joulu 2o15

Heippa vaan :)

Oon jättänyt taas blogin aika huomiotta, koko joulukuu meni suurimmaksi osaksi kukkien parissa ja joululahjoja tehden, ja nopeasti se sitten menikin. Muutamia blogin seuraajiakin on jättänyt meikäläisen :( Onko jengi ruvennut siivoilemaan vai kirjottelenko vaan liian harvoin nykyään?

Kaveriporukalla vietettiin iltaa tuossa kuun puolessavälissä, kun tamperelaisen Neferionin piti olla Salossa keikalla, mutta samana päivänä koko tapahtuma jouduttiin perumaan. Ei sitten nähty keikkaa, mutta mentiin silti Prockikseen. Aika hiljastahan siellä sitten oli, kun ei ollut mitään bändejä. Hieman ennen joulua oli myös esyn aktiivien tapaaminen ja sellainen tutustumisilta naapuribaarissa, ja se oli kyllä mukava juttu.

Tyttöjeniltalookki. Killstarin mekko on Backstreetilta.

Meidän joulukoristelun pääelementit oli tänä vuonna hillitysti koristeltu joulukuusi (jonka ensi vuonna siirrän kyllä taas ikkunan viereen, ja ostan sille maton), valkoiset hyasintit, huonekuusi sekä musta olkipukki, jonka löysin Prismasta. Nuno on kyllä nyhtänyt olkipukilta partaa lähes puoleen siitä mitä se oli, mutta kai se vielä pärjäilee :) Ensi jouluna voisi koittaa kuusen tuoksua tuoda oksien muodossa sisään. Ostin kuun alussa itelleni myös tuollaisen aidon valokirjaimen, mutta en oo vielä päättänyt laitanko sinne valoja sisään lainkaan, musta se on aika kiva myös noin.

Tänä vuonna mulla oli hirveä joulustressi, enkä oikeastaan oo ihan varma, että miksi. Toki useampi vapaapäivä meni Nousuun juttuja kirjoitellessa, joten siinäkään ei ihan vapaa-ajasta ollut kyse. Jouluaatonaattona leivoin illalla silmät ristissä pullaa, mutta kaikki ruuat tehtiin vasta jouluaaton aikana, kinkkukin. Jouluaatto ja -päivä vietettiin Maken kanssa rennosti ihan kotosalla, ja tapanina käytiin Lohjalla äidin luona syömässä ja moikkaamassa Hannea, Hillaa ja kumppaneita. Syötyä on tullut, mutta enemmänkin ehkä kaikenlaisia herkkuja kuin jouluruokia, sillä niitä on vielä ihan liikaa jäljellä...

Tein pipari-kinuskijuustokakun Kanelitytön ohjeella

Lahjoja saatiin, mutta tänä vuonna vähän enemmän rahan, arpojen, leffalippujen ym. pienempien muodossa (sekä esim. uudet peitot ja tyynyt), ja lisäksi sovittiin Maken kanssa, ettei osteta toisillemme mitään. Ehdin kyllä ostaa sille muutamat kirjat, joten Makekin kävi mulle ostamassa ihanantuoksuisen Bodyshop-lahjapaketin, mutta muuten sovittiin, että ostetaan krääsän sijaan mieluummin kämppään uusi lipasto ja tietokonepöytä. Kunnollista joulusiivoustakaan en saanut tehdyksi, vaan täällä on ihmeellisiä pahvilaatikoita ja nyssyköitä pitkin olohuonetta.

Henni sai:
- 2x Iittalan Kastehelmi -tuikkukippo
- Iittalan Taika-astioita
- lohikäärme-säilytysrasia
- kuivashampoo + tupeerausharja
- Bodyshopin paketti, jossa minikokoiset suihkusaippua, vartalovoide, kimallevoide ja kuorintavoide
- itsemaalattu kynttilä + aluslautanen
- Kalevala-värityskirja

Make sai:
- susi-paita
- kirjoja: Ihmissusien kirja, Norjan kuningassaagoja, Katusoittajan keittokirja
- tietokoneen (Make sai myös synttärilahjaksi uuden puhelimen)

Yhteiseksi saatiin:
- uudet peitot ja tyynyt
- arpoja
- rahaa
- viiniä, suklaata, marmeladia ja muita herkkuja

Jos haluutte käydä lukemassa muinaisesta suomalaisesta joulusta, niin tästä 1. osaan ja tästä 2. osaan.

