diy: virkattu pääkallohuivi

Innostuin kokeilemaan pääkallohuivin virkkaamista syksyllä. Ohjeen löysin Silmukoita-blogista, mikä toimikin sen verran hyvin, että turha mun on sitä copypasteta tänne.

Ensimmäisen jouduin tekemään kahteen kertaan, sillä kokeilin parilla eri koukkukoolla sekä langalla. Villalankaa en suosittele käyttämään ihan jo senkin takia, että se kutittaa ihoa vasten ja on melko jäykkää. Pehmeä akryyli tai bambulanka toiminee parhaiten. Itse kokeilin sekä 100 % akryyliä sekä paria eri sekoitelankaa, joissa villaa oli vähemmän kuin akryylia. Tein näitä huiveja siis ennen joulua kolme kappaletta :) Viimeinen sujui jo aika pikaisesti, kun muisti kerrokset ulkoa, eikä tarvinnut enää jatkuvasti ohjeesta tarkistaa silmukkamääriä.

Huivin on tarkoitus olla ilmava, ja itse käytin 4:n koukkua myös kaikkein ohuimmalla langalla virkattuna. Kallokerroksia kannattaa tehdä vähän huivin käyttötarkoituksen mukaan: vähemmät kerrosmäärät riittävät jos huivia käyttää vain kaulahuivina.

Harmaa huivi on tehty Red Heart Softin 100 % akryylilangasta ja kalloja siinä on yhteensä 21, lankaa meni noin 5 kerää, josta yllättävän paljon meni pelkkiin hapsuihin. Kuten huomaa, niin hartiahuivinakin se on iso, mutta kaulahuivina ihan valtava, ja viimeisen kallorivin olisi voinut jättää virkkaamatta. Eikun uutta kehiin.

Vasemmalla olevan punertavan huivin tein vielä itselleni, lanka oli Novitan Aavaa. Tämän virkkasin muistaakseni 5:n tai 6:n koukulla, jätin viimeisen kallorivin pois (eli kalloja tuli yhteensä 15), ja Aavaa meni reilut 3 kerää. Tästä tuli aivan ihanan pehmeä ja muhkea talvihuivi, ja vaikka reikiä on paljon, niin tämä oli mun rakkaus paukkupakkasilla :) Liukuvärjätty lanka on huivissa mielenkiintoisempi, mutta ei oikein toimi siinä kohtaa kun huivi levenee. Päätin silti tehdä Hannelle joululahjaksi huivin liukuvärjätyllä langalla. En Suomesta löytänyt mistään musta-violettia lankaa, joten ostin King Colen Galaxya eBaysta. Hannelle tein täydet 21 kalloa, sillä tuntui että se kaipasi sitä kun lanka oli reippaasti ohuempaa. Käytin silti 4:n koukkua kun pienempää ei ollut, ja lankaa meni reilut 3 kerää. Molempiin huiveihin tein myös hapsut, ei vaan ole kuvia valmiista tekeleistä.

Näistä mun suosikkini oli Aavasta tehty huivi, ja luulenpa että teen siitä vielä joskus muunkin värisen vastaavan :) En kyllä vieläkään ymmärrä millaisella langalla ja koukulla saa noin siistiä jälkeä kuin Silmukoita-blogissa. Mun jälki ei kertaakaan ollut noin tasaista  tai silmukkaketjut suoria kun levitin huivin lattialle. Yritin myös huivin silittämistä ja pingottamista, mutta ei auttanut.
Ootteko te jo kokeilleet pääkallohuivia? Tai vinkatkaa mulle joku vastaava kiva virkkaustyö, mitä seuraavaksi voisin kokeilla :)

diy: jalkakylpypommit ja kartonkirasioita

Lupailin jo joskus syksyllä muutamia diy-ohjeita, joten tässäpä niitä tulee. En tosin muistanut kaikista joululahjoiksi menneistä diy-jutuista ottaa kuvia, kun tuli niiden kanssa vähän kiire, ehkä vielä joskus muistan :P

DIY kartonkiarkku

Tarvitset:

2 A4-kokoista arkkia mustaa kartonkia

lahja- tai skräppipaperia TAI 2 A4-kokoista arkkia toisenväristä kartonkia.

tulostetut kaavat: pohja + kansi

nitojan

hyvän liimapuikon

sakset 

tarroja, narua tms. koristeluun

Tulosta ensin kaavat. Nämä ovat linkitetty Martha Stewartin sivuille, ja ovat edelleen siellä vapaassa käytössä. Sivuilta löytyy myös havainnollistava video.

Liimaa huolellisesti kuviollinen/värikäs paperi mustaan, toinen puoli on nyt sisä- ja toinen arkun ulkopuoli. Niittaa kaava paperin reunoista kartonkiin kiinni ja leikkaa kiinteitä viivoja pitkin. Katkoviivat tarkoittavat taittamista ja harmaat alueet liimaamista. Hyvillä saksilla saat samoilla kaavoilla leikattua ainakin kaksi arkkua samalla kertaa.

Kaavojen taittelua kannattaa tehdä hieman sitä mukaa kun sitä leikkaa. Terävämpiin taitoksiin ihan hyvä apu on vaikkapa viivotin. Taittelun jälkeen laita liimaa harmaalla värjättyihin kohtiin ja taittele loppuun. Liimattuihin kohtiin voi olla hyvä laittaa vaikka klemmarit kuivumisen ajaksi.

