loma, lohja ja lava

Makella oli viime viikolla sen ainoa kesälomaviikko, mutta aika lailla kotona hengaamiseksihan se meni, kun on ollut niin hemmetin huonot kelit. Eipä sillä, Make oli tyytyväinen kun sai vaan lojua kotona :P

Käytiin me sentään Lohjalla yökylässä, kun Hanne, Ville ja Joonas oli siellä. Käytiin Lohjan museossa kattomassa Abracadabra-näyttely, jossa oli esillä paljon vanhoja taikatempuissa käytettyjä välineitä, vanhoja julisteita jne. Epäilin ensin haluuko muut lähteä sinne ollenkaan, mutta kyllä ne sitten lähtikin :) Me vaan oltiin Maken kanssa vähän myöhässä aikataulusta, kun ei pidetty kotona mitään kiirettä, ja sitten pysähdyttiin vielä Kivihovin Teboililla syömässä ja Jalokivigalleriassa. Mutta niin, se näyttely oli mun mielestä mielenkiintoinen, mutta niiden välineiden käyttötarkoituksia enemmän mua viehätti ne kaikki vanhat julisteet, kirjat ja pakkaukset. Sen takia mun olikin ostettava myymälän puolelta tuommosia saakelin turhia matkamuistoja, kun niissä oli hienot pakkaukset :D Kai mun tarvii opetella nyt sitten jongleeraamaan.

Museon jälkeen mentiin parille Opus K:hon ja pelaamaan kierros Yatzya, jonka Hanne voitti. Siinä välissä päätettiin käydä sitä äiteetäkin moikkaamassa, joskin kaupan ja Alkon kautta. Join siinä äidin luona pari siideriä, jonka jälkeen se heitti meidät Hannen porukoille, jotka siis ovat myös mun kummeja ja sukulaisia :) Hilla oli myös siellä, ja istuttiin iltaa johonkin kahteen saakka ihan vaan siellä. Aluksi mietittiin josko oltaisi menty keskustaan rantaan istuskelemaan kun Rantajamitkin alkoi, mutta kello oli niin paljon kun päästiin meidän äidiltä, ja aika meni tosi nopeesti, niin jäi rantsureissu välistä. Illasta ei ookaan mitään kuvia, kun mun kamerasta jäi muistikortti kotiin, ja kännyllä on turha koittaa kuvata illan hämärtyessä.

Oli tosi omituista lähteä jo kahen aikaan kotiin, kun tossa porukassa on tottunut valvomaan ihan pikkutunneille saakka, mutta Hillalla oli seuraavana aamuna töitä, ja päästiin sujuvasti sen kyydillä kotiin. Eikä ollut krapulaa, kun nukkui ihan kunnon yöunet.

Seuraavana päivänä oli tarkotus lähteä äidin ja Reiskan kanssa kiertämään Karkalin luonnonpuiston polku, mutta koko aamupäivän keli näytti tosi epävakaiselta, ja lopulta satoikin ihan Esterin perseestä, niin sovittiin käyvämme siellä joskus toiste, kun ei tarvii murehtia sataako vai ei. Syötiin siinä äidillä sitten vielä ja lähdettiin neljän aikaa kohti Saloa. Mentiin tosin Karisma kirppiksen kautta, joka tässä puolen vuoden sisällä siirtyi vanhoihin Tanhuhovin Stagen tiloihin. Tanhuhovi on siis jo vuosikymmenten ajan ollut muinoin suosittu tanssipaikka ja disco (kulta-aika joskus 80-90-luvulla), ja itekin kävin siellä yläaste-lukioikäisenä aina kun siellä vaan oli ohjelmaa. Tulevasta "Lava-viikonlopusta" juteltiin koulussa jo maanantaina. Stage oli siis suunnattu n. 13-17 -vuotiaille teineille (joskin mun ollessa ala-asteella siellä järjestettiin myös Junnudiscoja :)) ja aukioloajat oli 20-02, kesällä yöttömänä yönä juhlittiin läpi yön. Tanhuhovin piha oli valtava, ja olikin tapana juoda pohjat ulkona metsän laidassa. Järkkärit ja poliisitkaan ei tuolloin kaatanut juomia pois, kehotti vaan menemään syrjemmälle ryypiskelemään x) Stagella oli lähes aina joku bändi esiintymässä, ja ainakin Apulanta ja Klamydia oli Stagen kestosuosikkeja ja kävivät siellä useesti. Ite kävin Lavalla viimesen kerran vuonna 2002, ja kun markka vaihtui euroksi ja sisäänpääsymaksut kallistui ja ties mitä muuta siinä tapahtuikaan, niin paikka vähitellen kuivui kokoon. Nyt se Stagen puoli oli kai kymmenisen vuotta ollut ilman toimintaa, siinä Tanhuhovin humppapuolella on kyllä edelleen toimintaa jonkin verran. Stagen lopulliset kuoppajaiset oli viime syksynä juurikin ennen Halloweenia, ja harmitti ihan älyttömästi etten päässyt sinne :( Sen jälkeen sieltä purettiin paljon elementtejä ja tiloihin muutti jo ennestään olemassa ollut kirppis.

