alkusyksyn pieniä asioita

Katselin tuossa joku aika sitten noita mun vanhimpia blogipostauksia Bloggerissa, kun mietin, että mistä ihmeestä mä olen tänne aiemmin kirjoittanut. Ennen tuntui olevan paljon enemmän sanottavaa ja kirjoitin enemmän ja useammin pienistäkin jutuista, arkipäiväisistä hommista, ostoksista jne. Nykyisin tuntuu, ettei ne kenenkään mielestä ole tarpeeksi kiinnostavia, jotta niistä kannattaisi erikseen blogiin kirjoittaa. Sinänsä tuo tunne on kyllä ihan typerä, sillä oonhan kuitenkin alusta asti pitänyt blogia itseäni varten, kirjannut tällä tapaa muistoja ylös ihan arjesta, ei pelkästään silloin kun jotain erikoisempaa tapahtuu. Tässä siis tulee vähän yhteenvetoa niistä pienistä asioista, joita on esim. nyt alkusyksystä tullut tehtyä, jotka ovat olleet jollain tasolla kuvaamisen arvoisia, mutta jotka eivät ole vielä päätyneet blogiin :)

Loppukesästä tein sekä meille että äidille synttärilahjaksi ihanan väristä horsmankukkajuomaa :) Juomaan tulee aika paljon sitruunaa/limeä, joten en oo ihan varma miltä horsma yksinään maistuu, mutta tää juoma oli kyllä tosi hyvää! Ja ennenkaikkea toi väri oli ihan upea :) Juoman valmistamisessa kaikkein ikävin osa oli kukkien puhdistus, sillä voi elämä sitä ötököiden määrää. Näin ötökkäkammoisena se ei tosiaan ollut kauheen mukavaa.

Horsmankukkajuoma

1 litra horsmankukkia
1 limen kuori ja mehu
1 tl sitruunahappoa
2 l kiehuvaa vettä
n. 2,5 dl sokeria tai oman maun mukaan

Kerää horsman kukintoja puhtaalta, myrkyttämättömältä paikalta. Kasvin vihreät osat maistuu kitkerältä, joten vältä keräämästä niitä. Huuhtele kukinnot huolellisesti ja laita ne kuumuutta kestävään astiaan yhdessä limen kuoren ja mehun sekä sitruunahapon kanssa. Kaada päälle kuuma vesi. Anna juoman seistä huoneenlämmössä muutaman tunnin ajan. Siivilöi juoma ja sekoita joukkoon sokeri. Pullota juoma puhtaisiin lasipulloihin.

Juoman pitäisi kestää avaamattomana jopa kuukausia, avattuna se kannattaa juoda viikon sisään. Sen voi juoda sellaisenaan, laimennettuna tai käyttää vaikkapa boolissa. 

Viime aikoina moni muu asia onkin liittynyt lähinnä kodin sisustuksen suunnitteluun ja erinäisiin ostoksiin. Kai se jotenkin vaikuttaa, että työttömänä saa taas ihan tarpeeksi katsella miltä koti näyttää, ja siihen alkaa haluta jotain muutoksia. Isommat remontit ja tuunaukset on nyt tehty, mutta jotain pientä voi aina muuttaa :)

Ostin uuden sohvapöydän Kodin1:stä. Mustanruskea Lack-pöytä kyllästytti pahemman kerran, ja vaikka olisinkin voinut dc-fiksata sen, niin koko malli oli jo aikansa elänyt. Ennemmin olisin halunnut sellaisen siron, korkeajalkaisen ja modernin sohvapöydän, mutta meillä sohvapöytä joutuu toimittamaan myös säilytyspaikan virkaa, joten sellainen ei olisi käynyt millään. Tää on ollut tosi kiva :)

Mun lempparisisustuskauppaan Salossa eli Kuismalle oli tullut alkusyksyn uutuuksia ja ihastuin täpöllä tähän kettukuvioiseen tyynyyn. Kävin myöhemmin hakemassa myös mätsäävän torkkupeiton, ja nämä on niin ihanan pehmeitä, että tekee vaan mieli hipelöidä koko ajan!

Muuntautunut parvekekin pistettiin niinsanotusti syyskuosiin, eli tyynyjä vaihtui neutraalimman värisiin, ja kirkkaanturkoosit istuintyynyt lampaantaljoihin. Nuo taljat on Biltemasta, missä tuo pienempi valkoinen talja maksoi vaan about 25€, eli sopi myös mun budjettiin. En vaan meinannut raaskia viedä niitä parvekkeelle, nekin on niin pehmeitä että teki vaan mieli heittää pitkäkseen niiden päälle :D Syksy on sitten ihanaa, kun saa vaan kääriytyä kaikkiin ihanan pehmeisiin asioihin ♥

Syysilta ja Amorphiksen uusi, loistava levy ♥

Sain suostuteltua Maken myös lähtemään mun kanssa merta edemmäs kalaan huonekasviostoksille. Kuulun Facebookin Huonekasvit-ryhmään, ja siellä moni aina kehuu Vantaan Viherpajan valikoimaa, joten mäkin halusin lähteä siellä käymään. Kyllähän sinne rahaa meni ja olisi voinut mennä vielä enemmänkin, mutta loppujen lopuksi siellä oli aika vähän sellaisia kasveja, mitä olisin halunnut, tai mitä etsin. Sieltä tuli ostettua lopulta kardemumma, säilätuutti, verililjapuu, kalliopaunikko, aasinmaksaruoho, samettilehti sekä marmorimaija. Käytiin samalla reissulla sitten myös Tuusulan Kukkatalossa, ja sieltä lähti matkaan vielä uusi kapinitulehti, koristeananas ja iso ihmepensas.

Viherpajan yhteydessä on myös pienehkö japanilainen puutarha, mistä nuo pari kuvaa.