Oman kokemuksen perusteella pelkkä kartonkiarkku oli siistimmän näköinen, mutta vaikeampi taitella terävästi, kun taas lahjapaperi oli liian ohutta ja meni viimeistään taitteluvaiheessa ryppyyn. Skräppipaperia en kokeillut.

Halloweeniksi tehty suklaakätkö

DIY jalkakylpypommit

Tarvitset:
3 dl ruokasoodaa
1 dl sitruunahappoa
½ dl perunajauhoja
½ dl karkeaa merisuolaa
kuivattuja kukkia, yrttejä, teetä tms.
2 rkl juoksevaa oliivi- tai kookosöljyä
1 rkl vettä
10-20 tippaa 100 % eteeristä öljyä
(elintarvikeväriä)
muotteja
sekoitusastioita

Sekoita ensin kuivat ainekset ja kosteat ainekset erikseen, ja yhdistä ne. Öljy alkaa sihistä ja suhista, joten sekoita ainekset sekaisin ripeästi - haluammehan pommin sihisevän vasta käytössä. Seoksen oikeanlaisen koostumuksen tulisi muistuttaa suunnilleen aavistuksen kosteaa, helposti muotitettavaa hiekkaa. Jos seos tuntuu liian kostealta, lisää soodaa tai jauhoja, jos liian kuivalta, lisää öljyä tai vettä, mutta varovasti ja vähän kerrallaan. Kun massa on kunnolla sekoitettu, painele se tiiviisti muotteihin. Muotit voivat olla vaikkapa jääpala-, suklaa- tai muffinssivuokia. Kuvassa olevat on paineltu simpukanmuotoisiin suklaamuotteihin. Jos massa alkaa muoteissa ollessaan turvota, se on liian kosteaa. Lisää kuivia aineita. Turvotessaan pommeihin jää myös helposti ilmakuplia. Liian kuiva massa taas on vaikeaa saada jo muotteihin ilman totaalisotkua keittiössä, mutta pois otettaessa murenevat varmasti.

Anna massan kuivua muoteissa vähintään 2 tuntia ja irrota varovasti.

Itse käytin pommeissa mm. sellaisia tuoksuyhdistelmiä kuin jasmiini+laventeli sekä appelsiini+vanilja. Tarkista, että öljysi on 100 % eteeristä öljyä, eikä huonetuoksuja tai muita vastaavia. Itse käytin myös kuivattuja kukkia, sekä kuivattua, raastettua appelsiinin kuorta sekä aitoa vaniljaa.

Jalkakylpypommi ei varsinaisesti vaahtoa, mutta pehmentää jalkoja ja rentouttaa mukavasti :) Jos teet pommit vaikkapa isompiin muffinssivuokiin, niistä saa isommat kylpypommit.

Lisäksi tein isänpäiväksi kuvanmukaisen pikku paketin kartongista. Jälkikäteen ajatellen tähän olisi sopinut kaikkein parhaiten tuunattu, tyhjä konvehtirasia, mutta koska sellaista ei ollut saatavilla, askartelin boksin kartongista. Photoshoppasin, leikkasin ja liimasin, ja laatikko toimi samalla korttina. Iskä tykkää kovasti lakritsista, joten valitsin sille laku-teeman. Virkattu pannulappu meni kiireessä vähän pieleen, mutta ehkei se niin haittaa :P Toi laatikko oli kyllä niin mun näköinen, että oisin voinut pitää sen vaikka itekin :D

Tein laatikon netistä löytyneen suklaakortin ohjeiden mukaan, mittoja vaan vähän muokaten. Aion kyllä joskus vielä ottaa tän käyttöön ihan suklaalevynkin kanssa, tosi kiva askarteluidis, ja suklaalevykin saa vähän enemmän arvoa kun sen tuunaa :)

Jotta en nyt baittaa ketään, niin linkitän suklaakortin ohjeen Paulan Me Piipertäjät-blogiin, missä on tosi hyvät ohjeet vaihe vaiheelta :)

catching up

Tulin kertomaan yleisiä kuulumisia, vaikka hirveän paljon ei ole tapahtunutkaan :)

Oon edelleen viettänyt päiviäni koruaskartelun parissa, ja saanut valmiita koruja myytyäkin ihan kivasti. Voittoa niillä ei kyllä saada yhtään, sillä kaikki niistä tullut raha menee vain uusien korutarvikkeiden hankintaan :P Sietäisi ehkä pitää taukoa koko harrastuksesta. Valmistuneita koruja voi käydä katselemassa täällä. Jos haluat tilata jotain, niin pistä mulle suoraan yksityisviestiä, sähköpostia tms. etenkin jos ei olla FB-kavereita, sillä FB ei aina ilmoita mulle kuviin tulleista kommenteista.

