta tulee näin pitkä, mielestäni kun en oo paljonkaan asioita tehnyt, mutta ilmeisesti sitten oonkin... Tämäkin on vielä karsittu postaus :D Ehkäpä koitan postailla näitä pieniä juttuja taas vähän useammin, niin ei tuu tällaisia kilometripostauksia.
Kiitän sinua, jos jaksoit tänne asti :)