Kirjottelen blogin puolelle vielä perinteistä vuosikatsausta kahtakin erilaista, mutta muuten taidan jäädä vaan odottelemaan vuoden vaihtumista. Toivottavasti tänä vuonna keksitään jotain tekemistä kavereiden kanssa vuodenvaihteeseen :)

loma, lohja ja lava

Makella oli viime viikolla sen ainoa kesälomaviikko, mutta aika lailla kotona hengaamiseksihan se meni, kun on ollut niin hemmetin huonot kelit. Eipä sillä, Make oli tyytyväinen kun sai vaan lojua kotona :P

Käytiin me sentään Lohjalla yökylässä, kun Hanne, Ville ja Joonas oli siellä. Käytiin Lohjan museossa kattomassa Abracadabra-näyttely, jossa oli esillä paljon vanhoja taikatempuissa käytettyjä välineitä, vanhoja julisteita jne. Epäilin ensin haluuko muut lähteä sinne ollenkaan, mutta kyllä ne sitten lähtikin :) Me vaan oltiin Maken kanssa vähän myöhässä aikataulusta, kun ei pidetty kotona mitään kiirettä, ja sitten pysähdyttiin vielä Kivihovin Teboililla syömässä ja Jalokivigalleriassa. Mutta niin, se näyttely oli mun mielestä mielenkiintoinen, mutta niiden välineiden käyttötarkoituksia enemmän mua viehätti ne kaikki vanhat julisteet, kirjat ja pakkaukset. Sen takia mun olikin ostettava myymälän puolelta tuommosia saakelin turhia matkamuistoja, kun niissä oli hienot pakkaukset :D Kai mun tarvii opetella nyt sitten jongleeraamaan.

Museon jälkeen mentiin parille Opus K:hon ja pelaamaan kierros Yatzya, jonka Hanne voitti. Siinä välissä päätettiin käydä sitä äiteetäkin moikkaamassa, joskin kaupan ja Alkon kautta. Join siinä äidin luona pari siideriä, jonka jälkeen se heitti meidät Hannen porukoille, jotka siis ovat myös mun kummeja ja sukulaisia :) Hilla oli myös siellä, ja istuttiin iltaa johonkin kahteen saakka ihan vaan siellä. Aluksi mietittiin josko oltaisi menty keskustaan rantaan istuskelemaan kun Rantajamitkin alkoi, mutta kello oli niin paljon kun päästiin meidän äidiltä, ja aika meni tosi nopeesti, niin jäi rantsureissu välistä. Illasta ei ookaan mitään kuvia, kun mun kamerasta jäi muistikortti kotiin, ja kännyllä on turha koittaa kuvata illan hämärtyessä.

Oli tosi omituista lähteä jo kahen aikaan kotiin, kun tossa porukassa on tottunut valvomaan ihan pikkutunneille saakka, mutta Hillalla oli seuraavana aamuna töitä, ja päästiin sujuvasti sen kyydillä kotiin. Eikä ollut krapulaa, kun nukkui ihan kunnon yöunet.

