loppukesän rientoja

Oon pikkuhiljaa kirjoitellut juttuja ylös, mutta en mä ole muistanut julkaista näitä :D Mun ainainen ongelma, ja siksi näistä tuleekin aina hirveän pitkiä... No, ottakaa tai jättäkää.

Heinäkuu oli melko villiä ja kiireistä aikaa.

Alkukuusta oli Hannen polttarit Lohjalla, missä ohjelmassa oli ilmajoogaa, Hannen flyboard-lento, grillailua ja saunomista sekä Amorphiksen keikka Rantajameilla. Polttarit stressasi aika paljon etukäteen, mutta kaikki meni lopulta tosi kivasti, vaikka aikataulu olikin aika tiukka. Tosi hyvin porukka myös pääsi mukaan, kun ottaa huomioon että polttarit alkoi Oulaisten päässä jo torstai-iltapäivällä, eli ei ollut lauantai-polttarit kuten yleensä. Väsy tuli kyllä aika nopeasti.

Viikko polttareiden jälkeen olikin jo häät Oulaisissa, ja koska olin kaasona, niin paikalla piti olla vähän aikasemmin. Niinpä otin Hennan kyytiin ja lähdettiin torstaina ajelemaan, ja oltiin illalla perillä. Perjantai koostui pelkästään juhlapaikan koristelusta sekä vihkiharkoista, ja olin taas illalla aivan loppu :D

Hääpäivä jännitti, vaikkei mulla siinä enää ollutkaan muuta tehtävää kuin pidellä kimppua vihkimisen aikana, ja Hillan ja Lotan kanssa koristeltiin hääparin huone. Hemmetin kuuma oli koko päivän, ja ihan alunperin olinkin yllättynyt että Hanne haluaa pitää kesähäät ja vielä heinäkuussa, mutta siitä on ilmeisesti Villeä syyttäminen :D Päivä sujui kuitenkin oikein mallikkaasti, enkä alkanut edes vuolaasti itkemään häämarssin (Phantom of the Opera) aikana, vaikka kaukana ei sekään ollut. Kuriositeetteina häistä täytyy mainita, että siellä oli festariteema, ja häätanssina oli Mokoman Sinä riität, johon loppuväki yhtyi moshaamaan ;) Kerta se oli ensimmäinenkin, ja jotenkin tuntuu että myös viimeinen :D Meikäläisen kontribuutio häihin paikan koristelun lisäksi oli kutsujen ja festariohjelman teko, sekä hääkimpun suunnittelu.

Väsymys iski taas melko aikaisin, ja suunnilleen väkisin pysyttelin hereillä johonkin yhteen, kahteen, kunnes lähdettiin taksilla nukkumaan Hennan kanssa.

Sunnuntaina pyörähdettiin vielä juhlapaikalla ennen kuin lähdettiin ajamaan takaisin kotiin. Helle ja ilmastoimaton auto ei etenkään 8h matkalla ollut kauheen kiva yhdistelmä, mutta hengissä selvittiin.

Jere otti dronella kuvan

Häiden jälkeen olikin pieni hengähdystauko, kun jouduin perumaan reissun Tammerfesteille Nylon Beatia katsomaan. Olin aika väsynyt, ja lisäksi liput myytiin loppuun kun pari päivää jahkailin onko mulla niihin edes varaa. No ei tarvinnut sitten miettiä.

Sen sijaan kävin Marissan kanssa Hangossa hiukan Sea Horse Week -heppakisoja katsomassa ja meressä lillumassa. Merivesi oli kyllä niin lämpöistä ettei se juurikaan virkistänyt, joten kotimatkalla käytiin järvessä vielä pulikoimassa :) Oli tosi kiva reissu, vaikkakin kuumuus sai aikaan lievää pahoinvointia.