No sitten törmäsin Etsyssä myyjään, joka tekee askartelumassasta koristesieniä, joita voi tökätä kasvin juurelle multaan. Mietin häviävän pienen hetken, että no mullakin olisi kyllä askartelumassaa kotona, mutta kun katsoin tarkemmin myyjän tuotteita, totesin etten itse saisi niin siistiä jälkeä menettämättä totaalisesti hermoja, joten tällä kertaa päätin olla tekemättä ite :)

Ostin kaksi sientä, ja sain myyjältä mukana viestin suomeksi! Katsoin vaan että myyjä on Kreikassa, joten oli ylläri että tekijä onkin syntyjään suomalainen :) Olin kuulemma hänen ensimmäinen suomalainen Etsy-asiakas, ja siitä hyvästä sain kaupanpäälle vielä yhden pienen sienen. Nämä on ihan hurmaavia! Tästä pääset Petradin Etsy-kauppaan.

Halloween lähestyy, ja aluksi en tiennyt ollenkaan että pitäisinkö tänä vuonna bileitä vai en, eikä mulla ollut mitään valmista asuideaa, en todellakaan tiennyt miksikä haluaisin pukeutua, ja mietinkin puolivakavissani jo jotain tooga- tai muumiobileitä :D Mutta kunhan yhden päivän kuumeisesti mietin, niin innostus Halloweeniin sekä idea omaan asuun syntyi, eli ei siinä sitten mitään.

Hennan kanssa käytiin Turun Punanaamiossa hamstraamassa maskeeraustarvikkeita, sillä Hannen kanssa viime vuonna puhuttiin, että nyt täytyy sitten olla jotain hirvistyttävänkauhistuttavia, kun viime vuonna vaan halinalleiltiin ja poneiltiin :P Kyllä näillä pitäisi pärjätä, ja tein jo vähän koemeikkejä... Laitan taas blogin puolelle sneak-a-peekia, kunhan mulla on tarpeeksi matskua :)

Tekoverta, lateksii, arpivahaa, puuterii, voidenappeja...

Mitäpäs muuta... Ruokavalion kanssa ollaan koitettu todenteolla (s)karpata, ja oon suunnitellut ruokia eteenpäin jopa pariksi kuukaudeksi, ettei tulisi niitä hätävararepsuja kun ei tiietä mitä syötäisi. On niitä repsuja kyllä silti tullut, esimerkiksi koko viime viikon söin miten sattuu :P Tällä viikolla ollaan taas ruokalistoissa kiinni, ja pitäisi pikkuhiljaa suunnitella ruuat taas johonkin lokakuun loppuun.

Jalan kanssa pystyn jo toimimaan ihan normaalisti, joten on tarkotus "pikkuhiljaa" palata myös liikunnan pariin. Lainausmerkeissä sen takia, että enhän mä oikeesti osaa mitään tehdä pikkuhiljaa tai puolivaloilla, vaan sitä mennään samantien sitten pää kolmantena jalkana, tai yli 7 km lenkkejä... Mutta tuntuu hyvältä taas kävellä kuten normaalit ihmiset, ja on tuntunut kivalta että on saanut tehtyä jotain. Tarkoitus olisi käydä tässä syksyn aikana ostamassa uimahallille kymppikortti, ja alottaa liikkuminen uudelleen sieltä. Tällä kertaa en ees aio ottaa tuonne "mun" salille mitään ryhmäliikuntakorttia heti kärkeen, sillä pelkään että se jää taas käyttämättä. Eli siinä mielessä nyt oikeasti koitan tuota pikkuhiljaa-asennetta, että en heti ala repimään joka lajia ja päivittäin jotain, vaan jos nyt ensiksi saisin käytyä ees siellä uimahallin salilla ja vesijuoksemassa perus ulkoilun ja mahdollisesti kotijumpan lisäksi. Kyllä mulla on jo vähän ikävä tanssitunneille, mutta katotaan sitä sitten myöhemmin :)

Allaolevat kuvat on keskiviikkoisen 7,5 km pituisen aamulenkin varrelta.

Keskiviikkona tosiaan vietettiin syyspäiväntasausta eli Mabonia, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä. Kävin sen kunniaksi kävelyllä heti aamusta, ja illalla tehtiin lähinnä sadonkorjuuteemaan sopivia ruokia. Tein myös Elloksen lasikuutioon pienen metsäaiheisen asetelman, joka tosin kaipaa vielä loppusilauksen pienien koristekettujen muodossa, joten laittelen kuvaa varmaankin vasta silloin kun saan ketut :) Nyt alkaa myös olla jo sen verran aikaisin illalla pimeää, että meitsi otti tunnelmavalaistuksen käyttöön ;) Ostin nimittäin allaolevan valoköynnöksen Ellokselta.
Nyt eletään mun lempivuodenaikaa. Syyskuun alussa oli vielä vähän liian lämmintä fiilistelläkseni syksyä, mutta nyt on just sopiva syysilma, sen verran viileää, että voi jo käyttää nahkatakkia. Ihan vielä mulla ei ole neulekausi, mutta kyllä sekin sieltä vielä tulee. Aurinkoisen kesän jälkeen nautin aina paljon näistä syyspäivistä, kun koko päivä on harmaa ja pilvinen, eikä haittaa jos sataakin. Jopa tämän kesän jälkeen nautin näistä päivistä! Ja pidän myös aurinkoisista, viileistä syyspäivistä kun eri punaisen sävyisiä vaahteranlehtiä on maa täynnänsä. Syksy on jollain tapaa sisäänpäin kääntymisen aikaa, ja en tiedä onko se osittain siksi tällaiselle introvertille mieluisaa aikaa. Sitä vaan tuntee, että tää on nyt minun aikaani, eikä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa jos haluaa vetäytyä sisälle syömään lämmintä keittoa, pelaamaan pleikkaria viltin alle ja tekemään kotijuttuja. Että näin sen pitääkin mennä, vihdoinkin oon taas elementissäni, eikä kukaan ihmettele miksi mä oon tällainen. Tiiättekö? :)

