puoli päivää kustavissa

Tehtiin lauantaina pieni visiitti Kustaviin, tuonne Turun toiselle puolen. Tekisi joskus mieli mennä saarien kautta Ahvenanmaalle tai pelkästään tuo Saariston rengastie, mutta nyt pysyteltiin ihan mantereen puolella. Kustavissa alkoi viime viikolla kuukauden mittainen Saariston Sirkusfestivaali, jonka takia ylipäänsä sinne lähdettiin, mutta koska ajomatka Salosta on 1,5 tuntia ja esitys vain tunnin mittainen, niin ajattelin keksiä samalle käynnille vähän muutakin ohjelmaa. Make hädintuskin suostui tähän, joten koko päiväksi en voinut tekemistä keksiä. Ihania maalais- ja saaristomaisemiahan siellä olisi vaikka moneksikin päiväksi katseltavaksi. En oo aiemmin käynyt Kustavissa, joten uusi kaupunkikin on nyt tälle vuodelle saatu :)

Matkan varrelle Turusta Kustaviin osuu Taivassalo, ja aivan Kustavin-/Turuntien varrella on Muntissa vanha kivisilta, siis Muntin silta, jota käytiin kuvaamassa. Silta on hannunvaakunalla merkitty nähtävyys ja auton saa parkkiin ihan sillan ja tien kupeeseen. 1790-luvulla paikalla oli puusilta, jonka paikalle 1850-luvulla rakennettiin kaksi kivisiltaa, joista toinen purettiin. Tämä nykyinen pieni kivisilta on lähes alkuperäisessä mudossaan vieläkin, ainoastaan sillan ajorata on nurmipeitteen sijaan ollut sorapintainen. Ympäristö oli kaunis, samoin sillan kaiteet, mutta teimme tosiaan vain pikaisen pit stopin tähän.

Jatkettiin matkaa Kustaviin päin, ja seuraava pysähdys oli vierasvenesatama Peterzéns. Siellä käytiin juomassa yhdet tuopposet sekä vähän syömässä. Valitettavasti lämminsavulohisalaatti oli loppu, mutta otettiin espanjalaistyyliset perunamunakkaat, listalla siis tortilla ja salaattia. Oli muuten todella hyvää pöperöä. Kolme sälliä siellä oli soittamassa akustisia kitaroita, ja olikin tosi hyvää musiikkia. Ihan tuli melkein olo kuin olisi ulkomailla ja lomalla, tuli todellakin tarpeeseen :) Syötyämme ja juotuamme käytiin vielä vähän ympäristössä kiertämässä. Sataman tulopäädyssä oli ihanasti laitettu iso penkki, jossa katsella merta ja maisemia, siinä olisikin voinut rentoutua vähän kauemminkin. Oli kyllä sellaisia sielunmaisemia, että sinne teki mieli jäädä. Bensan tuoksu, pelastusliivien rahina ja veneiden moottorien ääni on mulle sellaisia lapsuuden nostalgisia juttuja, ja haluaisin kyllä vielä oman pikku paatin, jolla surruutella :)

Peterzénsissä on myös sisustus- ja vaatemyymälä

 

 

Peterzénsistä jatkettiin vielä Kustavin Käsityökylään, missä olikin paljon eri putiikkeja. Löytyi savipajaa, hopeapajaa, sepän pajaa, tekstiilipajaa ja paratiisipajaa, sekä kahvila. Käsityökylässä oli myös pupuja ja lampaita lasten (ja mun :)) iloksi. Savipajassa olisi ollut hirveästi käsintehtyjä saviastioita ja -esineitä, nameja, pikkukrääsää ja keittiötarvikkeita, mutta meidän budjetti nyt oli taas yllättäen hyvin rajallinen, joten käytiin varsinaisilla ostoksilla vain Paratiisipajassa. Siellä olikin paljon kaikkea ihanan tyttömäistä tavaraa, ja ne oli ihanasti aseteltu väreittäin ryhmiin. Olisin halunnut sieltä about kaiken, mutta lopulta päädyin ostamaan vain ihanantuoksuisia yleispesuaineita sekä keittiöön peltisen taulun. Paratiisipajalla on myös nettikauppa, joten noita ihanuuksia saa vaikkei pääsisikään käymään Kustavissa asti :) Nettikaupasta saa tilattua myös Savipajan tuotteita.
Käsityökylästä saa kuulemma Kustavin parhaat munkit, ja kyseisen tittelin ne todella ovat ansainneet, jestas sentään! Muutama vuosi takaperin käytiin Uudenkaupungin vierasvenesatamassa munkeilla myös, mutta kehtaan väittää, että nämä Kustavin munkit taisivat peitota nekin. Nam nam! :)