Ja itseasiassa tauko saattaa tullakin ihan vahingossa, sillä kirjoitin määräaikaisen työsopimuksen isolle puutarhalle. Mun työt alkaa tiistaina, ja sitten vasta tiedän kunnolla mitä mun työnkuvaani kuuluu, ja kuinka raskaita työpäiviä on odotettavissa. Mutta etukäteen oon asennoitunut siihen, että en ehkä jaksa työpäivien jälkeen tehdä muuta kuin maata sohvalla. Oon kymmenisen vuotta sitten ollut hautausmaalla puutarhatyöntekijänä yhden kesän, ja muistan vielä hyvin, kuinka loppu olin, ja kuinka suuri osa kesästä meni pilalle sen takia, etten jaksanut tehdä mitään töiden jälkeen. Ei puhettakaan, että olisi edes rannalle jaksanut kävellä, ensimmäiset kolme tuntia piti aina saada pitää jalkoja ylhäällä, ja sitten ehkä saattoi harkita hellan edessä seisoskelua sen aikaa, että sai tehtyä jotain syötävää. Hyvä puoli on, että viimeisen parin vuoden aikana oon jo tottunut seisomatyöhön, mutta en siltikään tiedä vielä mitä muita ponnisteluja tuo paikka tuo tullessaan. Toistaiseksi sopimus on kesäkuun alkuun saakka, ja katsotaan sitten jatketaanko vai ei.

Ostin Camille Rose Garcian kuvittaman Cinderellan, Adlibriksessä kustansi vaan 12€. Pääsi kokoelmaan Snow Whiten ja Alice in Wonderlandin kanssa :)

Tilasin Facebookin kautta eräältä naiselta tuommoset ihanat kissatumput :) Ei taida enää tänä keväänä olla näille käyttöä, mutta ens talvena varmasti!

Olen tässä maaliskuun aikana miettinyt dieettaamista ja laihduttamista, ja aloitinkin jo Superdieetin uudelleen. Ensimmäiset kaksi viikkoa meni ihan hyvin, mitä nyt oli koko ajan nälkä. Kun sain tietää tästä duunipaikasta, totesin, että mun dieetti menee jokatapauksessa myttyyn kun siellä aloitan, sillä tauoilla ei ole aikaa syödä kunnon välipalaa, enkä tule SD:n ruuilla pärjäämään siinä työssä. Voi tietysti olla että oon väärässäkin, mutta jätin dieetin kuitenkin kesken. Oon ihan lopen kyllästynyt tästä ruokavalion stressaamisesta, joten päätin, että nyt töiden alkaessa keskityn vaan siihen, että syön sellaista ruokaa jolla jaksan koko päivän töissä, enkä stressaa siitä onko eväspurkissa perunaa tai kermaista jauhelihakastiketta mukana vai ei. Eli jätän taas jälleen kerran ruokavaliopohdinnan jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Tai sitten en pohdi sitä enää ollenkaan. Sen jälkeen, kun lihoin, on koko laihdutus siirtynyt korvien väliin, ja syy miksi kaikki kosahtaa heti alkujaan, on siellä. Pitäisi lähteä siis hoitamaan ennemminkin ensin mieltä kuntoon kuin ruokavaliota. Patrik Borg puhuu katkeamispisteestä, joka mulla on selkeästi tullut jo vastaan niin karppaamisen kuin SD:n kanssa, joten kuulostaa ihan loogiselta, että pitäisi etsiä joku muu tapa painonpudottamiseen, olkoon se sitten vaikka vähän sallivampi ruokavalio. Mutta en aio tosiaan uhrata ajatuksia tälle juuri nyt, sillä en kaipaa yhtään ylimääräistä stressiä. Aion myös testauttaa kilpirauhasarvoni kunhan tiedän töiden jatkuvuudesta, mutta viimeistään syksyllä mulla lienee aikaa siihen, en nimittäin halua pyytää sitä varten vapaapäivää.

Spagettia ja jauhelihaa tomaattikastikkeessa

Paistettua lohta, kermaviilikastiketta ja lohkoperunoita

Kävin työsopimuksen tosiaan kirjoittamassa Tammisaaressa, Make lähti mun kuskiksi kun mua jännitti :) Sopparin kirjoittamisen jälkeen käytiin viereisessä kahvilassa kahvilla, ja tehtiin ihan pieni kävelylenkki vanhan kaupunginosan pikkuliikkeiden ikkunoita tsekkaillen, muutamassa kaupassa piti käydä sisälläkin. Käytiin myös kirppiksellä, Make löysi sieltä jotain klasari-älppäreitä, mä ostin vanhan rekisterikilven :D Se päätyi olkkarin peilin päälle.

Otin (alkottoman) minttukaakaon ja palan kinkkupiirakkaa. En tiedä oliko aurinkoisella terassikelillä osuutta asiaan, mutta molemmat maistui ihan taivaallisilta :)

Viime viikolla Salon lukiolla pidettiin luento Varsinais-Suomen susista. Luentoa oli pitämässä biologi Sami Lyytinen, ja olihan mielenkiintoinen pläjäys :) Siellä oli aika paljon kuuntelijoita paikalla. Mä lähdin sinne Maken ja Matin kanssa, mutta muutamia muitakin kavereita siellä oli.