Syyspäiväntasauksen ruokia: Leipäjuusto- ja kylmäsavuporotäytteiset naudanliharullat, juureksia ja kermakastiketta, ja jälkkäriksi VHH omppupiirakka rahkatäytteellä :)

Eilen sain myös ihan mun viimeisemmän ostoksen kotiin, Iron Fistin My Little Pony -tennarit :) Näiden ovh on edelleen jotain 80-90€:n luokkaa, mutta kaverini Johanna vinkkasi mulle näistä, kun olivat FB-kirppiksellä myynnissä kolmeenkymppiin (ja sis. pk:kin vielä)! Ihan mahtavaa :) Koko on mulle vähän liian iso, mutta korjaantunee jollain hieman paksummalla pohjallisella. Mielestäni nää Iron Fistin ponikuosit ei ole niin siistejä, että maksaisin niistä niin paljon kuin maksavat, mutta näin roimalla alella on hyvä ostaa, ja ohan nää ny söötit ku mitkä :)

En olis uskonut, että tästä postauksesta tulee näin pitkä, mielestäni kun en oo paljonkaan asioita tehnyt, mutta ilmeisesti sitten oonkin... Tämäkin on vielä karsittu postaus :D Ehkäpä koitan postailla näitä pieniä juttuja taas vähän useammin, niin ei tuu tällaisia kilometripostauksia.
Kiitän sinua, jos jaksoit tänne asti :)

lemon curd ja kesäkurpitsa-sitruunahillo

Saatiin tuossa viikko sitten tosi edullisesti kesäkurpitsaa Facebookin vaihtoringin kautta, ja päätin pistää yhden hilloksi sitruunan kanssa, kun löysin sopivan reseptin netistä. Löysin samalla myös lemon curdin reseptin, joten ostin sitruunaa vähän enemmän, ja toissapäivänä keittelin molemmat. Tuli oikein hyvää! Molemmat on tehty mahdollisimman vähähiilarisesti, joskin hilloon käytin myös hillosokeria.

 

Kesäkurpitsa-sitruunahillo

1 kg kesäkurpitsaa

½ dl vettä

3 sitruunaa

n. 2 dl hillosokeria

n. 2 dl karppisokeria

1 tl ksantaania

Kuori ja paloittele kesäkurpitsat, ja laita ne kattilaan veden kanssa. Keitä kannen alla kunnes kesäkurpitsat ovat kypsiä. Soseuta sauvasekoittimella.

Pese sitruunat hyvin ja raasta kahden sitruunan kuori. Purista sitten kaikista sitruunoista mehu, sitä pitäisi tulla n. 120 ml.

Laita kesäkurpitsakattila takaisin levylle ja lisää joukkoon sitruunamehu ja sokerit. Sokeria voi laittaa oikeastaan oman maun mukaan, itse halusin tästä vähän makeampaa kuin lemon curdista, ja normihilloa hieman vähähiilarisempaa, joten korvasin osan hillosokerista karppisokerilla. Keittele n. 10 min, ja lisää tämän jälkeen vielä sitruunankuoriraaste ja vähitellen ripotellen ja koko ajan sekoittaen ksantaani, ja keitä vielä viitisen minuuttia. Ksantaani sakeuttaa hilloa hieman lisää.

Jos haluat hillon säilyvän edes vähän pidempään, kuumenna lasipurkit uunissa 100 asteessa vähintään 15 min. Purkit kannattaa laittaa uuniin jo ennen kuin se on lämmin, jottei lasi mene rikki kuumuusshokista. Metallikannet desinfioidaan kiehuvassa vedessä. Käsittele kuumia lasipurkkeja esim. uunikintailla, tai kääräise ne sanomalehtiin ennen uuniin laittoa. Kaada valmis hillo kuumiin purkkeihin, sulje heti ja jäähdytä mahdollisimman nopeasti.

Lemon curd

3 sitruunaa

2 kananmunaa

2 keltuaista

1-2 dl karppisokeria

100 g suolatonta voita

ripaus aitoa vaniljaa

Pese sitruunat ja raasta yhden kuori. Purista kaikista sitruunoista mehu, sitä tulee jälleen noin 120 ml. Laita kattilaan sokerin, voin, sitruunankuoriraasteen ja vaniljan kanssa, kunnes voi on sulanut kokonaan.

Vatkaa munat ja keltuaiset sekaisin toisessa kulhossa. Lisää munien joukkoon koko ajan sekoittaen hieman kuumaa sitruunamehuseosta, ja kaada sitten kananmunaseos kattilaan koko ajan sekoittaen. Kuumenna vielä miedolla lämmöllä 5-10 min tai kunnes seos on mielestäsi sopivan paksuista. Maista välillä onko makeus mielestäsi sopiva, ja lisää sokeria jos haluat lisää makeutta. Itse laitoin ensin desin verran, ja loppuvaiheessa lisäsin vielä puoli desiä. Tällä sokerimäärällä tahna jäi melko kirpeäksi, mutta halusin sen sellaiseksi jäävänkin.

Kaada kuumiin purkkeihin ja jäähdytä mahdollisimman nopeasti.

Näistä kumpikaan ei nyt tule säilymään ilman pakastusta kovinkaan pitkään, sillä karppisokerissa ei ole minkäänlaisia säilöntäaineita. Hillosokerissa sitä on, mutta ohjeen mukaan sitä pitäisi laittaa 500g per marjakilo, joten hillossakin säilyvyys tuolla laittamallani määrällä on varmasti huonompi.