En ollut tosiaan käynyt Lavalla about 13 vuoteen, ja olipas nostalgista käydä siellä, vaikka siellä olikin se kirppis. Hirveästi vanhaa oli kuitenkin säilytetty, "baaritiskin" takana ollut Aku Ankoilla päällystetty seinä oli ennallaan, kuin myös parit seinämaalaukset. Discon puolelta oli portaita ja yleisiä istuma- ja hengailupaikkoja purettu, mutta siellä katonrajassa oli edelleen peilejä, yläkerta ja sinne menevät portaat oli paikallaan, DJ-koppi ja 30 kiloa painoon lisäävä peili oli paikoillaan, kuin myös keskellä kattoa oleva discopallo. Myös esiintymispuolella seinällä luki edelleen Stage, vaikka esiintymislava oli purettu. Toisaalta oli hauskaa, että noita Lava-juttuja oli vielä jäljellä, mutta toisaalta se teki koko tuosta kirppikseksi muutoksesta tosi irvokasta. Itsellä ainakin tuli viimeistään nyt sellainen fiilis, että pakko boikotoida kyseistä kirppistä, koska "sen takia Lavaa ei enää ole", vaikka ei se nyt ihan niin tainnut mennä. Mutta eipä nuo discon tilat tehnyt oikeutta myöskään kirppikselle, se oli nyt tosi sekava, pimeä, ja tuntui että sitä kaikkein kaameinta krääsää oli vielä enemmän kuin aiemmin. Enkä siis ole ainut, jota vituttaa nykyinen Karisma kirppis, sekä se että Stagea ei tosiaan enää ole. Sanoinkin, että mun mielestä tää oli yksi vuosisadan pahimmista kulttuuripyhäinhäväistyksistä.

Kun tieto Lavan kuoppajaisista viime vuonna tuli, niin mietin kuumeisesti muistoja sieltä. Jotain yksittäisiä juttuja on jäänyt mieleen, mutta se paikka oli vähän sellainen, että on valtavasti hyviä muistoja ja fiiliksiä, mutta oikeesti ei muista sieltä mitään :D Sitä tuli oltua siellä aika päissään. Johonkin vuoteen 2001 jaksoin kuitenkin kirjottaa Lavan tapahtumia päiväkirjaan, harmi etten muistanut ettiä sitä siellä äidin luona.

Nostalgisissa ja haikeissa fiiliksissä siis takaisin kotiin. Muuten ollaan tässä Maken loman aikana käyty kavereiden kanssa pussikaljalla, ja raahasinpa tuon rannallekin sillon loman alussa, kun oli ne oikeat kesäkelit pari päivää. Ostin rannalle tuommosen nyt-ah-niin-trendikkään aikuisten värityskirjan. Mietin siinä värittäessä, että onko tää nyt niin stressiä poistavaa puuhaa, kun ite sain ainakin koko ajan miettiä pääni puhki, että millä värillä tän kohan nyt värittäis, ja täytyykö sen olla samanvärinen kuin symmetrisesti sen kohan toisella puolella olevan kuvion. Ja sitten ketutti kun väritti yli viivan x) Taidan ajatella liikaa.

Vein pussikaljottelun jälkeen Nikkinkin pitkästä aikaa ulos ihmettelemään.