Vasemmalla tulossa susiluennolta, oikealla lähdössä Tammisaareen. Punainen paita on EMP:n, ja siitä tuli heittämällä mun uusi suosikki :)

Sitten kävin pitkästä aikaa näöntarkastuksessa. Näkö oli huonontunut ihan vain minimaalisesti, mutta hyödynsin kuitenkin kolmet lasit yksien hinnalla -tarjouksen, ja tilasin itelleni kahdet uudet prillit, ja pakotin myös Maken näöntarkastukseen. En oo vielä saanut uusia silmälaseja, mutta pistän kuvaa kun tulevat :) Saa nähdä saako Makekin lasit.

Tänään on kevätpäiväntasaus, ja ajattelin hakea kellarista pääsiäiskamat, ja katsoa mitä laitetaan esille. Parina viime vuotena mun pääsiäis- ja kevätinnostus on ollut ihan huipussaan, nyt en ole montaakaan ajatusta sille suonut. Ehkä se sitten tosiaan vaikuttaa niin paljon, onko kukkakaupalla töissä vai ei. Nythän en siis oo ollut, eikä mitkään pääsiäiskukatkaan innosta. Mutta siis kevätpäiväntasauksen ja Ostara-sapatin kunniaksi koitan jotain tänään saada aikaan :) Eilen kävin keräämässä pajunoksia, suurimmaksi osaksi kuitenkin noiden pajunkissakorvisten tekoon, mutta osa oksista saa vielä kehittyä maljakossa tovin :)

Nyt on ollut tosi aurinkoista varmaan jo pari viikkoa ellei ylikin. Missasin revontulet, ja samoin eilinen auringonpimennys meni ihan ohi, sillä Salossa oli täysin pilvinen taivas koko päivän. Kuulemma viikonvaihteessa tulee taas takatalvi, mutta älkääs murehtiko, se ei enää kestä kauan :) Kesä tulee!

 

Mutta eipä tässä tähän hätään muuta, jännittää ihan pirusti mennä tiistaina sinne töihin, joten koitan vaan nyt nää muutamat päivät tehdä jotain, mikä saa ajatukset muualle. Teen tuossa jossain vaiheessa muutaman kyselyhaasteen, kiva vastailla erilaisiin kysymyksiin välillä :)

kaikki yhes koos

Tämä alkuvuosi on mennyt niin nopeasti, etten ole pysynyt perässä.

En ole edes käynyt tsekkaamassa seuraamiani blogeja kuin ne muutamat hassut kerrat kun oon itse jotain postannut. Ei ole ollut intoa juurikaan kirjoittaa, sillä mitään merkittävää kirjoitettavaa ei ole ollut, enkä ole jaksanut keksiäkään. Mun alkuvuoden energiat on kohdistuneet ihan täysin kodin laittamiseen, mitä oon uudistanut nyt aika paljonkin. Kaikki ostoksetkin ovat jollain tapaa kotiin liittyviä juttuja. Ja siltikin tämä on vielä vähän kesken.

Oon myös askarrellut, lähinnä ihan pieniä juttuja. Tehnyt koruja ja päällystänyt laatikoita. Oon ostanut muutaman uuden viherkasvin. Siivonnut parvekkeen talven jäljiltä. Maalannut pitkästä aikaa. Inspiraatiota on riittänyt sen verran paljon kaikkeen pikku puuhailuun ja tuunailuun, että blogiin ei ole ollut olevinaan kirjoitettavaa :D En usko että mikään tietty pieni askarteluhomma kiinnostaa ketään, niin yhtä hyvin voin heittää koko alkuvuoden hommat samaan postaukseen x)

Mulla on nyt 7 vuotta ollut kirkkaanpunainen yksi olennainen osa mun kotini värimaailmaa, ja nyt vihdoinkin halusin siihen jotain muutosta. En missään nimessä halunnut heivata punaista pois, tuoda vaan mukaan jotain, mikä sopisi sen kanssa. Niinpä lähdin kokeilemaan turkoosia, jota oli olohuoneessa jo valmiiksi ihan näkyvällä paikalla taulussa. Samassa taulussa on turkoosin kaverina oranssia, punaista ja mustaa. Olin jo ottamassa tuota taulua pois seinältä, mutta lopulta se toimikin inspiraationlähteenä. Seinällä on myös toinen puna-oranssi taulu. Turkoosit esinet on yleensä aika kirkkaita, ja halusin kerrankin jotain pastellisävyistä tänne ihan kevään kunniaksi, joten otin vaaleanturkoosin lisäksi myös mintunvihreän, ja aloitin kevyesti tyynynpäällisistä ja kynttilöistä. Tuo turkoosi-mintunvihreä-oranssi-punainen -yhdistelmä antoi myös inspissysäyksen öljyvärimaalaukseen, ja tartuinkin heti tuumasta toimeen :) Maalaus on tällä hetkellä vielä keskeneräinen ja kuivumassa, joten siksi olkkari näyttää vielä vähän keskeneräiseltä, otan mieluummin koko huoneen kattavat kuvat kun tämä on valmis. Mutta yksityiskohtia voin jo tarjoilla :)

Kasvitaso vaihtui uuteen, saivat vielä hyllynkin seinälle. Niin ja verhot vaihtui, kuinkas muuten kuin salmiakkikuvioisiin :)

Kirppikseltä löytyi vihdoinkin kiva kangas, ja sain huonokuntoiset tuolit päällystettyä uudelleen