Heinäkuu päättyi We Love -festareille Helsinkiin, missä itselle kaikkein tärkeimmät esiintyjät oli Raptori sekä se aina yhtä ihana Nylon Beat ♥ Hanne tuli mun mukaan, ja lisäksi meidän seuraan liittyi vanhoja Naikkarikavereita, joihin tuli aikoinaan tutustuttua NB:n nettifoorumilla. Osa tyypeistä oli sellaisia, joita en oo nähnyt sitten Nylon Beatin edellisen comeback-keikan jälkeen vuonna 2007, ja osan oon tainnut viimeksi nähdä 2014 kun käytiin porukalla Erinin keikalla. Oli kyllä kuin aikaa ei ois kulunut yhtään, enkä edes tajunnut kuinka ikävä mulla niitä ihmisiä oli ennen kuin nähtiin :) Keikkaakin odottaa aina ihan eri tavalla kun on se oma NB-jengi mukana, en vaihtais sitä mihinkään ♥ Ja voi pojat mikä keikka olikaan... Tokihan olin kattonut esim. Instagramista keikkavideoita, että tiesin mitä on luvassa. Mutta mä muistan, kun NB keikkaili aktiivisesti, niin lavalla meno oli aika pysähtynyttä kuitenkin. Nyt ei todellakaan ollut, ja tytötkin oli ihan järjettömässä kondiksessa! Ja niin kuumia! Päätin ottaa tavoitteeksi, että mäkin oon nelikymppisenä yhtä upea, mulla olis tässä 6 vuotta armonaikaa :D Tälleen tanssityttönä ja Nylon Beatin muinoisia koreografioita tiiviisti seuranneena myös oikeen sydämessä läikähteli, kun NB:n alkuaikojen tanssija Wille Lipponen oli myös mukana, ja tosi paljon sellaista tanssikoreografiaa, jota itsekin on tanssinut katsoen mallia jostain musavideoista tai tv-ohjelmien esiintymisistä :P Oisin ehkä melkeen muistanutkin niitä liikkeitä.

Raptori - Sukellus pumpuliin live


Raptori - Oi Beibi live

Keikalla kuultiin kaikki "pakolliset" hittibiisit, mutta Jonna ja Erin kyselivät keväällä biisitoiveita keikoille, ja olivat toiveiden pohjalta koostaneet pienen potpurin, joka sisälsi biisit Takapulpetin poika, Paikka palaa, Senegalin yöt, Nylonkuu ja Viha ja rakkaus. Aloin parkumaan jo ekan biisin aikana eikä siitä sitten oikein loppua tullutkaan, eli tuli itkettyä kyllä ihan kunnolla. Jos oli ihanasti sovitettu taas sen tyyppiseksi "teknohitaaksi" mitä se on levylläkin, kun itselle se akustinen versio oli vähän tylsä. Tämä oli ihana :) Ja tosiaan se potpuri oli huikea, ja keikan päättänyt Teflon Love, ja kun koko Suvilahti huusi aivan täysiä "mä koska haluun olla NYLON!" Ai vitsi. Sitä onnellisuuden määrää mikä siinä keikan jälkeen oli niiden ystävien kanssa. Tuli kyllä todella tarpeeseen ♥ Silti kyllä harmitti, että oli tarkoitus nähdä NB:ltä kolmekin comeback-keikkaa, mutta ei tällaisella köyhällä ole varaa ostella festarilippuja mielin määrin vain yhden bändin takia :( Jäi siis Wanaja ja Tammerfest välistä.

Festareilla muuten tuli nähtyä E-type ja Raptori, jolla on aina ihan loistavat keikat :) En kyllä diggaa siitä että nää ysäribändit tuntuu soittavan parhaimmat hittibiisinsä kahteen kertaan, ja Raptorikin on jo kauan soittanut Oi beibiä sekä alkuperäisenä että uutena versiona. Mut Raptori oli kova :) Ostin sieltä pari niiden keikka-dvd:tä. Me & My, Daze ja Ice MC kuului hyvin ulkopuolellekin ja se riitti.