Itsekseni oon sitten kokeillut uusia reseptejä ja vanhoja huippuhyviä ruokia, ja onkin ollut niin hyviä, että on tosiaan kannattanut enemmänkin miettiä mitä sitä söis. Mm. bataattiburgerit oli ihan järjettömän hyviä. Ja en oo oikeesti ikinä paistanut tavallisia, isoja lettuja, koska luulin olevani huono siinä (karppilettuja varten tuli ostettua se pikkulettupannukin muinoin), mutta hyvin sujui, sain niistä ohuita ja pitsireunaisia :)

Bataattiburgeri. Bataattisiivut tuli kevyesti öljyttyä ja suolattua, ja paahdettua uunissa 225 n. 20 min. Välissä oli salaattia, tomaattia, ananasrengas, cheddar-juustoa, hampurilaiskastiketta ja feta-tsatsikia. Meinasin nielasta kielenikin :)

Lisäksi oon kiinnostunut uudelleen koru- ja jalokivistä. Oon suunnitellut tekeväni niistä jossain vaiheessa uniikkeja koruja ja jotain amuletin tyyppisiä juttuja, mutta mua on aina kiinnostanut myös se "hölynpöly" kivien energiasta ja parantavista voimista, joten oon taas niitä lueskellut. Koitin tunnistaa mun vanhempia, joskus muksuna saatuja kiviä, ja lisäksi nyt Lohja-reissun yhteydessä kävin ostamassa muutaman uuden kiven Jalokivigalleriasta. Mua viehättää enemmän tuollaiset hiomattomat ja kidemuotoiset kivet, niissä on jotain alkukantaista.

Uudet kivet: ruusukvartsi, fluoriitti, amatsoniitti, ametisti ja karneoli

Oon ostellut hieman uusia vaatteita ja krääsää, niistä on tulossa oma postauksensa, kunhan saan kaiken kuvattua :) Tältä kesältä on odotettavissa aika vähän, kun epävakaiset kelit tuntuvat junnaavan paikoillaan, ja edullista sisätekemistä keksii kovin vähän. Oon kuitenkin suunnitellut retkiä Kemiön luontokeskukseen, Kuusiston linnanraunioille Kaarinaan, Seilin saarelle, ja lisäksi ollaan kaveriporukan kanssa menossa Helsinkiin museokierrokselle, pääpointtina nähdä tämä Tarujen kansat -näyttely Ateneumissa. Itse oon jo pidempään halunnut käydä Helsingissä myös luonnontieteellisessä museossa sekä kasvitieteellisessä puutarhassa, joten olisi tarkoitus samalla reissulla käydä myös niissä :) Katjan kanssa lähden elokuun loppupuolella SaariHelvetti-festareille Tampereelle. Ja siellä Karkalin luonnonpuistossakin olisi kiva käydä jonain sateettomana päivänä.

ystävät ♥

Tuntuu, että oon koko kesäloman vaan maannut sohvalla ja katellut Netflixiä, mutta on sitä sentään muutakin tehty ja poistuttu kotoa :) Mutta kämppä on taas kuin sauna, niin jos ollaan kotona, niin eipä tällä kyllä löhöämistä kummempia tehdä.

Sain kuin sainkin Maken lähtemään maanantaina Bromarviin, ensin frisbeegolfaamaan ja sen jälkeen rannalle. Golf-radasta ei ollut paljonkaan tietoa netissä, eikä navigaattorikaan osannut neuvoa oikeaan paikkaan, joten hetki jouduttiin seikkailemaan ennen kuin löydettiin perille. Ratakarttaa ei ollut olemassa, mutta onneksi väylät oli sen verran suoria ja lähekkäin, ettei tarvinnut paljon arpoa onko oikealla heittopaikalla. Edellinen kerta tuntui vielä kädessä, ja heitin koko ajan ihan päin helvettiä, ja lopulta hävisin Makelle ylivoimaisesti :P Netissä luki että väyliä olisi 18, mutta ei me kyllä löydetty kuin 9.

Hiki päässä ajeltiin sitten eteenpäin kohti Padvan uimarantaa. Oon viimeksi ollut siellä lähemmäs 10 vuotta sitten, mutta melkoisen vaikutuksen se teki, ja mielestäni se on yksi kauneimmista uimarannoista, joilla oon ollut. Uimiseen se on hieman huono, sillä hiekkapohjainen ranta on pitkään tosi matalaa, ja siinä vaiheessa kun vihdoin vesiraja kulkee vyötärön tienoilla, on jalat jo kahlaamisesta ihan jäässä :P Eli siis merenrannalla ollaan, ja nytkin vesi oli ihan jäätävän kylmää! Ilma taas muuten oli oikeastaan jo tukalan kuuma, ja meillä oli liian vähän juotavaa mukana, joten ei me paria tuntia kauempaa rannalla kuitenkaan viihdytty. Mutta olihan siellä taas mukava käydä :) Hienoja maisemia.