Seuraavana päivänä oli tarkotus lähteä äidin ja Reiskan kanssa kiertämään Karkalin luonnonpuiston polku, mutta koko aamupäivän keli näytti tosi epävakaiselta, ja lopulta satoikin ihan Esterin perseestä, niin sovittiin käyvämme siellä joskus toiste, kun ei tarvii murehtia sataako vai ei. Syötiin siinä äidillä sitten vielä ja lähdettiin neljän aikaa kohti Saloa. Mentiin tosin Karisma kirppiksen kautta, joka tässä puolen vuoden sisällä siirtyi vanhoihin Tanhuhovin Stagen tiloihin. Tanhuhovi on siis jo vuosikymmenten ajan ollut muinoin suosittu tanssipaikka ja disco (kulta-aika joskus 80-90-luvulla), ja itekin kävin siellä yläaste-lukioikäisenä aina kun siellä vaan oli ohjelmaa. Tulevasta "Lava-viikonlopusta" juteltiin koulussa jo maanantaina. Stage oli siis suunnattu n. 13-17 -vuotiaille teineille (joskin mun ollessa ala-asteella siellä järjestettiin myös Junnudiscoja :)) ja aukioloajat oli 20-02, kesällä yöttömänä yönä juhlittiin läpi yön. Tanhuhovin piha oli valtava, ja olikin tapana juoda pohjat ulkona metsän laidassa. Järkkärit ja poliisitkaan ei tuolloin kaatanut juomia pois, kehotti vaan menemään syrjemmälle ryypiskelemään x) Stagella oli lähes aina joku bändi esiintymässä, ja ainakin Apulanta ja Klamydia oli Stagen kestosuosikkeja ja kävivät siellä useesti. Ite kävin Lavalla viimesen kerran vuonna 2002, ja kun markka vaihtui euroksi ja sisäänpääsymaksut kallistui ja ties mitä muuta siinä tapahtuikaan, niin paikka vähitellen kuivui kokoon. Nyt se Stagen puoli oli kai kymmenisen vuotta ollut ilman toimintaa, siinä Tanhuhovin humppapuolella on kyllä edelleen toimintaa jonkin verran. Stagen lopulliset kuoppajaiset oli viime syksynä juurikin ennen Halloweenia, ja harmitti ihan älyttömästi etten päässyt sinne :( Sen jälkeen sieltä purettiin paljon elementtejä ja tiloihin muutti jo ennestään olemassa ollut kirppis.

En ollut tosiaan käynyt Lavalla about 13 vuoteen, ja olipas nostalgista käydä siellä, vaikka siellä olikin se kirppis. Hirveästi vanhaa oli kuitenkin säilytetty, "baaritiskin" takana ollut Aku Ankoilla päällystetty seinä oli ennallaan, kuin myös parit seinämaalaukset. Discon puolelta oli portaita ja yleisiä istuma- ja hengailupaikkoja purettu, mutta siellä katonrajassa oli edelleen peilejä, yläkerta ja sinne menevät portaat oli paikallaan, DJ-koppi ja 30 kiloa painoon lisäävä peili oli paikoillaan, kuin myös keskellä kattoa oleva discopallo. Myös esiintymispuolella seinällä luki edelleen Stage, vaikka esiintymislava oli purettu. Toisaalta oli hauskaa, että noita Lava-juttuja oli vielä jäljellä, mutta toisaalta se teki koko tuosta kirppikseksi muutoksesta tosi irvokasta. Itsellä ainakin tuli viimeistään nyt sellainen fiilis, että pakko boikotoida kyseistä kirppistä, koska "sen takia Lavaa ei enää ole", vaikka ei se nyt ihan niin tainnut mennä. Mutta eipä nuo discon tilat tehnyt oikeutta myöskään kirppikselle, se oli nyt tosi sekava, pimeä, ja tuntui että sitä kaikkein kaameinta krääsää oli vielä enemmän kuin aiemmin. Enkä siis ole ainut, jota vituttaa nykyinen Karisma kirppis, sekä se että Stagea ei tosiaan enää ole. Sanoinkin, että mun mielestä tää oli yksi vuosisadan pahimmista kulttuuripyhäinhäväistyksistä.

Kun tieto Lavan kuoppajaisista viime vuonna tuli, niin mietin kuumeisesti muistoja sieltä. Jotain yksittäisiä juttuja on jäänyt mieleen, mutta se paikka oli vähän sellainen, että on valtavasti hyviä muistoja ja fiiliksiä, mutta oikeesti ei muista sieltä mitään :D Sitä tuli oltua siellä aika päissään. Johonkin vuoteen 2001 jaksoin kuitenkin kirjottaa Lavan tapahtumia päiväkirjaan, harmi etten muistanut ettiä sitä siellä äidin luona.

