maanantai 16. helmikuuta 2015

diy: kissanvessa II

Jatketaan vielä vähän käsityö/tuunaus/sisustus-linjalla, koska mitään muuta mun elämään ei juuri nyt kuulu :P Keittiön laittamisesta jäi päälle sisustusvimma, ja on tehnyt mieli laittaa muitakin huoneita uuteen uskoon. Tällä hetkellä olkkarissa huonekalut pyörii ja vaihtaa paikkaa keskenään, mietin värimaailmaa, kovasti yritän vanhoja juttuja myydä pois, jotta saadaan uusia tilalle.
Yksi näistä päivityksen kokeneista huonekaluista oli olkkarin kissanvessapömpeli. Kun ostin sen muutama vuosi takaperin Zooplussalta, olin älyttömän innoissani siitä, että saan kissahuussin piiloon jonnekin. Mutta tuo PetRoom-pömpeli oli tosi hankalan kokoinen kuutio, ja sen kanssa sai aina tapella kun halusi vaihtaa järjestystä. Nyt kun sitten taas pyörittelin näitä huonekaluja ja huussi oli jatkuvasti väärän kokoinen ja väärässä paikassa (ja vähän väärän värinenkin), kyllästyin lopullisesti ja päätin toteuttaa jo kauan haaveissa olleen Bestå Ikea-hackin, eli siis vessa Ikean Bestå-kaapista :) Käytännössä kissanvessan voi piilottaa ihan mihin tahansa kissalle sopivan kokoiseen kaappiin, jos vaikka kirpparilta sattuu joku sopiva löytymään, niin antaa palaa vaan. Koska mun piti saada uusi vessa nyt, eikä "sitten kun sattuu sopiva löytymään kirppikseltä", ja koska Bestå oli mun tarpeisiin sopivan kokoinen (esim. Stuva-kaappi oli vähän liian iso syvyysmitaltaan) ja tuunaaminen kuulosti tarpeeksi yksinkertaiselta, sillä lähdettiin liikkeelle.




Tarvitset:
- haluamasi kokoinen kaappi ovilla / Ikea Bestå
- ruuvimeisseli
- kynä, mittanauha ja viivotin
- pistosaha
- porakone
- puristin (kaksi, niin on tukevampi)
- hiomapaperia
- teippiä, kontaktimuovia / kissanluukun
- kuramattoa
- kissanhiekkalaatikko ja hiekkaa
- imuri


Olin jo aiemmin googletellut Bestå Ikea hack litter boxeja (täällä tosi kattavat ohjeet myös suomeksi), joten tiesin pääperiaatteet ja sen, että homma on todellakin yksinkertainen: ei tarvitse kuin sahata reiät pariin levyyn. Oon kuitenkin tähän päivään asti ollut ihan satavarma, että meikäläisen reiän sahaamisesta ei tule yhtään mitään, ja siksi tällainenkin homma on lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Reikien sahaamiseen tarvitaan mitta ja kynä, puristin tai pari, porakone (jolla porataan levyihin tarpeeksi isoja reikiä sahan mentäväksi) sekä pistosaha, jonka ei tällaisessa duunissa tarvitse olla sähkökäyttöinen, kallis kone, vaan mekin ostettiin 15€:n käsikäyttöinen pistosaha. Sahaamisen jälkeen aukkojen reunojen siistimiseen tarvitsee lähinnä hiomapaperia sekä jonkinsortin valkoista teippiä TAI valmiin kissanluukun. Jälkimmäiset ei ole oikein mun makuun, mutta se helpottanee aukkojen siistiksi saamista. Meillä oli jäänyt DC-fixiä yli edellisistä tuunauksista, joten siistin aukkojen reunat sillä, ja ihan tarpeeksi hyvännäköiset tuli, ottaen huomioon ettei niitä kukaan ikinä katsele. Me sahattiin reiät vähän matalammalle kuin tuossa ohjeessa, aika tarkkaan keskelle levyä.

Vasemmalla karun näköiset levyt sahaamisen jälkeen, oikella DC-fixillä siistitty aukko, jota Nuno kävi testaamassa heti kun oli mahdollista :)

Välivaihe ennen kattoa ja ovia


Meinasin ensin pistää perus kontaktimuovia vielä hiekkalaatikon alle ohipissailujen varalta, mutta päätin kuitenkin kuramaton riittävän. Mutta ehdottomasti kannattaa varsinkin pohjalevy hiekkalaatikon alta päällystää edes jollakin, sillä tuommonen kevyt kalustelevy ei oo kivannäköinen kun se on pilalle pissattu, vaikka vahingossa. Vahinkojen varalta en myöskään suosittele sellaisten irroitettavien reunojen pitämistä hiekkalaatikossa. Kuitenkaan en pistäisi tällaiseen suljettuun tilaan enää katollista vessaa, musta se on jo vähän turhaa. Enivei, kuramatto ostettiin Kodin Terrasta, ja sopivankokoinen (37x49) hiekkalaatikko löytyi Mustista ja Mirristä. Se ei täytä koko laatikolle varattua tilaa, mutta se ei kyllä haittaa ollenkaan. Tavallinen hiekkalaatikko on myös sen verran matala, että hiekkaa kyllä viskotaan laidan yli, mutta sekään ei pahemmin haittaa, kun se kuitenkin pysyy kaapin sisäpuolella x)