Tiistaina sitten päätettiin mennä illaksi pussikaljottelemaan tuohon torin viereen Tykkipuistoon. Meitä oli siellä lopulta kuusi, ja oltiin puistossa ehkä jonnekin puolille öin, kunnes tultiin meille. Hyviä humalaisia ideoita oli se :P Popittaa nyt täysiä musiikkia ja tanssia letkajenkkaa kerrostalossa keskellä tiistaiyötä. Henna ja Pasi siinä lähti kotiin päin, jonka jälkeen naapuri kävi valittamassa metelistä, jolloin mä menin suosiolla nukkumaan. Make, Ville ja Matti vielä jonkin aikaa valvoivat.

Oli kyllä kiva ilta, mutta ois ollut fiksumpaa hakea täältä vaan lisää juomaa ja mennä takasin puistoon, täällä meillä oli niin järjettömän kuumakin, että hyvä kun pystyi olemaan.

Se oli tykki se!

Tykkipuiston jälkeiset kaksi päivää olikin pelkkää kotona koomailua, joka sisälsi lähinnä Fringen katselua ja kokkailua.

Perjantaina iltapäivällä lähdinkin Lohjalle, sillä oltiin vanhojen lukiokavereiden kanssa sovittu treffaavamme Rantajamien aikaan rantsussa. Nykyisin on hirmu vaikea sovittaa aikatauluja yhteen, kun ollaan niin eri elämäntilanteissa, osalla vuorotyöt jne., mutta nyt onneksi onnistui niinkin hyvin, että vain yksi jäi tulematta. Katia, jonka kanssa olin lukiossa kuin paita ja perse, en oo nähnyt varmasti 5-6 vuoteen, Henua ja Ramia vajaa 5 vuotta sitten. Anun näin viimeksi kaiketi kolme vuotta sitten, Artun pari vuotta sitten. Eli älyttömän kauan on ollut taukoa, ja itseä ainakin vähän jännitti nuo miitingit, vaikka aavistelinkin sen kyllä olevan ihan turhaa :) Ilta oli ihan paras pitkiin aikoihin, ja mahtavinta oli se, että vaikka ollaan nähty niin harvoin, varsinkin koko porukalla, niin pystyttiin jatkamaan vaan suoraan siitä mihin viimeksi ollaan jääty, ja kaikki oli ihan niinkuin ennenkin ♥ Tuollaiset ystävät on kyllä kultaakin kalliimpia :) Heitettiin ilmoille myös ehdotus, että tehtäisi tästä Rantajami-viikonlopun miitistä meille perinne, niin tulis sitten ainakin kerran vuodessa kokoonnuttua jollei muuten pystytä. Toivottavasti onnistuu :)

Osa porukasta oli selvinpäin, kun velvollisuudet kutsuivat seuraavana päivänä, joten Anu, Henu ja Rami lähtivät kotiin päin vähän aikaisemmin, ja me loputkin taidettiin lähteä rannasta kuitenkin ennen kolmea. Päätin kävellä rannasta äidille, kun taksi tuntui niin turhalta niinkin lyhyelle matkalle, ja onneksi olin ottanut kuulokkeet mukaan, niin sain kuunnella ysäriä koko kotimatkan. Moni varmaan tietää sen tunteen vaikkapa lenkillä, kun tulee joku himmeen hyvä biisi, ja tekee vaan kesken lenkin mieli alkaa tanssia tai riehua pitkin katuja. Nyt sain tehdä sitä ihan rauhassa koko kotimatkan, kun kaupunki oli siihen kellonaikaan ihan hiljainen :D Ja toivon ettei kukaan katellut ikkunoistakaan... Pillahdin siinä vähän itkuunkin kun oli niin hyvä fiilis koko onnistuneesta illasta ^^

Oli niin paljon puhuttavaa ja niin kivaa, että valokuvien ottaminen jäi hirmu vähälle, mutta muutama sentään tuli otettua :)

Henu ja Anu

Rami :)