Nostalgisissa ja haikeissa fiiliksissä siis takaisin kotiin. Muuten ollaan tässä Maken loman aikana käyty kavereiden kanssa pussikaljalla, ja raahasinpa tuon rannallekin sillon loman alussa, kun oli ne oikeat kesäkelit pari päivää. Ostin rannalle tuommosen nyt-ah-niin-trendikkään aikuisten värityskirjan. Mietin siinä värittäessä, että onko tää nyt niin stressiä poistavaa puuhaa, kun ite sain ainakin koko ajan miettiä pääni puhki, että millä värillä tän kohan nyt värittäis, ja täytyykö sen olla samanvärinen kuin symmetrisesti sen kohan toisella puolella olevan kuvion. Ja sitten ketutti kun väritti yli viivan x) Taidan ajatella liikaa.

Vein pussikaljottelun jälkeen Nikkinkin pitkästä aikaa ulos ihmettelemään.

Itsekseni oon sitten kokeillut uusia reseptejä ja vanhoja huippuhyviä ruokia, ja onkin ollut niin hyviä, että on tosiaan kannattanut enemmänkin miettiä mitä sitä söis. Mm. bataattiburgerit oli ihan järjettömän hyviä. Ja en oo oikeesti ikinä paistanut tavallisia, isoja lettuja, koska luulin olevani huono siinä (karppilettuja varten tuli ostettua se pikkulettupannukin muinoin), mutta hyvin sujui, sain niistä ohuita ja pitsireunaisia :)

Bataattiburgeri. Bataattisiivut tuli kevyesti öljyttyä ja suolattua, ja paahdettua uunissa 225 n. 20 min. Välissä oli salaattia, tomaattia, ananasrengas, cheddar-juustoa, hampurilaiskastiketta ja feta-tsatsikia. Meinasin nielasta kielenikin :)

Lisäksi oon kiinnostunut uudelleen koru- ja jalokivistä. Oon suunnitellut tekeväni niistä jossain vaiheessa uniikkeja koruja ja jotain amuletin tyyppisiä juttuja, mutta mua on aina kiinnostanut myös se "hölynpöly" kivien energiasta ja parantavista voimista, joten oon taas niitä lueskellut. Koitin tunnistaa mun vanhempia, joskus muksuna saatuja kiviä, ja lisäksi nyt Lohja-reissun yhteydessä kävin ostamassa muutaman uuden kiven Jalokivigalleriasta. Mua viehättää enemmän tuollaiset hiomattomat ja kidemuotoiset kivet, niissä on jotain alkukantaista.

Uudet kivet: ruusukvartsi, fluoriitti, amatsoniitti, ametisti ja karneoli

Oon ostellut hieman uusia vaatteita ja krääsää, niistä on tulossa oma postauksensa, kunhan saan kaiken kuvattua :) Tältä kesältä on odotettavissa aika vähän, kun epävakaiset kelit tuntuvat junnaavan paikoillaan, ja edullista sisätekemistä keksii kovin vähän. Oon kuitenkin suunnitellut retkiä Kemiön luontokeskukseen, Kuusiston linnanraunioille Kaarinaan, Seilin saarelle, ja lisäksi ollaan kaveriporukan kanssa menossa Helsinkiin museokierrokselle, pääpointtina nähdä tämä Tarujen kansat -näyttely Ateneumissa. Itse oon jo pidempään halunnut käydä Helsingissä myös luonnontieteellisessä museossa sekä kasvitieteellisessä puutarhassa, joten olisi tarkoitus samalla reissulla käydä myös niissä :) Katjan kanssa lähden elokuun loppupuolella SaariHelvetti-festareille Tampereelle. Ja siellä Karkalin luonnonpuistossakin olisi kiva käydä jonain sateettomana päivänä.

makkarin upgreidaus

Makuuhuoneen uudistus alkaa nyt olla loppusuoralla. Koko hommaan meni aika paljon odotettua kauemmin aikaa, sillä työtäkin oli enemmän kuin mitä odotin.

Homma alkoi tapetin repimisellä, jonka aikana paljastui, että seiniä ei ollut tasoituksen jälkeen pohjamaalattu lainkaan, vaan alkuperäinen tapetti oli laitettu suoraan tasoitteen päälle, paikoin selkeästi jollain liimalla. Vaikka tapettikerroksia oli parikin, ja niiden päältä oli maalattu pariin kertaan, niin tarpeeksi kostutettuina ja tarpeeksi veden vaikuttaneena vuodat lähti suht hyvin irti, ja suurimmaksi osaksi melko isoina paloina. Joitakin kohtia sai hinkuttaa pikkiriikkisinä paloina irti, ja sen arvaa mitä seinäpinnalle käy kun metallilastan kanssa raavitaan liimattua tapettia irti.