Nylon Beat - Nukutaan live


Nylon Beat - potpuri live

Noin ylipäänsä heinäkuu oli mun makuun ihan liian helteinen ja kuuma, ei niillä keleillä voinut tehdä mitään :( Pukeutuminen ja valmistautuminen yhtään mihinkään oli kamalaa. Sama jatkui vielä elokuun alussa, kun oltiin Katjan kanssa SaariHelvetissä Tampereella. Tällä kertaa matkustettiin junalla, ja mä olen niin ummikko että oon mennyt junalla vaan kerran aikasemmin, joten oli kivaa ja jännää ja kaikkee :D Turusta Saloon matkasin jopa ihan yssikseni. Saarihelvetti oli hyvä ja kiva, joskin mulla oli taas liian kuuma (paitsi yöllä, kun jonotettiin paatille kaatosateessa) eikä mulla ollut intoa lähteä jatkoille. Ennätyspaljon tuttuja näin ja siksi varmaan viihdyinkin enemmän juttelemassa kavereiden kanssa kuin katsomassa bändejä, mutta Profane Omenin näin livenä melkeen vuoden tauon jälkeen. Mulla oli niitäkin niin hirveä ikävä ♥ Ja senkin tajusin vasta siinä keikan aikana. PO oli mulle SE juttu tän vuoden Saarihelvetissä, eikä millään muulla ollut niin suurta väliä. Turmion Kätilöiden keikka tuntui tavallista lyhyemmältä.

En tiedä mikä toi mun ilme oli pitkin iltaa...

Profane Omen - Disconnected live

Kesällä on ollut myös ihan liikaa huolia, murheita ja sydänsuruja, oon stressannut paljon erinäisistä asioista ja muidenkin puolesta, enkä oo pitänyt huolta siitä että mulla itsellä on hyvä olla. Harvasta asiasta pystyin kesällä nauttimaan, kun korvien välissä myllersi niin paljon muuta. Niinpä aattelin että syyskesä sais olla sellaista aikaa kun keskityn vaan itseeni ja omaan hyvinvointiini, henkisesti ja fyysisesti. Aloitin ottamalla kuntosalijäsenyyden ja käymällä hierojalla, josko sillä ainakin pääsisi vauhtiin. Tanssitunnit aloitan pian. Töitä olis myös oikein mukava saada, niin siihen panostan nyt taas enemmän. Oon myös käynyt omaa roinaani läpi, myynyt huonekaluja ja ostanut uusia, koittanut saada kämppään vähän avaruutta. Tämä projekti on vielä ihan reilusti kesken, kaappeja ja tavaraa on paljon läpikäytävänä, eikä mulla esim. tällä hetkellä ole keittiössä pöytää :P
Makkariin sain vihdoin toteutettua kunnon meikkipöydän, kun sain ostettua uuden peilin ja valot! Pöytähän mulla on ollut jo vuoden, mutta meikkaaminen on hankalaa pimeässä. Nyt mulla ei ole missään niin valoisaa kuin makkarissa, valaisevat kyllä superhyvin :D Olkkariin sain myös uusittua ns. kasvihyllyn, ja voisin tuijottaa tuota päivät pitkät, kun tykkään niin paljon!

Erään ihmissuhteen kanssa tosiaan kävi kesällä köpelösti, ja saatan välillä muualla somessa vaikuttaa vähän katkeralta. Ja sitä oonkin, en voi kieltää. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että tunnun vetävän puoleeni tietynlaisia miehiä, ja tahtomattani musta saattaa tulla heille vähän turhan intensiivinen. Mutta siis historia tuntuu toistavan itseään, enkä mä taaskaan kuunnellut intuitiotani keväällä, kun olisi pitänyt. Tästä lähtien kuuntelen. Ehkä tämän ihmisen oli tarkoitus auttaa mut vaan Maken kuoleman yli ja sen jälkeen häipyä elämästäni. En oo aiemmin uskonut kohtaloon, mutta tämän kesän aikana ilmeni kaikenlaista, että on pakko ollut miettiä josko sittenkin edes jotkut asiat olisi ennalta määrättyjä, ja lopputulos on sama vaikka mitä tekisi. En ees voi uskoa että sanon noin ääneen :D