Savipajan pihalta

Paratiisipajan keltainen nurkkaus

Käsityökylästä jatkettiin ArtTeatron sirkusstudiolle. Rakennus oli tosi omaperäisen näköinen korkea hirsirakennus, jonka alakerrassa on kahvila ja keskikerroksessa näyttämö. Nuo Saariston Sirkusfestivaalit pitää sisällään myös työpajoja niin lapsille kuin aikuisillekin, mutta harmillisesti niitä on vain viikolla, joten jouduin "tyytymään" pelkästään Circus Named Desire -esitykseen, vaikka olisin ihan hirveesti halunnut kokeilla jotain sirkus fitness -tyyppistä pajaakin.

Näyttämötila oli tosi intiimi ja siten esitys muutenkin, penkkien väliin jäävällä käytävällä suoritettiin niin nuorallatanssia kuin trapetsitaiteilua, ja veikkaanpa, että joku pelkäsi esiintyjän putoavan syliin :D Mukana oli niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin sirkustaiteilijoita, mutta itselle kaikkein vaikuttavin esitys oli Pauliina Räsäsen trapetsitaiteilu. Olipahan ensimmäinen kerta kun sirkuksessa on ihan tosissaan alkanut itkettää, silmä kostui ja alahuuli väpätti, ja oli hirveän absurdi tilanne itsellekin keräillä itseään siinä sirkusesityksen aikana. Joku mystinen juttu siinä vaan kosketti jonnekin syvälle. Loppunumerona nähty Räsäsen ja Slava Volkovin pariakrobatia oli myös vaikuttava ja koskettava. Cirque de Soleilin Corinne Kuzman soittama ranskalainen Chanson-musiikki sopi täydellisesti sirkusympäristöön, joskin viimeisen yhteislauluesityksen olisi voinut jättää pois, kuten myös ne pari tanssinumeroa. Tanssinumeroiden ajatus on varmasti ollut hyvä, mutta esiintyjät osasivat sirkustaiteen paremmin kuin tanssiliikkeet, ja aluksi mietinkin, onko se tahallista klovneriaa, jota koko näytöksen alussa esitettiin, vai eivätkö ne vaan pysy tahdissa... Ei kaikki siihen varmaan kiinnittäisikään huomiota, mutta tanssitaiteen ystävänä näin tein.
Kirjoitin esityksestä virallisemmin vielä Nousuun.

Pauliina Räsänen ja Slava Volkov.
Kuva: Ruut Hokkanen

Kaikenkaikkiaan onnistunut päivä, ja vaikka sirkusesitys olisi omasta mielestä voinut jatkuakin pidempään, niin se oli kuitenkin hyvä, kompakti tunnin esitys, mihin lapsetkin jaksoivat keskittyä. Kauempaa on ehkä vähän ikävä lähteä katsomaan pelkkää esitystä, joten jos on mahdollista, niin kannattaa ympätä reissuun joko noita sirkustyöpajoja tai jotain muuta puuhaa Kustavissa. Me käytiin tällä kertaa vaan muutamassa tietyssä paikassa, olisi ollut ihan kiva jos olisi ollut pikkusen enemmän aikaa sellaiseen yleiseen käyskentelyyn ja katseluun, me ei esim. käyty ihan Kustavin keskustassa ollenkaan.
Toivottavasti ehtisi vielä tässä kesällä käymään jossain muuallakin, ihan vaikka jossain lähellä :)

retkiä turussa

Turussa on pyörinyt parin kuukauden ajan Cirque Dracula -varieteeshow, ja meinasin repiä pelihousuni, kun ei ollut taaskaan varaa lippuihin. Mutta sitten tuli Groupon ja pelasti -50% alennuskupongillaan, ja niin sitä saatiin liput sinnekin :) Lähdettiin Maken kanssa kahdestaan, vaikka flunssan puolesta vähän tuntuikin, että olisi ollut parasta jäädä vaan kotiin, mutta eihän se nyt käynyt päinsä.