Oon myös aiemmin käyttänyt hillo-marmeladisokeria, jota ei tarvitse laittaa marjakiloa kohden yhtä paljon kuin hillosokeria, mutta halusin nyt tällä kertaa kokeilla karppisokerin kanssa. Täytyy vaan sitten ahkerasti syödä vaikka turkkijugun kanssa :D Ja tässä olis ehkä hyvä tekosyy leipoa joku sitruuna-marenkipiirakka tai kääretorttu!

vhh voileipäkakku ja raparperi-sitruunamehu

On tämä meikäläisen elämä ollut oikeestaan koko kevään niin koulu- ja työpainotteinen, että ei tunnu blogiinkaan olevan mitään asiaa. Kirjottelen jonkun perus kuulumispostauksen vielä ennen juhannusta (ainakin yritän), mutta nyt lähtis parit uudet reseptit eetteriin.

Valmistujaisviikolla itse olin vaan töissä, ja vain haaveilin pääsystä voileipäkakkupöytään. Ja sitten kun siitä oli vielä juttua työpaikalla, niin aivan hirveästi himotti voileipäkakku. En oo koskaan yksin tehnyt voikkarikakkua, mutta tein kerran vähähiilarista kinkkurullaa, joka oli käytännössä hyvin samanmakuista kuin perinteinen voileipäkakku, joten aattelin tällä kertaa lisätä kinkkurullaan vähän aineksia, ja tehdä myös koristelun. Tuli aivan sairaan hyvää, eikä lainkaan ylimääräisiä hiilareita ;) Make-parka taisi saada tästä vain muutaman palan, kun vetelin itse loput... x) Ainesluettelo kuulostaa hirveän pitkältä ja vaivalloiselta, mutta oikeesti tämä on ihan älyttömän helppo tehdä.

VHH "voileipäkakku"

Pohja:

5 kananmunaa

1 dl (kuohu)kermaa

3 rkl soijajauhoja

ripaus suolaa ja pippuria

Täyte:

100 g kinkkusuikaleita (Korpelan kevytkinkkusuikale on oma suosikkini kaikissa kinkkujutuissa)

100 g meetvurstia

1 maustekurkku

½ paprika

200 g ruohosipulituorejuustoa

2 rkl majoneesia

1 pikkupurkki ranskankermaa

1 dl tuoretta persiljasilppua

2 rkl sinappia

pippuria

Lisäksi:

maksamakkaraa

sulatejuustoa

juustoraastetta

meetvursti-/kinkkuleikkeleitä ja kasviksia koristeluun

Tehdään ensin täyte. Silppua kinkku, meetvursti, maustekurkku ja paprika mahdollisimman pieneksi. Sekoita muut ainekset huolellisesti joukkoon ja laita jääkaappiin maustumaan pohjan työstön ajaksi, noin puoleksi tunniksi.

Seuraavaksi kananmunapohja. Sotketaan kaikki pohjan ainekset sekaisin, ja kaadetaan uunipellille leivinpaperin päälle. Paistetaan 200 asteessa sellaiset 15 min, tai kunnes pohja saa vähän väriä. Anna pohjan jäähtyä.

Ota nyt täyte jääkaapista ja täytä munakaspohja kuten kääretorttu. Halutessaan voi täytteen pohjalle levittää ensin maksamakkaraa. Jätä pohjan toiselta pitkältä sivulta pari senttiä täyttämättä, ja kääri pohja täytteineen tiukalle rullalle kääretortun tapaan (käytä alla olevaa leivinpaperia apuna, ja aloita täytetystä päästä). 

Täyttämisvaiheessa

Laita rulla tällaisenaan jääkaappiin maustumaan vielä vähintään tunniksi. Jos olet yhtä malttamaton kuin minä, niin lasket minuutteja siihen kun rullan saa vihdoin ottaa jääkaapista ja koristella, mutta rulla saa maustua pidempäänkin :)

Rullan epäsiistit päät leikkasin pois, levitin melko paksun kerroksen sulatejuustoa (tällä kertaa Olympia) koko rullalle, heittelin päälle vähän juustoraastetta ja koristelin loppuun.

-------

Viikonvaihteessa päätin tehdä jotain raparperista, en oo muistaakseni koskaan itse ostanut raparperia saati tehnyt siitä mitään. En halunnut kuitenkaan pelkästään perinteistä piirakkaa, joten se mun raparperinippuni päätyi ensin mehuksi, tarkemminsanottuna raparperi-sitruunamehuksi! Vesi herahti kielelle heti kun kuulin tuon sanan, joten oli pakko pistää testiin :) Aivan ihana hellejuoma!

Mun raparperinipussa oli 5 melko pitkää vartta, ja tällä reseptillä valmista mehua tuli hieman päälle 1 litra, ja sen laimennussuhde on aika lailla 1:1.

Raparperi-sitruunamehu

600 g raparperia

1 sitruuna

vettä

sokeria

Pese ja pilko raparperit, ei tarvitse kuoria. Kuori kuitenkin sitruuna, ja viipaloi se raparperien joukkoon. Lisää kylmää vettä niin, että raparperit juuri ja juuri peittyvät. Anna maustua huoneenlämmössä 2 vrk ajan. Älä käytä raparperin valmistuksessa alumiinikattilaa, sillä raparperin oksaalihappo vapauttaa alumiinia.

Parin päivän jälkeen siivilöi mehu (ja raparperit erikseen) talteen ja kiehauta se sokerin kanssa. Lisää sokeria haluamasi määrä, itse käytin vain yhden desin, sillä halusin mehusta kirpeää. Kaada kuumennettuun pulloon ja anna jäähtyä.