Tää vuosi on tähän asti ollut muutamia valonpilkahduksia (keikat, tapahtumat ja ystävät) lukuunottamatta todella perseestä ja vaikea, epäonnistumisia ja pettymyksiä toisensa perään vähän jokaisella elämänalueella. Toivon että vuosi päättyisi edes vähän paremmissa merkeissä. Syksy on ainakin ns. mun vuodenaika, niin mahdollisuuksia parempaan on :D

parvekkeen upgreidaus

Meidän parveke uudistui jälleen. Idea kuormalavatuolista lähti jo siinä vaiheessa, kun päätin että tikapuuhylly siirtyy makkariin. Idis tosin oli jäissä kauan, sillä aina kun mietin parvekkeelle jotain ihanaa oleskelujuttua keväisin, niin viimeistään kesällä totean ettei siellä voi olla ollenkaan porottavan paahteen takia. Tämä kesä olisi ollut oikeen ihanteellinen parvekkeella oleiluun, kun siellä jopa pystyi olemaan, mutta sen sijaan koko parveke oli koko kesän varsinainen romuläjä, eikä keväällä ostetut kesäkukkien pikkutaimetkaan lopulta kasvaneet kovin kauniin näköisiksi. Matotkin oli auringossa haalistuneet tosi rumiksi. 

Suunnilleen tältä näytti parveke vielä pari vuotta sitten

Avainsanoina oli tavaran karsiminen, yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen. Tilasin Jotexilta kokonaan uuden terassimaton, joka olikin lähes musta, kun odotin keskiharmaata, mutta ei se mitään. Tarkoitus on kesäisin pitää värimaailmassa vahvasti mukana liila ja turkoosi, jotka siellä ovat tähänkin asti pitäneet jöötä. Valitsen mahdollisuuksien mukaan välimerellisiä kasveja ja hieman vaikutteita Tuhannen ja yhden yön tarinoista, Marokosta, Persiasta ja Intiasta. En halua kuitenkaan enää mitään ylimääräistä krääsää tuonne, joten vaikutteet tulevat olemaan tosi minimaalisia esim. tekstiileillä. Näin loppukesästä ostin sinne vielä viherkasviksi morsiusmyrtin, jonka otan toki syksyllä sisätiloihin - ja toivon että selviää vielä ensi kesään saakka x) Ostan sinne myös jonkun palmun, kanariantaateli on ollut suunnitelmissa. Aion muutenkin vähän vähentää kesäkukkien määrää, sillä parveke näyttää tosi helposti sekavalta niillä kukkamäärillä, mitä mulla on siellä ollut. Lasitetulla, paahteisella länsiparvekkeella on mulla viihtyneet koristeportulakka, petuniat, miljoonakellot, hopeavitja ja pelargonit, ja niitä meinaan suosiolla jatkossakin käyttää. Kissoille meinaan myös ensi keväänä kylvää pitkästä aikaa aitokissanminttua. Hyötykasveista basilika ja tomaatti ovat tykännet olla tuolla, mutta katotaan sitten ensi keväänä laitanko niitä vai en.

Kyllä kyllä, ostin jälleen uuden kummituspuun... :) Tuntuvat olevan nykyään suosittuja ja trendikkäitä kasveja, kun niin paljon sitä on tarjolla.

Eikö täällä saa peseytyäkään rauhassa...

Tuonne päätyyn olisi tarkoitus laittaa ensi kesäksi kanariantaateli, josta kuva alla

Kuva: Plantagen

Syksyksi mulla on joka vuosi muutamia tiettyjä kasveja mitä haluan, mm. kultasypressi, lyhtykoiso, koristekaali ja kummituspuu, ja niitä olikin jo puutarhamyymälöissä, joten tuli ostettua osa syyskasveista jo valmiiksi. Parvekkeen kasvillisuus on siis tällä hetkellä vähän epämääräinen sekoitus kesäkukkia ja syyskasveja, mutta älkää antako sen häiritä. Syksyllä on myös tarkoitus vaihtaa välimerellinen ilme skandinaaviseksi ja vähän neutralisoida värejä, tuoda lämpimämpiä materiaaleja ja ostaa lisää pieniä havuja, callunoita, hopealankaa jne.