Kati :)
Ja mun olis vaan kannattanut pitää noita aurinkolaseja silmillä, niin kukaan ei tietäis että jotain on juotu x)

Mun oli aluksi tarkoitus jäädä Lohjalle vielä lauantaiksikin, ja mennä Hillan kanssa rantaan kuuntelemaan mm. Jenni Vartiaista, mutta kävikin niin, että Maken mökkireissu siirtyi pidemmälle syksyyn ja se jäikin viikonlopuksi kotiin. Makella jatkuu taas maanantaina työt, niin päätin lähteä takasin Saloon jo aikasemmin, jotta keretään vielä huomenna tehdä jotain yhdessä. Ainakin jonnekin uimaan meinaan sen raahata, koska voi jesse tätä ilmastoa!

ostoksia ja muita ilon aiheita

Tänään on vapaapäivä ja ajattelin näpytellä jonkinlaisen postaukse. Tästä vaan tulikin tosi pitkä kuvineen kaikkineen, joten koittakaa kestää :P

Olen sortunut vähän ostelemaan tavaroita eBaysta, no koska kavereilla on näkynyt kivoja juttuja ja määki haluun ;)

Aloitetaanpa siitä, että halusin jo viime kesäksi ostaa vesipiipun eli hookah'n. Sillon se jäi ostamatta, kun ei sitten ollutkaan varaa, mutta täksi kesäksi sen sitten ostin. Se on kauniin violetti, että kyllä sillä poltella kelpaa :) Ostin tietysti myös asiaankuuluvat hiilet sekä viittä erimakuista nikotiinitonta "tupakkaa". Tupakat tulivat mulle viime viikolla, mutta ei olla vielä suoritettu koemaisteluita :)

Letkut tuossa on kyllä vähän tarpeettoman pitkät, muuten ei mitään valittamista.

Sitten eräs kaverini oli käynyt justiinsa Lontoossa ja ostanut sieltä ihania retro-MLP -vaatteita, kuten sukat ja pökät. Kun sain vinkkinä "eBaysta varmaan löytyy", niin olin klikkaillut itseni sinne aika nopeasti :P Niinpä itsellenikin ostin lököpöksyt, sukat sekä t-paidan. Kun paketti sitten tuli mulle, niin t-paidan sijaan sainkin jumpperin, joten lupasivat lähettää t-paidan vielä perästä. Että sain nyt sitten sekä jumpperin että t-paidan yhden hinnalla, mikä on kyllä ihan hyvä, sillä postikulut oli aika hurjat vaikka UK:sta tulikin :P Ei kyllä pue yhtään meikäläistä tuommonen vaalea oloasu, ja tuli ihan omituinen olo kun kolmikymppinen akka seisoo peilin edessä My Little Pony -oloasu päällänsä :D Ai kauhee. Jumpperilla en kyllä varmaan tee mitään, en osaa tuommosia käyttää. Mutta onpahan ainakin varalla jos ei muuta.

Sitten tilailin kahdesta eri korutarvikeliikkeestä juurikin niitä, sillä kaverini Tiina oli ystävällinen ja lähetti mulle peräti 14 kissan viiksikarvaa :) Okei, siis kissoiltahan tippuu aina silloin tällöin viiksiä, ja päätin alkaa keräilemään niitä talteen tuossa pari vuotta sitten. Olin netissä nähnyt kuvan, että joku oli kissan viiksistä tehnyt korvakorut, ja olivat niin makeen näköiset, että mäkin päätin kokeilla. Vaikka meillä on kolme kissaa, niin tuntui että viiksiä löytyi vain aniharvoin, mutta onneksi mun kissanomistajaystävät ovat pitäneet mielessään, että niitä keräilen, ja moni on päättänyt osallistua keräystalkoisiin.

No siis enivei, itsellä oli edelleen liian vähän viiksiä, mutta Tiinan panos auttoi niin paljon, että sain vihdoinkin ensimmäiset tehtyä :) Näihin meni yhteensä 30 kpl viiksikarvoja. Nämä kun olivat mun ensimmäiset, niin nämä oli vähän kuin kokeiluversiot ja hyvin yksinkertaiset. Päällyshelmen kanssa ei mennyt ihan kuin Strömsössä, koska se oli liian pieni, joten se päätyi lopulta vähän väärään paikkaan :) Nätit niistä silti tuli, joskin ihan älyttömän kevyet, joten vaatii ehdottomasti lukon taustapuolelleen, ja joku ketjunpätkä viiksien kanssa voisi olla hyvä lisäpainon tuoja. Samalla ostin Villihelmestä tuommoisen pikkuisen korupihtilajitelman, sillä onhan se tuossa floristin ammatissakin ihan kätsy :) Ja koska ovat kokoa mini, niin menevät myös pieneen tilaan.