"Kävelysillan" alle saa laitettua säilöön vaikkapa hiekkasäkin, mutta meillä hiekat säilytetään saavissa toisaalla, joten tänne kaappiin päätyi sellaiset kissojen jutut, joita harvemmin käytetään, ja jotka ovat vieneet tilaa muualla. Lisäksi hiekkiksen kanssa saman oven taakse pistettiin tietysti lapio, kosteuspyyhkeitä ja kakkapussirulla.
Bestå oli ilahduttavan helppo koota noin niinkuin Ikea-tuotteeksi, joten sen kanssa ei tartte menettää hermojaan :) Pyysin Makelta apua lähinnä ovien paikoilleen saamiseen, mutta muuten tämän koko homman sai kyllä ihan yksinkin tehtyä.
Kissat osasivat alusta alkaen mennä kivaan pikku mökkiin, ja jälleen tuli huono omatunto, että aina kivoista mökeistä tulee vaan vessakoppeja eikä mitään piilopaikkapesiä -.-

Variaatioita tästä olisi vaikkapa kahden hiekkiksen kaappi, jolloin kävelysiltaa ei tehtäisi ollenkaan, vaan molemmilla puolilla olisi omat kulkuaukot ja hiekkalaatikot. Harkitsin tämänkin tekemistä näin kolmen kissan taloudessa, mutta päädyin kuitenkin tähän ensimmäiseen ratkaisuun. Jos teet kahden laatikon vessan, niin kannattaa laittaa kuramattoa edustamatoksi. Kulkuaukon voi hyvin tehdä myös Bestån oveen, mikä on ainakin edullisempi uusia jos joskus kaappi poistuu vessakäytöstä. Hiekkalaatikon alle voi myös ostaa ulosvedettävän laatikonrungon, mikä helpottaa siivousta entisestään.

Toivottavasti saan jonkun muunkin rohkaistumaan tekemään itse, sillä tämä oli niin ärsyttävän helppoa, että harmittaa etten oo tehnyt tätä jo aikaisemmin... Harmi kun ei oo kämpässä tilaa vielä yhdelle kaappivessalle :D
Ai niin, kissanvessa I -postaukseen pääsee tästä.

perjantai 6. helmikuuta 2015

diy: virkattu kissanpeti

Tervehdys blogimaailma!

Oon ollut nyt jo pari viikkoa ihan sekaisin päivistä, ja hädintuskin tajusin tammikuun vaihtuneen helmikuuksi viikko sitten. Syy löytyy ahkerasta koruaskartelusta, jota olen harrastanut nyt ehkä liiankin aktiivisesti viimeiset pari viikkoa. Oon ns. hamstrausvaiheessa, kun oon hommannut paljon eri tarvikkeita, sillä ideoita korujen toteuttamiseen on ollut melko paljonkin. En ole muistanut edes syödä, kotoakin oon poistunut lähinnä korutarvikkeiden ostoa ja valmiiden korujen postittamista varten :D Joka päivä on tehnyt mieli kokeilla jotain uutta.

Viime postaus oli keittiön pienestä pintarempasta, sen jälkeen on tullut tehtyä hieman kukkahommia ja muuta järkevääkin, vietettyä tyttöjen iltaa ja piipahdettua baarissa, mutta pääasiassa en ole millään saanut tarpeekseni käsillä tekemisestä. Ajattelin, että viimeisenä nyt innostun mistään kuteista virkkaamisesta, mutta päähäni oli jotenkin pinttynyt, että haluan tehdä kissoille uuden pedin, virkkaamalla. Joten siitä kerron tässä postauksessa, ja lisää askartelutuotoksia jossain hamassa tulevaisuudessa :) Jo valmistuneita koruja pääsee tsekkailemaan mun FB-profiilista (kansio on julkinen).


Mutta siihen petiin.
Kävin ensinnäkin ostamassa ontelokudetta tuosta Salon torilta, missä Someron lanka oli myymässä kuteitaan. Someron langalla on ontelokuteissa edullisin kilohinta (n.10€), mitä oon nähnyt, joten varsinkin eteläisessä Suomessa asuvien kannattaa vähän tsekkailla yrityksen toripäiväkalenteria jollei pääse Somerolla käymään.
Ostin mustaa, harmaata ja valkoista ontelokudetta, kutakin kilon vyyhdin, sekä nro 8 virkkuukoukun.

Peti on mukailtu Kauhavan kangasaitan koriohjeesta, johon kikkailin vaan pohjaan lisää lisäys- ja välikerroksia, sillä pohjasta tuli halkaisijaltaan sellainen 40 cm. Tuo ohjeen laidan aloittaminen oli mulle täysin hepreaa näin ensikertalaisena, mutta Suuri Käsityö tarjoaa siihen videotutoriaalin, jee!