Seinät oli niin kamalan näköisiä, että koko hoito piti ylitasoittaa. En ole ikänäni tasoittanut ainuttakaan seinää, mutta halusin kokeilla tehdä sen itse, ajatellen että "kuinka vaikeeta se nyt voi olla". No yllättävän vaikeaa :D Nurkat oli vaikeita, sekä se, että seinän pinta pysyy tasaisen ohuena siitä tasoitteesta. Ja erityisesti se, ettei jäisi kovasti lastan jälkiä, joskin sen sai korjattua hiomalla. Yhteensä seinät tulikin hiottua vissiin kolmeen kertaan kokonaan ja pariin kertaan pelkkien kittipaikkailujen kohdalta (kaikki käsin tietysti). Tein nämä kaikki jotakuinkin yksin, ja käsi väsyi helposti varsinkin tasoittaessa, joten mentiin melkein 1 seinä / pvä -tahdilla, ja siksi seinäremppa kestikin niin kauan.

Viimeiset tapetit lähdössä

Tasoituksen ja loppujenkin kolhujen ja kolojen kittaamisen jälkeen pääsin laittamaan pohjamaalin. Varastosta löytyi vielä jotakin melko vanhaa pohjamaalia, jota en edes muista mihin ollaan käytetty (sillä oli jotakuinkin täysinäinen purkki), joten pistettiin sitä ensin pari kerrosta jokaiseen seinään. Sen jälkeen pintamaaliksi samaa mitä keittiöönkin, mikä tosin oli sisäkattomaalia eikä kestä kovin kovaa kulutusta, mutta siinähän on sitten kestämättä :P Tykkään sen tasaisesta ja matasta pinnasta, eikä meidän seinien niin kovaa kulutusta tarvi kestääkään. Plus että en ollut valmis ostamaan mitään uusia maaleja varsinkaan sen tasoitepurkin jälkeen.

Yhdelle seinälle ostin Kalklitirin kalkkimaalia sävynä Concrete primo. Kyseinen seinä maalattiin ensin yhdellä kerroksella pohjamaalia ja toisella sisäkattomaalia ennen kalkkimaalin sutimista. Tasoitevaiheessa mietin kyllä pariin kertaan, että teenkö nyt vaan paljon turhaa työtä maalaamalla kyseisen seinän, kun lopputulos on lähes samanlainen kuin pelkän tasoitteen jälkeen. Päätin kuitenkin tehdä homman kunnolla jo senkin takia, että maalipinta varmaankin kestää enemmän mahdollisia kolhuja kuin tasoitepinta.

Maken ostama pensseli oli tasoituspensseli ja vähän liian ohut kalkkimaalin levittämiseen, joten suosittelen paksumpaa pensseliä.

Kalklitirin kalkkimaali on käytännössä jauhetta pussissa, joka sekoitetaan kylmään veteen esim. vispilän kanssa. Se levitetään paksulla ja laadukkaalla, pitkäkarvaisella pensselillä, ei telalla. Ensimmäinen kerros oli helppo levittää pohjamaalin päälle, vaikka kalkkimaali olikin aika vetistä (tai ehkä juuri siksi). Levitin ensimmäisen kerroksen pelkin pystysuorin vedoin ja jäljestä tulikin aika tasaista. Pensselinjäljet näkyivät silti, joten päätin toisen kerroksen vetää sitten vähän miten sattuu, halusin pinnasta epätasaisemman ja korostettuja pensselinjälkiä. Toinen kerros oli vaikeampi levittää epätasaisen ja huokoisen kalkkimaalin päälle, ja lisäsinkin maaliseokseen vähän vettä, jotta se levittyisi helpommin. Mulla kävi niin, että vaikka sekoittelin maalia sillon tällöin ämpärin pohjasta saakka, niin jauho pakkaantui lopulta pohjalle. Ja kun toisen kerroksen päätteeksi päätin laittaa loputkin seinään "sinne tänne", niin pohjalla oleva maali oli merkittävästi tummempaa ja paksumpaa kuin aiempi. Lopulta seinä oli epätasainen niin pensselinjälkien kuin värinsä puolesta, mutta ei ihan sillä tavalla kuin halusin. En todellakaan aikonut ostaa uutta satsia kallista kalkkimaalia, joten onneksi silmä on nyt jo tottunut tuohon seinään, vaikkei sen maalaaminen mennytkään ihan kuin Strömsössä. Jälkikäteen voisin sanoa, että jos kalkkimaalilla haluaa tasaisen pinnan, niin saattaisin maalikerrokset jättää jopa yhteen, kunhan sen yhden kerroksen tekee huolellisesti.