Tarvikkeet: viiksikarvoja, koruliimaa, korvakorukoukut, välirenkaita, nauhanpäätteitä sekä päällyshelmet (puuttuu kuvasta). Helpointa on liimata viiksikarvat nauhanpäätteiden sisälle ja puristaa pääte pihdeillä tiukasti kiinni.

Viimeisin ostos saapui mulle nyt alkuviikosta, ja ne olivat tarot-kortit. Oon tosi pitkään etsinyt sopivaa ja oman näköistä tarot-korttipakkaa, mutta mitään kivaa ei ole tullut vastaan. Musta tulevan ennustamiseen liittyy sellaiset mielikuvat kuin pelottava, jännittävä, outo ja arvaamaton. Mieleen tulee leffoista tutut sirkus- ja karnevaaliympäristöt ennustajaeukkoineen, ja halusin sellaisen tarot-pakan, joka tukisi tätä mielikuvaa. En siis todellakaan halunnut mitään tavallista ja perinteistä tai liian kiltin näköistä pakkaa. Mulla on yksi huoltoaseman kirjakaupasta vitosella ostettu tarot-pakka, mutta se on niin kovin tylsä, eikä se puhutellut mua millään lailla, ja siksi en ole niitä paljon käyttänytkään. Taannoin Sisar Surumieli teki omista, hienoista tarot-korteistaan postauksen, joka muistutti mua vielä meneillään olevasta etsinnästä, joten suuntasin jälleen eBayn ihmeelliseen maailmaan. Sieltä löytyikin vihdoin juuri täydellinen pakka!

Kyseessä on taiteilija Patrick Valenzan kuvittama tarot-pakka, jonka kuvitukset ovat omituisia, friikkejä, surrealistisia ja yksinkertaisesti upeita :) Kuvituksesta tulee kovasti mieleen Alice: Madness returns -pelin omituiset hahmot. En olisi voinut löytää täydellisempää korttipakkaa, joka kuvaa täysin niitä fiiliksiä, joita halusin tarokkien lukemisessa säilyttää. Kortteja tekee mieli tutkia tarkemmin ja hipelöidä joka välissä, ja tästä nyt alkaakin niiden syvällisempi tutkiminen :)

Elämäni on ollut aika seesteistä, eikä mieltä ole askarruttanut mitkään kovin suuret kysymykset. Senpä takia tarot-kortteja tai riimuja tulee käytettyä lähinnä nostamalla päivän kortti tai riimu. Eli ihan oman mielialan mukaan isompia tai pienempiä luentoja. Joskus asiasta kiinnostuneiden kavereiden kanssa ollaan myös tehty luentoja, mutta itse oon niin noviisi korttien tulkitsemisessa, että merkitykset tulee luettua lähinnä suoraan ohjevihkosesta, ja luennon saaja saa sitten itse tulkita viestin. Nyt kun on oma korttipakka, mihin selkeästi on muodostunut jo tunnesidekin, niin on varmasti enemmän motivaatiota opiskella tuota korttipakkaa ja tulkitsemista yleensäkin.

Keskiviikon kortti

Viime viikolla posti toi myös ensimmäisen kasvipaketin Viherpeukaloista, paketissa tuli kruunuvuokon juurakkoja, jotka viikonloppuna kylvin, sekä ihmeköynnös ja sinikohtalonpensas. Ensimmäisessä ja jälkimmäisessä ei ole vielä mitään nähtävää, koska sinikohtalonpensaskin on vielä hyvin pieni, eikä siinä ole kukkia lainkaan. Ihmeköynnös sentään oli jo nyt ihan näyttävän näköinen :) Onneksi meidän parvekkeella on jo lähes yötäpäivää +10 astetta, niin sitä voi jo pitää omalla paikallaan.