Syksy saa tulla, kun lyhtykoisotkin löytyi ♥

Myrtin lehdet tuoksuu ihanalle ♥

Kuormalava-laiskanlinna tehtiin kolmesta 80x120 kuormalavasta, joista kaksi sahattiin n. 80x70 -mittaan, hiottiin kevyesti ja maalattiin kotoa löytyneellä jämämaalilla. Ja kyllä, tämän kaiken ihan oikeasti pystyi tekemään rojua täynnä olevalla parvekkeella jalkavammaisena :D Lavat saatiin ilmaiseksi paikallisen firman takapihalta, ja luvat niihin kysyttiin :) Istuinlavojen alle käytiin ostamassa muutama tiili rautakaupasta. Ystävältäni sain ipanan vanhat patjat, jotka leikkasin oikeaan mittaan, ja päällisen ne saivat ihan vaan torkkupeitosta. Tyynyt mulla oli jo ennestään, joskaan en olisi laittanut selkänojaa vasten noita mustia istuintyynyjä, ellei tuosta takalavasta olisi yhdestä laudasta alkanut valua pihkaa :/ Pihkan valumista ei taida estää mikään kun lämmöt nousevat korkeiksi, joten pistin valuman päälle maalarinteippiä ja tyynyt päälle. Taustalavan päälle tarvitsin pienen laudan, jotta saan sen päälle kasveja, ja lopulta laudanpätkäkin löytyi valmiina kotoa vanhasta pienestä hyllystä.

Sillontällöin varmaan itsekin mahdun tuohon istuskelemaan... :D

Kissojen parvekepuu sai uuden, tummanharmaan päällisen sekä uudelleen päällystetyt sisaltolpat. Tekoturkis löytyi edullisesti eBaysta (joskin odotin myös sieltä vaaleammanharmaata sävyä), Motonetin 6mm:stä sisalnarua meni noin 65 metriä tuohon puuhun (2 kerää, á 6,90€). Kankaan kiinnitin ihan vaan niittipyssyllä, ja sisalnarut muutamalla pienellä huonekalunaulalla tolpan molemmista päistä. Päätin olla käyttämättä mitään liimaa tai teippiä alla, mutta nakuttelin välillä vasaralla narua tiiviimmäksi. Putkiosa jätettiin kokonaan uudesta puusta pois, sillä sitä ei ole kukaan käyttänyt varmaan ikinä.

Väripilkku-kultasypressi ♥

Mitä pidätte? :)

makkarin upgreidaus

Makuuhuoneen uudistus alkaa nyt olla loppusuoralla. Koko hommaan meni aika paljon odotettua kauemmin aikaa, sillä työtäkin oli enemmän kuin mitä odotin.

Homma alkoi tapetin repimisellä, jonka aikana paljastui, että seiniä ei ollut tasoituksen jälkeen pohjamaalattu lainkaan, vaan alkuperäinen tapetti oli laitettu suoraan tasoitteen päälle, paikoin selkeästi jollain liimalla. Vaikka tapettikerroksia oli parikin, ja niiden päältä oli maalattu pariin kertaan, niin tarpeeksi kostutettuina ja tarpeeksi veden vaikuttaneena vuodat lähti suht hyvin irti, ja suurimmaksi osaksi melko isoina paloina. Joitakin kohtia sai hinkuttaa pikkiriikkisinä paloina irti, ja sen arvaa mitä seinäpinnalle käy kun metallilastan kanssa raavitaan liimattua tapettia irti.