Kalkkimaali ensimmäisen kerroksen lähes kuivuttua, näyttää melko tasaiselta.

Kevättalvella ostin vanhan ikkunan, käsittelin kissojen studiokuvat uudelleen, ja tein niistä taulun.

En halunnut jättää mun alkuperäistä suunnitelmaa kesken, joten otin projektiksi myös sen sängynrungon maalaamisen. Hioin rungon kevyesti ja maalasin puolihimmeällä mustalla kalustemaalilla. Funtsin ensin myös lakkaamista, mutta runko on jo sen verran vanha, että menee todennäköisesti vaihtoon kun on varaa, niin mitä vähemmän vaivaa nään sen eteen nyt, niin sitä parempi :P Kissojen kynnet varmasti tekee maalipintaan jotain skraiduja, mutta niitä voi sitten paikkailla... Sängyn maalaamisessa ei mennyt enää kauaa, kun alkuperäinenkin väri oli tumma, ja selvisin suurimmalta osin yhdellä maalikerroksella.

Yöpöydät ovat koko tämän ajan tuottaneet paljon päänvaivaa. Joka tapauksessa halusin vanhoista eroon, sillä ne olivat vaan liian isot. Juuri kun olin päättänyt investoida edes yhteen Componibiliin, aloinkin epäillä sen sopivuutta ja ulkonäköä. Ei, mä haluankin jonkun siron jakkaran. Mutta niissä ei ole säilytystilaa. Tarvitaanko me yöpöytiin säilytystilaa? Make voi laittaa rojunsa muualle. Olin fiksoitunut pyöreään muotoon, että juu, pyöreät pitää kyllä olla. Kunnes totesin, että pyöreään ei kyllä mahdu edes pöytälamppu, joita en meinaa vaihtaa. Päädyin sitten lopulta Jotexin jakkaroihin, joita sai paketissa kaksin kappalein jo valmiiksi. Säilytystä varten löysin meidän kaapeista kannelliset laatikot, jotka sopikin jakkaroiden alle kuin nenä päähän.

Olin vielä kiva vaimoke, ja väsäsin Maken puolelle ns. apupöydän läppäriä varten, vaikka vihaan sitä, että Make katsoo läppäriltä jotain videoita kun mennään nukkumaan. Se ei tule pääsemään tavastaan eroon vaikka kuinka käskisin ja huutaisin, joten parempi tehdä kompromisseja. Make on aiemmin joutunut pitämään pöytälamppua lattialla, kun se ei enää mahtunut koneen kanssa yöpöydälle, ja siksi lamppu oli pitkään hajalla. Apupöydän ansiosta lamppu saa pysyä pöydällä koko ajan. Apupöytä on koottu kolmesta oikeaan mittaan sahatusta seinähyllystä, joita nyt on tämän kämpän uudistuksen jäljiltä jäänyt ylimääräisiksi. Kulmaraudoilla liitettiin kappaleet toisiinsa. Pöytä on siis tosi simppelisti tehty periaatteella "kunhan nyt ees kasassa pysyy", ja se on vähän isompi kuin varsinainen yöpöytä, eli ne saa vaikka vähän sisäkkäin jos on tarvetta.
Kattolamppu vaihtui jo tuossa alkuvuodesta, tämä timanttivalaisin on Ellokselta. Oli tarkoitus laittaa se ensin olkkariin, mutta se ei valaissut siellä tarpeeksi ja siksi siirtyi makkariin, missä saakin olla hämärämpää. Lamppu tekee hauskoja kuvioita kattoon ja seiniin :) Harmaa päiväpeitto on myös Ellokselta.