Käytiin Maken kanssa ystävänpäivänä vierailemassa Tuorlan planetaariossa. Aluksi katsottiin puolen tunnin elokuva tähtikuvioista, jonka jälkeen tehtiin planetaariokierros. Tarjolla oli pientä valokuvanäyttelyä sekä visiitti observatorioon, ja on kunto huonontunut niin paljon, että meinasin kuolla hapenpuutteeseen niiden 140 portaan jälkeen. Hävetti hemmetisti :D Ihan kiva vierailu, mutta jotenkin odotin että mekin oltaisi saatu tehdä jotain, tai että meille konkreettisesti näytettäisi miten asioita tehdään. Elokuva oli mielenkiintoinen ja sitä olisi voinut katsoa pidempäänkin, mutta eiköhän noista tähtikuvioista löydy dokkareitakin ihan pilvinpimein.

 

Äidin ja Reiskan kanssa käytiin helmikuun loppupuolella Salon Veturitalli-taidemuseossa katsomassa Nick Brandtin valokuvanäyttely Afrikan villieläimistä. Oli ne kyllä aika huikeita :) Samalla kertaa mentiin syömään Saloon avattuun nepalilaiseen ravintolaan. Tarjoilijat palvelivat englanniksi, ruokaa odoteltiin tunnin verran, mutta otettiin myös alkupaloja, eikä muutenkaan tuntunut siltä, että olisi joutunut niinkin kauan odottaa. Ruoka oli hyvää, mutta olis saanut olla voimakkaammin maustettua oikeastaan kaikilla, paitsi Makella joka otti jotain chililammasta. Oli positiivista, että paikasta saa alennusta sekä opiskelijat, että ruuat mukaan ottava :)

Tuntuu, että meikäläisellä riittää innostusta keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, koska vaikka luulin, että nyt on taas hyvää aikaa syödä kunnolla ja tehdä oikeanlaista ruokaa, niin en oo jaksanut keskittyä siihen, kun oon puuhastellut muuta. Eikös kokkaileminenkin ole puuhastelua, miksei se oo innostanut? Eli lyhyesti, syömiset on edelleen päin persettä, huonoa ruokaa ja liian harvoin, aineenvaihdunta ihan sekaisin. Oon rikkonut lupaukseni herkkulakosta ihan totaalisesti, monta kertaa. Olin myös kovaa vauhtia alottamassa lenkkeilyn uudelleen, pääni sisällä siis, ja aina kun mietin muulta puuhailultani, että nyt ois hyvä hetki käydä lenkillä, niin tosiasiassa kello oli jo 22-23, jolloin ei enää viitsinyt, kun pitäisi mennä joskus nukkumaankin. En osaa pitää taukoja :/ Oon käynyt tämän vuoden puolella jopa yhden kerran kävelylenkillä, ja otin käsipainot sohvan viereen, jotta niitä tulis käytettyä herkemmin :D

On itsestä ja ulkonäöstä jatkuvasti niin ällöttävä olo, etten halua edes ajatella asiaa. On ollutkin hyvä, kun on voinut puuhailla kotona vaan pieruverkkareissa ja meikittä :D Pelkkä ajatuskin parsakaalista saa yökkäämään. Mutta jollain ilveellä pitäisi saada energia keskitettyä nyt siihen elämänalueeseen, sillä en muista koska oisin tuntenut viimeksi näin syvää itseinhoa ja epäonnistumista.

Ostin taas uudet treenitrikootkin ihan sitä varten, että motivoisivat lenkille. Ehkäpä tässä kevään edetessä, kun kadut taas puhdistuu sepelistä ja on ylipäänsä helpompaa päästä eteenpäin, eikä tarvitse laittaa jäätävää vaatekerrosta jotta pysyy lämpimänä. Mutta tekosyyhän tuo talvikin aina on :)

Erilaisia mutterikorviksia

Vanhasta CD-hyllystä askarteluhyllyksi

Tein vanhasta ikkunasta taulun makkariin

Oon saamassa myös töitä kesäksi. Mutta vielä ei ole ihan satavarmaa missä aloitan, sillä oon hakenut useaan eri paikkaan, ja toistaiseksi yhdestä on vasta tarjottu sopimusta :) Kiva juttu, mutta oon silti vähän epäileväinen, työ on raskasta ja työtunnit, -matkat ja palkka ihan hanurista. Mutta parin viikon sisällä oon vähän viisaampi. Fyysinen ja raskas työ sopisi hyvin mun laihdutusaikeisiin, mutta toisaalta silloin en varmaan sitäkään vähää jaksa katsoa mitä suuhuni laitan -.- Ongelmallista.

Käytiin Hennan kanssa Helsingissä katsomassa mm. Juustopäitä, ja tänään on Mokoma Turussa, joten laitan vähän keikkajuttuja seuraavaksi :) Jospa tähän blogiinkin koittaisi puhallella jotain eloa.