Seinät oli niin kamalan näköisiä, että koko hoito piti ylitasoittaa. En ole ikänäni tasoittanut ainuttakaan seinää, mutta halusin kokeilla tehdä sen itse, ajatellen että "kuinka vaikeeta se nyt voi olla". No yllättävän vaikeaa :D Nurkat oli vaikeita, sekä se, että seinän pinta pysyy tasaisen ohuena siitä tasoitteesta. Ja erityisesti se, ettei jäisi kovasti lastan jälkiä, joskin sen sai korjattua hiomalla. Yhteensä seinät tulikin hiottua vissiin kolmeen kertaan kokonaan ja pariin kertaan pelkkien kittipaikkailujen kohdalta (kaikki käsin tietysti). Tein nämä kaikki jotakuinkin yksin, ja käsi väsyi helposti varsinkin tasoittaessa, joten mentiin melkein 1 seinä / pvä -tahdilla, ja siksi seinäremppa kestikin niin kauan.

Viimeiset tapetit lähdössä

Tasoituksen ja loppujenkin kolhujen ja kolojen kittaamisen jälkeen pääsin laittamaan pohjamaalin. Varastosta löytyi vielä jotakin melko vanhaa pohjamaalia, jota en edes muista mihin ollaan käytetty (sillä oli jotakuinkin täysinäinen purkki), joten pistettiin sitä ensin pari kerrosta jokaiseen seinään. Sen jälkeen pintamaaliksi samaa mitä keittiöönkin, mikä tosin oli sisäkattomaalia eikä kestä kovin kovaa kulutusta, mutta siinähän on sitten kestämättä :P Tykkään sen tasaisesta ja matasta pinnasta, eikä meidän seinien niin kovaa kulutusta tarvi kestääkään. Plus että en ollut valmis ostamaan mitään uusia maaleja varsinkaan sen tasoitepurkin jälkeen.

Yhdelle seinälle ostin Kalklitirin kalkkimaalia sävynä Concrete primo. Kyseinen seinä maalattiin ensin yhdellä kerroksella pohjamaalia ja toisella sisäkattomaalia ennen kalkkimaalin sutimista. Tasoitevaiheessa mietin kyllä pariin kertaan, että teenkö nyt vaan paljon turhaa työtä maalaamalla kyseisen seinän, kun lopputulos on lähes samanlainen kuin pelkän tasoitteen jälkeen. Päätin kuitenkin tehdä homman kunnolla jo senkin takia, että maalipinta varmaankin kestää enemmän mahdollisia kolhuja kuin tasoitepinta.

Maken ostama pensseli oli tasoituspensseli ja vähän liian ohut kalkkimaalin levittämiseen, joten suosittelen paksumpaa pensseliä.

Kalklitirin kalkkimaali on käytännössä jauhetta pussissa, joka sekoitetaan kylmään veteen esim. vispilän kanssa. Se levitetään paksulla ja laadukkaalla, pitkäkarvaisella pensselillä, ei telalla. Ensimmäinen kerros oli helppo levittää pohjamaalin päälle, vaikka kalkkimaali olikin aika vetistä (tai ehkä juuri siksi). Levitin ensimmäisen kerroksen pelkin pystysuorin vedoin ja jäljestä tulikin aika tasaista. Pensselinjäljet näkyivät silti, joten päätin toisen kerroksen vetää sitten vähän miten sattuu, halusin pinnasta epätasaisemman ja korostettuja pensselinjälkiä. Toinen kerros oli vaikeampi levittää epätasaisen ja huokoisen kalkkimaalin päälle, ja lisäsinkin maaliseokseen vähän vettä, jotta se levittyisi helpommin. Mulla kävi niin, että vaikka sekoittelin maalia sillon tällöin ämpärin pohjasta saakka, niin jauho pakkaantui lopulta pohjalle. Ja kun toisen kerroksen päätteeksi päätin laittaa loputkin seinään "sinne tänne", niin pohjalla oleva maali oli merkittävästi tummempaa ja paksumpaa kuin aiempi. Lopulta seinä oli epätasainen niin pensselinjälkien kuin värinsä puolesta, mutta ei ihan sillä tavalla kuin halusin. En todellakaan aikonut ostaa uutta satsia kallista kalkkimaalia, joten onneksi silmä on nyt jo tottunut tuohon seinään, vaikkei sen maalaaminen mennytkään ihan kuin Strömsössä. Jälkikäteen voisin sanoa, että jos kalkkimaalilla haluaa tasaisen pinnan, niin saattaisin maalikerrokset jättää jopa yhteen, kunhan sen yhden kerroksen tekee huolellisesti.