Parvekkeelta tikapuuhyllykkö siirtyi makkarin nurkkaan, sain osan hujanhajan olleista kirjoista sinne, pari kasvia, ja Happy Lightsit. Valoköynnös on ehkä vähän joulumainen kun se on päällä, mutta eipä sitä kai päällä tuu näin kesällä pidettyäkään.

 

Satukirjahylly :)

Facebookin kautta ostin eräältä naiselta sorkkaeläinten sarvia (hirven, peuran ja kauriin). Oon jo pitkään halunnut sarvia, mutta en halua samalla tukea metsästystä, joten en ole oikein tiennyt mistä etsiä. Nämäkin sarvet ovat kaikki ns. jättösarvia, eli niitä, joita nämä sarvipäät pudottelevat metsään ihan itsekseen. Tuo keskikokoinen, peuran sarvi pääsi sellaisenaan tikapuuhyllylle, muista en vielä tiedä mitä niille teen.

Strada-hyllykkö: Anttila
Happy Lights + irtopallot: Quriosa Interior
Kalklitir Concrete primo kalkkimaali: Lifestyle Nordic
Päiväpeite + kattovalaisin + matot: Ellos
Torkkupeitto: House / Prisma
Yöpöytäjakkarat: Jotex
Diogenes XXL -raapimatynnyri: Zooplus

Hyllykkö, matot, kattolamppu ja torkkupeitto olivat mulla jo aiemmin. Muiden pikkujuttujen lisäksi tähän muutokseen tuli tuhlattua lähinnä tasoitteen ja perusmaalien osalta (hienotasoite 10 l ja kalustemaali 1 l).

Huonekaluja tuntuu makkarissakin olevan vähän liikaa, sillä nyt ainoa mitä sinne toivoisin, on lisää tilaa. Ilman tikapuita tilaa olisi ollut enemmän, mutta mun mielestä se näyttää niin virkistävältä, että tahdon sen siellä pitää. Mutta kun näillä huonekaluilla mennään, niin lisää tilaa ei voi saada :P Tällä hetkellä ainoastaan tauluja puuttuu seinältä, haluan olla varma mitä sinne laitan.

Kaikilta muilta osin oonkin tosi tyytyväinen uuteen lookkiin. Kalklitir-seinä näyttää ihan upealta, sängyn rungon maalaaminen vaikutti yllättävän paljon yleisilmeeseen, ja vihdoin meillä on sopiva päiväpeittokin, ja rauhallisempi ilme makkarissa noin ylipäänsä. Ja tein kaiken ihan itte :) Minusta tää uusi makkari on niin ihana, että voisin vaan lymyillä vällyjen alla päivästä toiseen ja vaan ihastella sitä x) Pidän siitä, että huoneella on nyt yhteneväinen yleisilme. Se on myös mukavan synkeä olematta kuitenkaan liian synkkä tai tunkkainen. Nämä kuvat tosin otin verhot ja valot kiinni ja salaman kanssa, jotta harmaan seinän vivahteet näkyisi paremmin. Miksi makuuhuoneen edes tarvisi olla kovin valoisa, nukkumaanhan sinne mennään. Itseasiassa tuossa eräänä iltana kun verhot oli kiinni, ikkuna auki, ulkona satoi ja valoköynnös oli päällä ja itse peiton alla, niin tuli ihan syysfiilis. Aloin jo odottamaan syksyä vaikkei kesäkään ole vielä alkanut :D

Noita ennen-kuvia kun etsin, rupesi naurattamaan ihan hirveästi, kun sekä ennen- että jälkeen-kuvissa kissatkin on lähes samoissa asennoissa x) Kissoiltakaan ei btw. hävinnyt makkarin kiipeilypuu kokonaan, vaan ne saivat Zooplussalta Diogenes XXL-tynnyrin vanhan puun tilalle.

Mitäs muut pidätte uudesta lookista? :)