Sen ainokaisen lenkin varrelta. Salossa on muutamia luvallisia graffitiseiniä, missä on välillä oikeen hienojakin juttuja :)

PS: Oon vähän huono Instagramin käyttäjä, sillä selaan ihan minimaalisen vähän ylipäänsä mitään kännykällä. Saatan katsoa Instasta uusimmat kuvat silloin kun itse lataan sinne jotain. Selaan nettiä mieluummin koneella, mutta Instagramin toiminnot koneella ei ole samanlaiset kuin kännyllä, ja lisäksi niiden kuvien selaamisessa menee ikä ja terveys ja peukalo. Tutustuin viime viikolla Enjoygram-sivustoon, mikä on käytännössä koneen selaimella tsekkailtava Insta :) Suosittelen muillekin, etenkin kännyvammaisille.

Seuraa meitsiä tästä, tai sitten ihan Instagramin kautta nimimerkillä murutus :)

diy: kissanvessa II

Jatketaan vielä vähän käsityö/tuunaus/sisustus-linjalla, koska mitään muuta mun elämään ei juuri nyt kuulu :P Keittiön laittamisesta jäi päälle sisustusvimma, ja on tehnyt mieli laittaa muitakin huoneita uuteen uskoon. Tällä hetkellä olkkarissa huonekalut pyörii ja vaihtaa paikkaa keskenään, mietin värimaailmaa, kovasti yritän vanhoja juttuja myydä pois, jotta saadaan uusia tilalle.

Yksi näistä päivityksen kokeneista huonekaluista oli olkkarin kissanvessapömpeli. Kun ostin sen muutama vuosi takaperin Zooplussalta, olin älyttömän innoissani siitä, että saan kissahuussin piiloon jonnekin. Mutta tuo PetRoom-pömpeli oli tosi hankalan kokoinen kuutio, ja sen kanssa sai aina tapella kun halusi vaihtaa järjestystä. Nyt kun sitten taas pyörittelin näitä huonekaluja ja huussi oli jatkuvasti väärän kokoinen ja väärässä paikassa (ja vähän väärän värinenkin), kyllästyin lopullisesti ja päätin toteuttaa jo kauan haaveissa olleen Bestå Ikea-hackin, eli siis vessa Ikean Bestå-kaapista :) Käytännössä kissanvessan voi piilottaa ihan mihin tahansa kissalle sopivan kokoiseen kaappiin, jos vaikka kirpparilta sattuu joku sopiva löytymään, niin antaa palaa vaan. Koska mun piti saada uusi vessa nyt, eikä "sitten kun sattuu sopiva löytymään kirppikseltä", ja koska Bestå oli mun tarpeisiin sopivan kokoinen (esim. Stuva-kaappi oli vähän liian iso syvyysmitaltaan) ja tuunaaminen kuulosti tarpeeksi yksinkertaiselta, sillä lähdettiin liikkeelle.

Tarvitset:
- haluamasi kokoinen kaappi ovilla / Ikea Bestå
- ruuvimeisseli
- kynä, mittanauha ja viivotin
- pistosaha
- porakone
- puristin (kaksi, niin on tukevampi)
- hiomapaperia
- teippiä, kontaktimuovia / kissanluukun
- kuramattoa
- kissanhiekkalaatikko ja hiekkaa
- imuri

Olin jo aiemmin googletellut Bestå Ikea hack litter boxeja (täällä tosi kattavat ohjeet myös suomeksi), joten tiesin pääperiaatteet ja sen, että homma on todellakin yksinkertainen: ei tarvitse kuin sahata reiät pariin levyyn. Oon kuitenkin tähän päivään asti ollut ihan satavarma, että meikäläisen reiän sahaamisesta ei tule yhtään mitään, ja siksi tällainenkin homma on lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Reikien sahaamiseen tarvitaan mitta ja kynä, puristin tai pari, porakone (jolla porataan levyihin tarpeeksi isoja reikiä sahan mentäväksi) sekä pistosaha, jonka ei tällaisessa duunissa tarvitse olla sähkökäyttöinen, kallis kone, vaan mekin ostettiin 15€:n käsikäyttöinen pistosaha. Sahaamisen jälkeen aukkojen reunojen siistimiseen tarvitsee lähinnä hiomapaperia sekä jonkinsortin valkoista teippiä TAI valmiin kissanluukun. Jälkimmäiset ei ole oikein mun makuun, mutta se helpottanee aukkojen siistiksi saamista. Meillä oli jäänyt DC-fixiä yli edellisistä tuunauksista, joten siistin aukkojen reunat sillä, ja ihan tarpeeksi hyvännäköiset tuli, ottaen huomioon ettei niitä kukaan ikinä katsele. Me sahattiin reiät vähän matalammalle kuin tuossa ohjeessa, aika tarkkaan keskelle levyä.

Vasemmalla karun näköiset levyt sahaamisen jälkeen, oikella DC-fixillä siistitty aukko, jota Nuno kävi testaamassa heti kun oli mahdollista :)

Välivaihe ennen kattoa ja ovia

Meinasin ensin pistää perus kontaktimuovia vielä hiekkalaatikon alle ohipissailujen varalta, mutta päätin kuitenkin kuramaton riittävän. Mutta ehdottomasti kannattaa varsinkin pohjalevy hiekkalaatikon alta päällystää edes jollakin, sillä tuommonen kevyt kalustelevy ei oo kivannäköinen kun se on pilalle pissattu, vaikka vahingossa. Vahinkojen varalta en myöskään suosittele sellaisten irroitettavien reunojen pitämistä hiekkalaatikossa. Kuitenkaan en pistäisi tällaiseen suljettuun tilaan enää katollista vessaa, musta se on jo vähän turhaa. Enivei, kuramatto ostettiin Kodin Terrasta, ja sopivankokoinen (37x49) hiekkalaatikko löytyi Mustista ja Mirristä. Se ei täytä koko laatikolle varattua tilaa, mutta se ei kyllä haittaa ollenkaan. Tavallinen hiekkalaatikko on myös sen verran matala, että hiekkaa kyllä viskotaan laidan yli, mutta sekään ei pahemmin haittaa, kun se kuitenkin pysyy kaapin sisäpuolella x)