Mehuun käytetyt raparperinpalat voi uusiokäyttää vaikkapa piirakoihin tai hilloon, eli ei missään nimessä kannata heittää niitä pois :) Itse tein niistä pari piirakkaa.

uusia reseptejä

Oon viime aikoina taas kokeillut kaikenlaista uutta, ja ajattelin jakaa osan teidänkin kanssa. Oon koittanut taas siirtyä takaisin vähähiilihydraattisiin ruokiin, mutta koitan pitää vatsani kunnossa syömällä kuitenkin enemmän hiilareita kuin aikasemmin karpatessani. Toistaiseksi se ei näy vaa'an lukemissa tai muutenkaan tuloksissa, mutta kokeilen nyt silti jonkin aikaa näin.

Tässä siis vähähiilarisia reseptejä :)

Ensin kokeilin uutta pizzapohjareseptiä. Oon tosi kyllästynyt kaikkiin perinteisiin karppipizzapohjiin, joihin tulee joko juustoraastetta tai rahkaa. Onhan ne ihan älyttömän helppo tehdä, kun ei tarvitse kuin sekoittaa ainekset keskenään ja kaataa uunipellille. Mutta mun mielestä pizzan kuuluu olla syötävissä käsin, ja pohjan kuuluisi olla melko mautonta, sillä sen päällehän tulee ne täytteet makua antamaan. En ole tutustunut lainkaan gluteenittomaan leivontaan, mutta löysin mahtavan Marjolassa herkutellaan -blogin, jonka kirjoittaja käyttää resepteissään paljon gluteenittomia jauhoja ym. Törmäsin siellä siis uuteen pizzapohjareseptiin, mitä oli aivan pakko kokeilla! Pizza (tai itseasiassa kaksi) katosi parempiin suihin niin nopeasti, että unohdin ottaa kuvan koko hässäkästä, mutta Marjolan reseptikuva on kyllä totuudenmukainen :) Suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Tämä on käsin syötävissä oleva ohuehko pohja.

Marjolan pizzapohja

50g riisijauhoa

20g pofiberiä (perunakuitua)

1 rkl psylliumia

1 rkl ksantaania

1 tl kuivahiivaa

½ tl suolaa

loraus oliiviöljyä

½ rkl agaavesiirappia

1 muna

1-1½ dl lämmintä vettä

"Sekoita kuivat aineet ja lisää nesteet. Alusta hyvin. Anna tekeytyä jääkaapissa minimissään pari tuntia.
Kauli tai taputtele pellille leivinpaperin päälle. Taikinasta tulee pyöreä, niin iso kuin pellille mahtuu. Jos haluaa paksumman, niin sitten jättää pienemmäksi.
Anna pizzapohjan levätä pellillä uunin päällä uunin lämmetessä. Esipaista 250 asteessa noin 10 minsaa. Lisää täytteet ja paista 225-250 asteessa tarvittava aika."

Itse totesin, että taikina kannattaa kaulia leivinpaperin päällä, niin että taikinan ja kaulimen välissä on elmukelmua. Taikinan saa kyllä täyttämään koko pellin ja neliön muotoisena, mutta päätin, että seuraavalla kerralla teen samantien kolminkertaisen taikinan, jaan sen puoliksi, jolloin yhdestä pizzapohjataikinasta tulee 1,5-kertainen, ja samalla vaivalla voidaan syödä pizzaa vaikka koko viikonloppu :P Meillä täytteitä on perinteisesti paljon, joten täytteiden lisäämisen jälkeen pizza sai olla 225 asteessa vartin verran.

Jos joku miettii makroja, niin laskeskelin koko pohjan makroiksi 48g Hh, 52,3g R, 12,2g P, 704 kcal. Itse jaoin pohjan 16 osaan, jolloin yhdestä palasta tuli melko pieni, mutta tällöin yhden palan makroiksi jää 3g Hh, 3,3g R, 0,8g P, 44 kcal. Mielestäni aika hyvä "kuljetusalusta", kun tarvittavat proteiinitkin yleensä tulee täytteistä :)
Nuo erikoisemmat jauhot ja ksantaani (leivinjauheen tapainen pikkupurkki) löytyvät yleensä gluteenittoman leivonnan tarvikehyllyltä.

-------

Sitten pinaattilettuja. Myös näiden ohje löytyi Marjolassa herkutellaan -blogista. Tuli ihan älyttömän hyviä, ja voin lämpimästi suositella myös näitä! :) Itse tein kaksinkertaisen taikinan (myös tämä ohje on kaksinkertainen), ja sain sillä paistettua 30 pikkulettua. Jätin ne hieman paksummiksi, jotta ne on helpompi kääntää. Tarjoilin kukkakaalimuusin, salaatin ja tonnikalatahnan kera.

Pinaattiletut

2 munaa

4 dl kermaa

1 rkl psylliumia

4 rkl tattarijauhoa

1 tl suolaa

150 g pakastepinaattia sulatettuna

20 g voita sulatettuna

+ voita paistamiseen

Sekoita kaikki ainekset voisulaa lukuunottamatta keskenään, ja anna turvota vartin verran. Lisää joukkoon sulatettu voi, sekoita, ja paista lettupannulla voissa.

Tonnikalatahna

2 tlk tonnikalaa öljyssä

100 g creme fraichea

ketsuppia

sinappia

suolaa, pippuria, paprikajauhetta, chilijauhetta

Ainekset sekaisin ja mausteita oman maun mukaan. Itse olen tätä tahnaa käyttänyt nimenomaan pinaattilettujen kanssa, sekä lämpimiä voileipiä tai tonnikalanachoja tehdessäni.