Toinen ilon aihe viime viikolla oli Tuomas Holopaisen levy, siis tämä Music inspired by The Life and Times of Scrooge. Mielestäni tää on ihan mainio yhdistelmä, Holopaisen mahtipontiset ja upeat sävellykset, ja jo kauan fanittamani Don Rosan piirrokset. Pikkulikasta asti oon Don Rosasta tykännyt, ja hän on mun ehdoton suosikki ankkapiirtäjistä, ei vaan ole Rosan voittanutta! Hänen sarjakuva-albumit on luettu moneen kertaan, mukaanlukien Roope Ankan elämä ja teot. Don Rosan sarjisten huumori ja piirrosten yksityiskohdat on ihan omaa luokkaansa. Levy on mun mielestä hieno kunnianosoitus Roope Ankan elämälle, ja olin kyllä liikuttunut kun levyä kuuntelin. Johanna Kurkela on ollut tosi mainio valinta levyn päävokaaleihin, ja vaikka etukäteen hieman pelkäsin Tony Kakon mukanaoloa, niin itseasiassa hänen laulama Cold Heart of the Klondike muodostui heti ensikuulemalta meikäläisen suosikiksi. Myös The Last Sled ja Into the West upposivat syvälle. Tosi upea levy, ja voin vaan kuvitella ne fiilikset sekä Holopaisen että Don Rosan puolelta, mitkä tällainen yhteistyön hedelmä saa aikaan :)

Näiden ostosten lisäksi ei ole tapahtunut mitään kovin kummoista. Oon ollut töissä, valmistellut vähän pääsiäistä ja tulihan tuossa edellisen postauksen jälkeen vähän juhlittuakin. Henna ja Reijo, Pasi sekä Hilla ja Mika tulivat meille, ja vietettiin iltaa ihan vaan meillä, eli ei lähdettykään baariin. Oli tosi kiva olla koko ilta ihan vaan kotosalla, ja tuskinpa menetettiin mitään olennaista :P Yöllä, kun Make oli jo mennyt nukkumaan, ruvettiin pelaamaan Metal Mania Aliasta, jonka taukojen aikana Pasi yritti karata kotiin ainakin 2-3 kertaa :D Pakotettiin se jäämään pelin loppuun saakka, joka me tosin Pasin kanssa hävittiin :P Yllättäen kello olikin jo jotain viiden paikkeilla kun jengi täältä lähti, eikä seuraavana päivänä ollut ees krapulaa. Kaikkiaan siis tosi kiva ilta, mutta valitettavasti yhtään järkevää kuvaa ei kukaan ottanut :P

Karvainen vuokaleipä

Köllöti

Erään aamun lenkiltä

Toissapäivänä suuntasin työpäivän jälkeen Lohjalle, päätin mennä äidin luokse yöksi, niin säästyy vähän bensaa. Käytiin tunnin pituisella lenkillä rantaraitilla, jonka jälkeen pääsi lenkkisaunaan :) Oli sellainen hyvin rentouttava maanantai-ilta ilman facebookkeja tai muita, saunan jälkeen tuli vaan syötyä iltapalaa, tehtyä Seurasta löytynyt krypto ja toisella silmällä katottua vähän töllöstä tullutta Harry Potteria.

Onneksi otin lenkkikengät mukaan, sillä seuraavana aamuna kun kävin lenkin varrelta keräämässä kortetta, astuin kivasti koiranpaskaan -.- Eli siis onneksi sain töissä vaihdettua kengät... Peruskimppujen väsääminen ei oikein inspiroinut, joten askartelin vähän normaalia enemmän mm. siitä kortteesta. Tuo suokorte on erittäin myrkyllinen rikkaruoho, mutta tälleen keväällä kun siihen ei ole vielä kasvanut lehtiä, siitä saa vaikka mitä kivaa tehtyä :) Kukkatukuista saa lähes samannäköistä kortetta, mutta kyseessä on jättikorte, joka ei ole myrkyllinen. Tämä myrkyllisyys siis täytyy vaan muistaa, mutta ulkonäöllisesti eroa ei juurikaan ole. Peltokortetta voi taasen käyttää yrttilääkinnässä, mutta sen voi helposti sekoittaa juuri tuohon myrkylliseen suokortteeseen, joten sen suhteen täytyy olla tosi tarkkana!

Tänään on siis vapaapäivä, sillä oon koko pääsiäisviikonlopun perjantaita lukuunottamatta töissä.