Näytös oli iltapäivällä, ja koska Groupon-lahjakortti piti vaihtaa oikeisiin lippuihin tuntia ennen näytöstä, niin ehdittiin hyvin syömään lähellä olevaan Rantakerttuun. Olikin hyvät ruuat ja erittäin kohtuuhintaiset. Hyvä että tuli nyt käytyä, nimittäin jos pelkästään Hansa-korttelin liepeillä shoppailee, niin ei välttämättä tule lähdettyä tonne Varvintorille päin pelkästään syömään. Mutta tuonne vois mennä joskus uudelleenkin.

Cirque Dracula sisälsi pääosin erityyppistä akrobatiaa, mutta myös laulua, komediaa ja näyttelemistä, ja näytelmällä oli jonkinsortin juonikin. Kyllähän tuo akrobatia, jongleeraus ym. aina on vaikuttavaa, eikä sitä lihaksien käyttöä ja tasapainoa oikein käsitä tällainen tavallinen pulliainen :) Varsinkin, kun sitä ajattelee että jo pelkästään jooga on vaikeaa... heh. Aina tuommoista nähdessään sitä myös ajattelee, että "voi kun mäkin osaisin jotain tuollaista".

Esityksen päätyttyä olin kyllä enemmän kuin tyytyväinen, että tuli lähdettyä, ja mukava olis käydä tuollaisissa useamminkin. Ehkä synttäreiden kunniaksi täällä Salossa, maybe?

Seuraavalla, eli tällä viikolla käytiin pienellä luokkaretkellä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa. Oli kyllä mielenkiintoinen reissu, mutta jotenkin odotin, että kasvihuoneita ja kasveja olisi ollut vieläkin enemmän, vaikka paljonhan siellä kaikkea oli, ja pitäisi kaikki huoneet kiertää useampaan otteeseen, jotta olisi bongannut kaiken. Omat suosikkini oli tietysti kaikki värikäslehtiset kasvit sekä kaktus-/mehikasvihuone, missä oli aivan ihania pikkuisia mehikasveja. Oon monesti miettinyt haluavani tehdä kotiin jonkun mehikasvi/kaktusistutuksen, mutta en ole vielä päässyt toteuttamaan sitä. Nyt tuli taas hinku moiseen :)

Ja retkistä muihin aiheisiin...
Kerrostalossa kun asutaan, eikä meillä ole oikein ketään läheisiä kavereita, joilta löytyisi omalta pihalta jos jonkinlaista hedelmää, marjaa, yrttiä jne., niin olen ollut tosi kiitollinen Facebookista ja sen erilaisista kirppis- ja vaihtorinkiryhmistä. Sitä kautta oon saanut jo edullisesti aronianmarjaa, ja viimeisimpänä kahdella eurolla kahdeksan kiloa omenoita, sekä ämpärillisen piparminttua 1,5 litran limupulloa vastaan! Omenat todennäköisesti keitän mehuksi tai hilloksi, ja leipasen varmaan vielä yhden omenapiirakan, ja eilen pistin piparmintun oksat ja lehdet kuivumaan :) Oli pakko jo tuoreeltaan kokeilla piparminttua teehen hunajan kanssa, ja kylläpäs oli aika ihanaa ♥ Tuoreeltaan sen maku on pehmeämpi, nyt vaan ootellaan, että lehdet kuivuvat ja saan kokeilla sitä kuivattunakin :) Flunssassa aivan ihanteellinen kuuma juoma. Taidanpas seuraavaksikin juoda moisen.

Huomenna on viimeinen koulupäivä pariin viikkoon, kun meillä alkaa etäviikko ja syysloma. On kyllä tällä viikolla tullut niin paljon kotitehtäviä seuraavaksi kuukaudeksi, että saa nähdä toimiiko pää enää ollenkaan -.- Nytkin meinaa olla vähän hankalaa, kun siellä on jotain räkää tiellä :P Noh, ensin on joka tapauksessa aloitettava kämpän suursiivouksella, niin on mukavampi sitten päntätä, kun ei tarvitse sotkusta repiä ressiä.

Niin ja kunhan flunssa vielä vähän hellittää, niin olis pakko päästä jo liikkumaan. Moneen viikkoon tullut taas mitään muuta tehtyä kuin vähän joogattua, kun ei kertakaikkiaan oo riittänyt energia mihinkään, ja sitten tulinkin kipeäksi. On a) huono omatunto ja b) läski olo.