"Kävelysillan" alle saa laitettua säilöön vaikkapa hiekkasäkin, mutta meillä hiekat säilytetään saavissa toisaalla, joten tänne kaappiin päätyi sellaiset kissojen jutut, joita harvemmin käytetään, ja jotka ovat vieneet tilaa muualla. Lisäksi hiekkiksen kanssa saman oven taakse pistettiin tietysti lapio, kosteuspyyhkeitä ja kakkapussirulla.

Bestå oli ilahduttavan helppo koota noin niinkuin Ikea-tuotteeksi, joten sen kanssa ei tartte menettää hermojaan :) Pyysin Makelta apua lähinnä ovien paikoilleen saamiseen, mutta muuten tämän koko homman sai kyllä ihan yksinkin tehtyä.

Kissat osasivat alusta alkaen mennä kivaan pikku mökkiin, ja jälleen tuli huono omatunto, että aina kivoista mökeistä tulee vaan vessakoppeja eikä mitään piilopaikkapesiä -.-

Variaatioita tästä olisi vaikkapa kahden hiekkiksen kaappi, jolloin kävelysiltaa ei tehtäisi ollenkaan, vaan molemmilla puolilla olisi omat kulkuaukot ja hiekkalaatikot. Harkitsin tämänkin tekemistä näin kolmen kissan taloudessa, mutta päädyin kuitenkin tähän ensimmäiseen ratkaisuun. Jos teet kahden laatikon vessan, niin kannattaa laittaa kuramattoa edustamatoksi. Kulkuaukon voi hyvin tehdä myös Bestån oveen, mikä on ainakin edullisempi uusia jos joskus kaappi poistuu vessakäytöstä. Hiekkalaatikon alle voi myös ostaa ulosvedettävän laatikonrungon, mikä helpottaa siivousta entisestään.

Toivottavasti saan jonkun muunkin rohkaistumaan tekemään itse, sillä tämä oli niin ärsyttävän helppoa, että harmittaa etten oo tehnyt tätä jo aikaisemmin... Harmi kun ei oo kämpässä tilaa vielä yhdelle kaappivessalle :D

Ai niin, kissanvessa I -postaukseen pääsee tästä.

diy: virkattu kissanpeti

Tervehdys blogimaailma!

Oon ollut nyt jo pari viikkoa ihan sekaisin päivistä, ja hädintuskin tajusin tammikuun vaihtuneen helmikuuksi viikko sitten. Syy löytyy ahkerasta koruaskartelusta, jota olen harrastanut nyt ehkä liiankin aktiivisesti viimeiset pari viikkoa. Oon ns. hamstrausvaiheessa, kun oon hommannut paljon eri tarvikkeita, sillä ideoita korujen toteuttamiseen on ollut melko paljonkin. En ole muistanut edes syödä, kotoakin oon poistunut lähinnä korutarvikkeiden ostoa ja valmiiden korujen postittamista varten :D Joka päivä on tehnyt mieli kokeilla jotain uutta.

Viime postaus oli keittiön pienestä pintarempasta, sen jälkeen on tullut tehtyä hieman kukkahommia ja muuta järkevääkin, vietettyä tyttöjen iltaa ja piipahdettua baarissa, mutta pääasiassa en ole millään saanut tarpeekseni käsillä tekemisestä. Ajattelin, että viimeisenä nyt innostun mistään kuteista virkkaamisesta, mutta päähäni oli jotenkin pinttynyt, että haluan tehdä kissoille uuden pedin, virkkaamalla. Joten siitä kerron tässä postauksessa, ja lisää askartelutuotoksia jossain hamassa tulevaisuudessa :) Jo valmistuneita koruja pääsee tsekkailemaan mun FB-profiilista (kansio on julkinen).

Mutta siihen petiin.

Kävin ensinnäkin ostamassa ontelokudetta tuosta Salon torilta, missä Someron lanka oli myymässä kuteitaan. Someron langalla on ontelokuteissa edullisin kilohinta (n.10€), mitä oon nähnyt, joten varsinkin eteläisessä Suomessa asuvien kannattaa vähän tsekkailla yrityksen toripäiväkalenteria jollei pääse Somerolla käymään.

Ostin mustaa, harmaata ja valkoista ontelokudetta, kutakin kilon vyyhdin, sekä nro 8 virkkuukoukun.

Peti on mukailtu Kauhavan kangasaitan koriohjeesta, johon kikkailin vaan pohjaan lisää lisäys- ja välikerroksia, sillä pohjasta tuli halkaisijaltaan sellainen 40 cm. Tuo ohjeen laidan aloittaminen oli mulle täysin hepreaa näin ensikertalaisena, mutta Suuri Käsityö tarjoaa siihen videotutoriaalin, jee!