Kalkkimaali ensimmäisen kerroksen lähes kuivuttua, näyttää melko tasaiselta.

Kevättalvella ostin vanhan ikkunan, käsittelin kissojen studiokuvat uudelleen, ja tein niistä taulun.

En halunnut jättää mun alkuperäistä suunnitelmaa kesken, joten otin projektiksi myös sen sängynrungon maalaamisen. Hioin rungon kevyesti ja maalasin puolihimmeällä mustalla kalustemaalilla. Funtsin ensin myös lakkaamista, mutta runko on jo sen verran vanha, että menee todennäköisesti vaihtoon kun on varaa, niin mitä vähemmän vaivaa nään sen eteen nyt, niin sitä parempi :P Kissojen kynnet varmasti tekee maalipintaan jotain skraiduja, mutta niitä voi sitten paikkailla... Sängyn maalaamisessa ei mennyt enää kauaa, kun alkuperäinenkin väri oli tumma, ja selvisin suurimmalta osin yhdellä maalikerroksella.

Yöpöydät ovat koko tämän ajan tuottaneet paljon päänvaivaa. Joka tapauksessa halusin vanhoista eroon, sillä ne olivat vaan liian isot. Juuri kun olin päättänyt investoida edes yhteen Componibiliin, aloinkin epäillä sen sopivuutta ja ulkonäköä. Ei, mä haluankin jonkun siron jakkaran. Mutta niissä ei ole säilytystilaa. Tarvitaanko me yöpöytiin säilytystilaa? Make voi laittaa rojunsa muualle. Olin fiksoitunut pyöreään muotoon, että juu, pyöreät pitää kyllä olla. Kunnes totesin, että pyöreään ei kyllä mahdu edes pöytälamppu, joita en meinaa vaihtaa. Päädyin sitten lopulta Jotexin jakkaroihin, joita sai paketissa kaksin kappalein jo valmiiksi. Säilytystä varten löysin meidän kaapeista kannelliset laatikot, jotka sopikin jakkaroiden alle kuin nenä päähän.

Olin vielä kiva vaimoke, ja väsäsin Maken puolelle ns. apupöydän läppäriä varten, vaikka vihaan sitä, että Make katsoo läppäriltä jotain videoita kun mennään nukkumaan. Se ei tule pääsemään tavastaan eroon vaikka kuinka käskisin ja huutaisin, joten parempi tehdä kompromisseja. Make on aiemmin joutunut pitämään pöytälamppua lattialla, kun se ei enää mahtunut koneen kanssa yöpöydälle, ja siksi lamppu oli pitkään hajalla. Apupöydän ansiosta lamppu saa pysyä pöydällä koko ajan. Apupöytä on koottu kolmesta oikeaan mittaan sahatusta seinähyllystä, joita nyt on tämän kämpän uudistuksen jäljiltä jäänyt ylimääräisiksi. Kulmaraudoilla liitettiin kappaleet toisiinsa. Pöytä on siis tosi simppelisti tehty periaatteella "kunhan nyt ees kasassa pysyy", ja se on vähän isompi kuin varsinainen yöpöytä, eli ne saa vaikka vähän sisäkkäin jos on tarvetta.
Kattolamppu vaihtui jo tuossa alkuvuodesta, tämä timanttivalaisin on Ellokselta. Oli tarkoitus laittaa se ensin olkkariin, mutta se ei valaissut siellä tarpeeksi ja siksi siirtyi makkariin, missä saakin olla hämärämpää. Lamppu tekee hauskoja kuvioita kattoon ja seiniin :) Harmaa päiväpeitto on myös Ellokselta.