-------

Koska pinaattia oli vielä pakastimessa, halusin kokeilla broilerikastiketta pinaatilla. Mulla oli treenin jälkeen tosi kova hiilarihimo, ja teki mieli ihan oikeeta pastaa. Tämänhän voisi siis hyvin tehdä vaikkapa kesäkurpitsapastan kastikkeeksi :) Make ei uskonut, että suolapähkinät voisi olla hyvä juttu, mutta en kyllä kuullut sen valittavankaan ;)

Broileri-pinaatti-pähkinä -kastike

400 g broilerin fileesuikaleita

150 g pakastepinaattia

3 dl ruokakermaa

mausteita (broilerimauste, curry, kurkuma, chili, pippuri jne)

pari kourallista suolapähkinöitä ja cashew-pähkinöitä

Paista broilerin suikaleet kypsiksi pannulla, mausta jos käytät maustamattomia suikaleita, mutta käytä suolaa varoen, sillä sitä tulee suolapähkinöistä vielä. Meillä oli hunajamarinoitua suikaletta, joten maustoin kastikkeen vasta myöhemmin. Lisää pakastepinaatti ja sulata se pannulla. Lisää kerma ja pähkinät. Tarkista vielä maku.

-------

Viime viikkoina mun on tehnyt hirveästi mieli maksaa, ja oonkin karpista poiketen ostanut useampana päivänä maksalaatikkoa, ja voi jeesus se on ollu hyvää! Tykkäsin koulussa ja kotonakin aikoinaan jauhemaksapihveistä, mutta en oo aikasemmin uskaltanut kokeilla niitä itse. Olen ihan surkea maustamaan jauhelihapihvejä, ja maksaa en ole käsitellyt aiemmin missään muodossa (paitti kissoille), joten siksi kynnys oli varmaan vähän suurempi tämän kokeiluun. Päätin tehdä samoin kuin äiti on tehnyt, eli puolet maksaa, puolet tavallista jauhelihaa. Maksaa ei saa ylimaustaa, ja yllätyin ihan todella, että onnistuin maustamisessa niin hyvin! Normaalisti käytetään mausteita tosi paljon, mutta hyvä että maltoin mieleni :) Alkuperäisen reseptin löysin Kotikokki.netistä, mitä vielä vähän itse fiksasin. Reseptissä on kyllä korppujauhoja, mutta koska kokkailin näitä ekaa kertaa, niin en uskaltanut jättää niitä poiskaan. Plus että tuosta tulee niin monta piffiä että haitanneeko siellä joku vajaa desi korppujauhoja... Pihvien kaveriksi tein lämmintä kaalilisuketta, ja tietty oli myös puolukkahilloa :)

Jauhemaksapihvit

400 g jauhelihaa (meillä sika-nautaa)

350 g maksaa (meillä naudanmaksaa)

2 dl kermaa

3/4 dl korppujauhoja

1 sipuli

2 kananmunaa

2-4 tl suolaa

pippuria, jauhelihamaustetta, ripaus chiliä, oreganoa

tuoreita yrttejä, esim. timjamia ja persiljaa

+ voita paistamiseen

Helpoimmalla pääsee, jos löytää kaupasta valmiiksi jauhettua maksaa. Itse en löytänyt, joten jouduin surauttamaan maksan soseeksi sauvasekoittimella. Voin kertoo, että se vähän hillitsi ruokahaluja :P Joten seuraavaksi koitan löytää maksaa valmiiksi jauhettuna vaikka tuorelihatiskiltä...

Kun jauhettu maksa ja jauheliha on sekoitettu keskenään, voi laittaa kulhoon turpoamaan kerman ja korppujauhot. Tällä välin voi pilkkoa sipulin ja paistaa sen pannulla. Kaikki aineet sekaisin, ja lopuksi mausteet perään. Itse olisin laittanut tuoretta timjamia ja meiramia, mutta meiramia ei kaupasta löytynyt, niin pelkkä timjami kävi ihan hyvin.

Taikina on maksan takia melko löysää, eikä siitä saa taputeltua pihvejä kuten pelkästä jauhelihasta. Kannattaakin nämä paistaa lettupannulla. Sellainen reilu ruokalusikallinen yhteen koloon riittää hyvin. Nämä paistuvat nopeasti, minuutti tai pari per puoli riittää.

Itse tein pihveille vielä kermakastikkeen, ja paistoin lisukkeeksi sipulirenkaita, joten ladoin pihvit uunivuokaan, sipulirenkaat ja valmiin kermakastikkeen niiden päälle, muutama oksa timjamia mukaan ja 200 asteiseen uuniin vielä noin 20 minuutiksi. Vuoka pois uunista ja tuoretta, silputtua persiljaa päälle :)

Lämmin kaalilisuke

pala valkokaalia (meillä oli ehkä 500 g)
3 porkkanaa raasteena

1 paprika

1 tlk kikherneitä

soijakastiketta

siirappia

voita

maun mukaan muita mausteita

Suikaloi kaali ja laita kattilaan hautumaan. Kattilan pohjalle kannattaa lisätä tilkka vettä, jottei pala pohjaan. Raasta porkkanat ja suikaloi paprika, ja lisää kaalin joukkoon. Hauduttele puolesta tunnista tuntiin, kunnes kaalit ovat omaan makuun tarpeeksi pehmennyt. Itse meinasin unohtaa kikherneet, joten lisäsin ne vasta ihan lopuksi, mutta en tiedä mahtaako sillä olla väliä missä vaiheessa ne lisää. Käytännössä ne tarvitsee vain lämmityksen.

Mausteeksi loraus soijakastiketta ja siirappia, ja nokare voita sulamaan. Muita mausteita kuten pippuria, paprikajauhetta, yrttejä ja chiliä voi lisätä oman maun mukaan. Itse laitoin joukkoon myös tuoretta timjamia.