Virkkasin pohjan harmaalla, ja laidasta ensimmäiset 11 cm pelkällä valkoisella, sillä aioin kääntää laidan kokonaan kaksinkerroin, jolloin raitoja tarvittiin vain viimeiselle 13 sentille. Eli laitaa virkkasin yhteensä noin 24 cm. Alun valkoisen jälkeen jatkoin 2 kerroksella harmaata (jotta taitoskohdassa harmaata on sekä sisä- että ulkopuolella), 2 kerrosta valkoista, 3 kerrosta mustaa, 2 kerrosta valkoista ja viimeinen kerros harmaalla. Virkkasin valtaosan laidasta sulkien kerroksen aina piilosilmukalla, mutta en onnistu tekemään niistä nätin näköisiä millään, joten vaihdoin kesken kaiken spiraalina virkkaukseen, joka toimi ulkonäöllisesti paljon paremmin.

Tässä ohjeessa virkataan ainoastaan kiinteitä silmukoita, mikä on ihan tappavan tylsää näin isossa työssä. Hyvä, jos pystyt jättämään työn välillä kesken ja tekemään jotain muuta, minä en pystynyt ja niinpä olin niinsanotusti mela ottassa aika monesti :D Luulin, ettei pedistä tulisi ikinä valmista, virkkasin niin raivolla, etten muistanut ottaa välivaiheista edes kuvia, ja sain ihan oikeasti etusormeeni rakon :D

Enivei, kun virkkausosio oli valmis, käänsin laidan kaksinkerroin, jolloin siitä tuli hieman tukevampi. Jos käpy paloi virkkaamisessa useasti, niin se oli silti helpoin osa työtä, sillä seuraavaksi oli vuorossa pehmustetyynyjen ompeleminen - ilman ompelukonetta. Sanoinkin ompelemisen loppuvaiheessa Makelle, että jos vielä saan jonkun kuningasidean käsin ompelemisesta, niin mua pitää kieltää.

Mun piti ensin tehdä tuo sivupehmustepötkö vanhasta mustavalkoisesta pussilakanasta, mutta se ajattelemani lakana olikin viety esylle viime kerralla, joten ei auttanut muu kuin leikata fleecestä tarvittava pätkä. En olisi halunnut käyttää fleeceä, koska voi jessus sitä karvan määrää mikä siihen imeytyy, mutta nyt ei ollut muita vaihtoehtoja, kun en hyviä lakanoita halunnut tuhota. Fleece oli kyllä ihastuttavan helppoa ommella käsin, joten tämän kanssa ei ongelmia. Täytin pötkön vanulla, joka näytti uhkaavasti hupenemisen merkkejä.

"Ooo, tämä on selkeästi minun!"

Sitten vielä pohjapehmuste. Muutama vuosi sitten nappasin taidepajan kangasinventaariossa mukaani tuollaista raidallista verkkakangasta, mutta en keksinyt mitä ihmettä haluaisin verkkakankaasta. Tässä vaiheessa olin jo lopen kyllästynyt koko petiprojektiin, joka oli kestänyt nyt kaksi päivää aivopieruineen ja purkauksineen, joten Make auttoi mua mittaamaan kankaasta oikeankokoiset ympyrät. Verkkakangas oli tuskaisaa ommella käsin, mutta onneksi kukaan ei ole kyyläämässä mun ompelujälkeä :P Iskin loput vanut tyynyn täytteeksi, se jäi aika pehmeäksi, mutta muhkeaa siitä ei ollut tarkoitus tullakaan.

Lopuksi vielä mallasin pehmusteet paikoilleen, ja ompelin lähinnä laitapehmustepötkön muutamasta kohdasta ihan parilla ompeleella kiinni laitaan, ja lisäsin vielä mustaan raitaan vihreää satiininauhaa.
Tadaa!

Fits!

Olisin repinyt pelihousuni jos kissat ei olisi tykänneet tästä, mutta pari kuvaa saatuani valmiista pedistä, Nuno omi pedin itselleen ja nukkui siinä samantien viisi tuntia yhteen pötköön. Ja Nemokin siinä välillä vierailee :) Eli vissiin pedistä tuli sitten ihan oikeanlainen.

Valkoista kudetta tähän meni noin 700g, harmaata reilu 500g ja mustaa vain tuohon yhteen leveään raitaan ehkä 200g. Loppupeleissä pedin halkaisijaksi tuli noin 48 cm.

Ennen tätä petiprojektia ompelin tuosta verkkakankaasta kissoille pari pientä tyynyä, eli tiesin kyllä mihin tuon kankaan ja käsin ompelun kanssa ryhdyin x)

Kuteita jäi vielä sen verran, että harkitsen parin säilytyskorin virkkaamista vielä, mutta ehkäpä vähän myöhemmin ;)
Btw. tuohon pedin tekemiseen meni niin paljon aikaa, kun en malttanut jättää sitä lojumaankaan, että samalla tuli vietettyä tammikuun tietokoneeton päivä. Ainakin melkein, sillä konetta käytin pari kertaa ohjeiden lukemiseen ja sarjojen jaksojen katsomiseen päivän päätteeksi.