Parvekkeelta tikapuuhyllykkö siirtyi makkarin nurkkaan, sain osan hujanhajan olleista kirjoista sinne, pari kasvia, ja Happy Lightsit. Valoköynnös on ehkä vähän joulumainen kun se on päällä, mutta eipä sitä kai päällä tuu näin kesällä pidettyäkään.

 

Satukirjahylly :)

Facebookin kautta ostin eräältä naiselta sorkkaeläinten sarvia (hirven, peuran ja kauriin). Oon jo pitkään halunnut sarvia, mutta en halua samalla tukea metsästystä, joten en ole oikein tiennyt mistä etsiä. Nämäkin sarvet ovat kaikki ns. jättösarvia, eli niitä, joita nämä sarvipäät pudottelevat metsään ihan itsekseen. Tuo keskikokoinen, peuran sarvi pääsi sellaisenaan tikapuuhyllylle, muista en vielä tiedä mitä niille teen.

Strada-hyllykkö: Anttila
Happy Lights + irtopallot: Quriosa Interior
Kalklitir Concrete primo kalkkimaali: Lifestyle Nordic
Päiväpeite + kattovalaisin + matot: Ellos
Torkkupeitto: House / Prisma
Yöpöytäjakkarat: Jotex
Diogenes XXL -raapimatynnyri: Zooplus

Hyllykkö, matot, kattolamppu ja torkkupeitto olivat mulla jo aiemmin. Muiden pikkujuttujen lisäksi tähän muutokseen tuli tuhlattua lähinnä tasoitteen ja perusmaalien osalta (hienotasoite 10 l ja kalustemaali 1 l).

Huonekaluja tuntuu makkarissakin olevan vähän liikaa, sillä nyt ainoa mitä sinne toivoisin, on lisää tilaa. Ilman tikapuita tilaa olisi ollut enemmän, mutta mun mielestä se näyttää niin virkistävältä, että tahdon sen siellä pitää. Mutta kun näillä huonekaluilla mennään, niin lisää tilaa ei voi saada :P Tällä hetkellä ainoastaan tauluja puuttuu seinältä, haluan olla varma mitä sinne laitan.

Kaikilta muilta osin oonkin tosi tyytyväinen uuteen lookkiin. Kalklitir-seinä näyttää ihan upealta, sängyn rungon maalaaminen vaikutti yllättävän paljon yleisilmeeseen, ja vihdoin meillä on sopiva päiväpeittokin, ja rauhallisempi ilme makkarissa noin ylipäänsä. Ja tein kaiken ihan itte :) Minusta tää uusi makkari on niin ihana, että voisin vaan lymyillä vällyjen alla päivästä toiseen ja vaan ihastella sitä x) Pidän siitä, että huoneella on nyt yhteneväinen yleisilme. Se on myös mukavan synkeä olematta kuitenkaan liian synkkä tai tunkkainen. Nämä kuvat tosin otin verhot ja valot kiinni ja salaman kanssa, jotta harmaan seinän vivahteet näkyisi paremmin. Miksi makuuhuoneen edes tarvisi olla kovin valoisa, nukkumaanhan sinne mennään. Itseasiassa tuossa eräänä iltana kun verhot oli kiinni, ikkuna auki, ulkona satoi ja valoköynnös oli päällä ja itse peiton alla, niin tuli ihan syysfiilis. Aloin jo odottamaan syksyä vaikkei kesäkään ole vielä alkanut :D

Noita ennen-kuvia kun etsin, rupesi naurattamaan ihan hirveästi, kun sekä ennen- että jälkeen-kuvissa kissatkin on lähes samoissa asennoissa x) Kissoiltakaan ei btw. hävinnyt makkarin kiipeilypuu kokonaan, vaan ne saivat Zooplussalta Diogenes XXL-tynnyrin vanhan puun tilalle.

Mitäs muut pidätte uudesta lookista? :)