-------

Tällaista tällä kertaa :) Katotaan mitä sitä seuraavaksi keksisi.

kokkailua ja kasvimaniaa

Viime viikonloppuna vietettiin Imbolcia eli kynttilänpäivää. Itse tosin hädintuskin jaksoin kättäni nostaa, joten sitä tuli vietettyä hyvin flunssaisissa merkeissä ei-juuri-mitään tehden. Viime vuonna juuri näihin aikoihin vein tavaraa kirppikselle, ja aion tehdä sen myös tänä vuonna tässä kevään lähestyessä, ehkäpä talvilomalla, kun on aikaa käydä vaatekaappi läpi. Yksi kynttilänpäivän merkityksistä on vanhasta luopuminen, joten siksikin se on hyvä tehdä näihin aikoihin :)

En siis poistunut kotoa kuin kauppaan, ja tulikin siis lähinnä tehtyä ruokaa. Imbolciin sopivat kaikenlaiset liharuuat, suolaiset piirakat, keitot ja yleensäkin leivonta. Kun kerrankin oli aikaa, niin me tehtiin ensimmäistä kertaa nyhtöpossua eli pulled porkia. Oon aina hyvin epäileväinen kaikkia itselle uusia liharuokia kohtaan, koska oon niin nirso lihan suhteen. Tuo possun lapakin näytti niin ällöttävälle, että pyysin Makea käsittelemään lihan, lähinnä jotta ylipäänsä pystyn sitä valmiina syömään :P Itse valmistin tomaattipohjaisen bbq-kastikkeen, ja lisänä meillä oli lämpimiä kasviksia. Oli kyllä tosi hyvää, mutta en vieläkään ole ihan varma täyttikö se kaikki odotukset. Pulled porkia on siis hehkutettu ympär ämpär aivan hirvittävästi ja siksi odotukset oli aika korkealla. Mutta Make ainakin rakasti sitä, joten eiköhän tuota tuu vielä toistekin tehtyä, ja usein :)

Resepti on peräisin karppaus.infon reseptipankista.

Pulled pork

- noin 1-1,5 kg possunlapaa tai suolalapaa
- vettä
- 2 sipulia
- 4 valkosipulinkynttä
- muutama neilikka (meillä ei ollut)
BBQ-kastike:
- 1 sipuli
- 3 valkosipulin kynttä
- 2 rkl voita
- 1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
- 1 tl chilijauhetta
- 2 rkl soijakastiketta
- 2 rkl punaviinietikkaa (me käytettiin balsamicoa)
- 2-3 rkl hunajaa
- 1 limetin mehu
- 1 tl suolaa
- mustapippuria myllystä

"Laita possun lapa pataan kiehumaan, kun on hetken ollut kuori pahimmat vaahdot pinnalta pois. Laita sekaan pilkotut sipulit, valkosipulinkynnet kokonaisina ja pari neilikkaa. Keitä ainakin kolme tuntia, lihan tulee irrota luista keittämisen jälkeen.

Kun lapa on kiehunut parisen tuntia, valmista BBQ-kastike. Leikkaa sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi, kuullota voissa. Lisää tomaattimurska ja muut mausteet sekaan ja keittele matalalla lämmöllä ilman kantta ainakin tunti. Kastikkeen voi lopuksi halutessaan hurauttaa sauvasekoittimella tasaiseksi.

Kun lapa on kiehunut, nosta se lautaselle ja revi haarukalla suikaleiksi. Laita suikaleet (ja läskit) uunivuokaan ja kaada BBQ-kastike päälle. Sekoita hyvin ja peitä vuoka foliolla tai kannella. Paista uunissa 200 asteessa noin puoli tuntia." 

Meillä lapa taisi kiehua kattilassa n. 3,5 tuntia, ja oli sen jälkeen uunissa vielä tuon puoli tuntia. Kastike surautettiin soseeksi. En ole varma olisiko keitinvedessä olleet sipulit ja valkosipulit pitänyt heittää myös kastikkeen joukkoon tai ylipäänsä possun mukana uuniin, mutta itse en ole mikään kova sipulifani, joten jätettiin sipulia ihan reippaasti pois lopullisesta, uuniin menneestä ruuasta.

Testasin myös löytämääni leiväkereseptiä. En ole perehtynyt guteenittomaan leivontaan, joten reseptissä oli mulle uusia juttuja. Mutta kuulosti ja näytti hyvältä, joten olihan se pistettävä kokeiluun :) Ohje löytyi Marjolassa herkutellaan -blogista.

Siemenvuokaleipä

- 4 isohkoa munaa
- 1 dl maustamatonta luomujugurttia (meillä oli vain turkkijugua)
- 100 g juustoraastetta (meillä mozzarellaraastetta)
- 3 rkl oliiviöljyä
- 1 tl suolaa
- 2 tl leivinjauhetta
- tl ksantaania
- 1 dl tattarijauhoja
- 1 dl riisijauhoja
- 2 dl erilaisia siemeniä blenderin kautta jauhettuna (meillä kurpitsan- ja seesaminsiemeniä, en jauhanut)

Sekoita ainekset kunnolla, anna taikinan tekeytyä hetki. Kaada leipävuokaan ja anna levätä uunin päällä sen lämmetessä.
Paista 10 minuuttia 250 asteessa ja  noin 40 minuuttia 180 asteessa.