Virkkasin pohjan harmaalla, ja laidasta ensimmäiset 11 cm pelkällä valkoisella, sillä aioin kääntää laidan kokonaan kaksinkerroin, jolloin raitoja tarvittiin vain viimeiselle 13 sentille. Eli laitaa virkkasin yhteensä noin 24 cm. Alun valkoisen jälkeen jatkoin 2 kerroksella harmaata (jotta taitoskohdassa harmaata on sekä sisä- että ulkopuolella), 2 kerrosta valkoista, 3 kerrosta mustaa, 2 kerrosta valkoista ja viimeinen kerros harmaalla. Virkkasin valtaosan laidasta sulkien kerroksen aina piilosilmukalla, mutta en onnistu tekemään niistä nätin näköisiä millään, joten vaihdoin kesken kaiken spiraalina virkkaukseen, joka toimi ulkonäöllisesti paljon paremmin.
Tässä ohjeessa virkataan ainoastaan kiinteitä silmukoita, mikä on ihan tappavan tylsää näin isossa työssä. Hyvä, jos pystyt jättämään työn välillä kesken ja tekemään jotain muuta, minä en pystynyt ja niinpä olin niinsanotusti mela ottassa aika monesti :D Luulin, ettei pedistä tulisi ikinä valmista, virkkasin niin raivolla, etten muistanut ottaa välivaiheista edes kuvia, ja sain ihan oikeasti etusormeeni rakon :D



Enivei, kun virkkausosio oli valmis, käänsin laidan kaksinkerroin, jolloin siitä tuli hieman tukevampi. Jos käpy paloi virkkaamisessa useasti, niin se oli silti helpoin osa työtä, sillä seuraavaksi oli vuorossa pehmustetyynyjen ompeleminen - ilman ompelukonetta. Sanoinkin ompelemisen loppuvaiheessa Makelle, että jos vielä saan jonkun kuningasidean käsin ompelemisesta, niin mua pitää kieltää.
Mun piti ensin tehdä tuo sivupehmustepötkö vanhasta mustavalkoisesta pussilakanasta, mutta se ajattelemani lakana olikin viety esylle viime kerralla, joten ei auttanut muu kuin leikata fleecestä tarvittava pätkä. En olisi halunnut käyttää fleeceä, koska voi jessus sitä karvan määrää mikä siihen imeytyy, mutta nyt ei ollut muita vaihtoehtoja, kun en hyviä lakanoita halunnut tuhota. Fleece oli kyllä ihastuttavan helppoa ommella käsin, joten tämän kanssa ei ongelmia. Täytin pötkön vanulla, joka näytti uhkaavasti hupenemisen merkkejä.

"Ooo, tämä on selkeästi minun!"


Sitten vielä pohjapehmuste. Muutama vuosi sitten nappasin taidepajan kangasinventaariossa mukaani tuollaista raidallista verkkakangasta, mutta en keksinyt mitä ihmettä haluaisin verkkakankaasta. Tässä vaiheessa olin jo lopen kyllästynyt koko petiprojektiin, joka oli kestänyt nyt kaksi päivää aivopieruineen ja purkauksineen, joten Make auttoi mua mittaamaan kankaasta oikeankokoiset ympyrät. Verkkakangas oli tuskaisaa ommella käsin, mutta onneksi kukaan ei ole kyyläämässä mun ompelujälkeä :P Iskin loput vanut tyynyn täytteeksi, se jäi aika pehmeäksi, mutta muhkeaa siitä ei ollut tarkoitus tullakaan.
Lopuksi vielä mallasin pehmusteet paikoilleen, ja ompelin lähinnä laitapehmustepötkön muutamasta kohdasta ihan parilla ompeleella kiinni laitaan, ja lisäsin vielä mustaan raitaan vihreää satiininauhaa.
Tadaa!


Fits!



Olisin repinyt pelihousuni jos kissat ei olisi tykänneet tästä, mutta pari kuvaa saatuani valmiista pedistä, Nuno omi pedin itselleen ja nukkui siinä samantien viisi tuntia yhteen pötköön. Ja Nemokin siinä välillä vierailee :) Eli vissiin pedistä tuli sitten ihan oikeanlainen.

Valkoista kudetta tähän meni noin 700g, harmaata reilu 500g ja mustaa vain tuohon yhteen leveään raitaan ehkä 200g. Loppupeleissä pedin halkaisijaksi tuli noin 48 cm.

Ennen tätä petiprojektia ompelin tuosta verkkakankaasta kissoille pari pientä tyynyä, eli tiesin kyllä mihin tuon kankaan ja käsin ompelun kanssa ryhdyin x)



Kuteita jäi vielä sen verran, että harkitsen parin säilytyskorin virkkaamista vielä, mutta ehkäpä vähän myöhemmin ;)
Btw. tuohon pedin tekemiseen meni niin paljon aikaa, kun en malttanut jättää sitä lojumaankaan, että samalla tuli vietettyä tammikuun tietokoneeton päivä. Ainakin melkein, sillä konetta käytin pari kertaa ohjeiden lukemiseen ja sarjojen jaksojen katsomiseen päivän päätteeksi.