Tästä tuli mun mielestä oikeasti hyvää, parasta ehdottomasti suoraan uunista tulleena ja hieman lämpimänä, kun kuori on vielä ihanan rapea ja sisus pehmeä. Mulla oli vain yksi leivälle sopiva vuoka, eikä se mielestäni ollut ollenkaan oikean kokoinen. Leipä jäi aika "littanaksi", olisin halunnut siitä muhkeamman. Oma leipäni ei näyttänyt muutenkaan yhtä kuohkealta kuin reseptilinkin kuvassa. Mutta tosiaan hyvää oli, ja voi ihan huoletta tehdä uudelleenkin, kunhan saan ostettua sopivan vuoan :) Ja ehkäpä voisi kokeilla sitten sitä juoksevampaa jugurttiakin. Tykkään käyttää mozzarellaraastetta näissä leiväkkeissä, sillä musta on inhottavaa jos leipä maistuu liikaa juustolle, siihen kun mielestäni kuuluu laittaa päällekin vielä ne leikkeleet ja härpäkkeet :P Jauhovalinnat oli aika hyvät, mulla ei ole mitään mantelijauhoa vastaan, mutta sen koostumus jää rakeiseksi paistamisenkin jälkeen, mikä joskus on vähän ärsyttänyt.

Ksantaani, tattari- ja riisijauhot muuten löytyvät isoimpien markettien (me käytiin Prismassa) gluteenittomien ruoka-aineiden hyllystä.

Ruuan päälle polttelin vielä suitsukkeita, löhösin sohvalla Nessu-paketin kanssa ja katselin Havenia Netflixistä. Vähän harmi ettei kyennyt sen enempää ulkoilemaan, viikonloppuna kun tuli kivasti luntakin (mikä tosin on jo kaikki sulanut).

Muut "yleiset" kuulumiset vissiin liittyykin sitten kouluun. Meillä alkaa vihersisustuksen kurssi olla päätöksessään. Eilen annettiin harjoitusnäyttötehtävä, joka toteutetaan reilun viikon päästä. Heti sen jälkeen annetaan oikea näyttötehtävä, ja maaliskuussa on sitten se vihersisustuksen näyttö... Pelottaa ja jänskättää ja ahdistaa, ei tosin ehkä niinkään se tekeminen itsessään, mutta se, että niin paljon valmisteluja täytyy tehdä itse, ja yksin.

Aavistin ihan oikein pari viikkoa sitten, on jo hieman lähtenyt lapasesta oman kodinkin "vihersisustus", ja uusia kasveja on tullut aika paljon. Tällä kertaa mikään ei ole edes kuollut käsiin, niin kasvit ovat todellakin lisääntyneet, eivätkä vain uusiutuneet ;) Oon aiemmin ollut hyvin hanakasti heittämässä puolikuolleita kasvinrontteja suoraan roskikseen, ja ostanut uusia tilalle, ja monestikaan en ole jaksanut hirveästi perehtyä kasvien hyvinvointiin. Vastoin itseään ja ammattiaan kunnioittavaa floristinalkua olen ostanut kasvini marketeista ja puutarhamyymälöistä kukkakauppojen sijaan, sillä ne vaan ovat siellä usein meikäläisen budjettiin sopivia. (Btw. kannattaa kuitenkin aina ostaa varsinkin lahjaksi vietävät viherkasvit mieluummin kukkakaupasta, sillä siellä hoito on yleensä ammattitaitoisempaa ja kasvit parempikuntoisia!) Paikallisella puutarhamyymälällä on meneillään konkurssimyynti, ja sieltä kävin haalimassa mm. kaktuksia, ruokotraakkipuun sekä rahapuun: isoja kasveja viittä vaille ilmaiseksi!
Kurssi on saanut nyt ainakin sen verran aikaan omassa pääkopassa, että kasveja tekee mieli edes yrittää elvyttää ja niille on aikataulutettu hoidot ja kastelut. Ostin jopa nestemäistä viherkasvilannoitetta vihdoin ja viimein, siis mähän en ole oikeastaan koskaan muistanut lannoittaa viherkasvejani :D Eipä kai mikään elävä kovin kauaa hyvänä pysy jos saa vain vettä eikä lainkaan ravinteita.

Kaktusistutuksen tekeminen oli aika tuskaa...

Uutta kukkivaa, tulilatva

Ruokotraakkipuu, onnenbambunakin tunnettu

Kahta sorttia kultaköynnöstä: vasen lajike 'Marble Queen' ja oikealla 'Neon'. Keksin näille jotain jännää kun kasvavat vähän :)

Tämä rahapuu on isoin, joka mulla on koskaan ollut, ja sain sen lähes ilmaiseksi! Lehdet näyttivät vähän nuupahtaneilta jo ostettaessa, toivottavasti kesää kohden elpyvät. Leikkasin tästä pari sojottavaa oksaa pois, eli oli alunperin vieläkin vähän isompi.

Tämä hauska kissa oli myös ihan pakko-ostos :) Harmi että vaaleanpunainen oli jo ehtinyt mennä kaupaksi, mutta nätti on tuo sininenkin. Ei kyllä kovinkaan mun tyylinen, mutta ihanan pirtsakka :D

Taannoin ostin Honkkarista pari industrial-tyylistä kukkaruukkua sekä tuollaisen somiste-hammasrattaan. Olisi tehnyt mieli ostaa noita enemmänkin, mutta budjetti tuli vastaan :P

Tämä on jo muutama kuukausi sitten ostettu kirjolaikkuvehka, lajike lienee 'Valentine', vaikka onkin aika hailakan vaaleanpunainen. Tarvitsisi varmaankin lisää valoa.

Joulun aikaan saatu kahvipensas on voinut tosi huonosti ja tiputtanut lehtiään jatkuvasti, mutta itsepäisesti sieltä vaan puskee noita vauvaversojakin :)

Voisinkin tässä näpytellä teille jonkinlaisen perus kasvihuolto-oppaan nyt kun kevätkin on tulossa, ja huonekasveille kannattaa tehdä kaikenmoisia huoltotoimenpiteitä :) Nyt kun oikeasti koen tietävänikin asiasta jotain! Löytyykö kiinnostusta?