loppukesän rientoja

Oon pikkuhiljaa kirjoitellut juttuja ylös, mutta en mä ole muistanut julkaista näitä :D Mun ainainen ongelma, ja siksi näistä tuleekin aina hirveän pitkiä... No, ottakaa tai jättäkää.

Heinäkuu oli melko villiä ja kiireistä aikaa.

Alkukuusta oli Hannen polttarit Lohjalla, missä ohjelmassa oli ilmajoogaa, Hannen flyboard-lento, grillailua ja saunomista sekä Amorphiksen keikka Rantajameilla. Polttarit stressasi aika paljon etukäteen, mutta kaikki meni lopulta tosi kivasti, vaikka aikataulu olikin aika tiukka. Tosi hyvin porukka myös pääsi mukaan, kun ottaa huomioon että polttarit alkoi Oulaisten päässä jo torstai-iltapäivällä, eli ei ollut lauantai-polttarit kuten yleensä. Väsy tuli kyllä aika nopeasti.

Viikko polttareiden jälkeen olikin jo häät Oulaisissa, ja koska olin kaasona, niin paikalla piti olla vähän aikasemmin. Niinpä otin Hennan kyytiin ja lähdettiin torstaina ajelemaan, ja oltiin illalla perillä. Perjantai koostui pelkästään juhlapaikan koristelusta sekä vihkiharkoista, ja olin taas illalla aivan loppu :D

Hääpäivä jännitti, vaikkei mulla siinä enää ollutkaan muuta tehtävää kuin pidellä kimppua vihkimisen aikana, ja Hillan ja Lotan kanssa koristeltiin hääparin huone. Hemmetin kuuma oli koko päivän, ja ihan alunperin olinkin yllättynyt että Hanne haluaa pitää kesähäät ja vielä heinäkuussa, mutta siitä on ilmeisesti Villeä syyttäminen :D Päivä sujui kuitenkin oikein mallikkaasti, enkä alkanut edes vuolaasti itkemään häämarssin (Phantom of the Opera) aikana, vaikka kaukana ei sekään ollut. Kuriositeetteina häistä täytyy mainita, että siellä oli festariteema, ja häätanssina oli Mokoman Sinä riität, johon loppuväki yhtyi moshaamaan ;) Kerta se oli ensimmäinenkin, ja jotenkin tuntuu että myös viimeinen :D Meikäläisen kontribuutio häihin paikan koristelun lisäksi oli kutsujen ja festariohjelman teko, sekä hääkimpun suunnittelu.

Väsymys iski taas melko aikaisin, ja suunnilleen väkisin pysyttelin hereillä johonkin yhteen, kahteen, kunnes lähdettiin taksilla nukkumaan Hennan kanssa.

Sunnuntaina pyörähdettiin vielä juhlapaikalla ennen kuin lähdettiin ajamaan takaisin kotiin. Helle ja ilmastoimaton auto ei etenkään 8h matkalla ollut kauheen kiva yhdistelmä, mutta hengissä selvittiin.

Jere otti dronella kuvan

Häiden jälkeen olikin pieni hengähdystauko, kun jouduin perumaan reissun Tammerfesteille Nylon Beatia katsomaan. Olin aika väsynyt, ja lisäksi liput myytiin loppuun kun pari päivää jahkailin onko mulla niihin edes varaa. No ei tarvinnut sitten miettiä.

Sen sijaan kävin Marissan kanssa Hangossa hiukan Sea Horse Week -heppakisoja katsomassa ja meressä lillumassa. Merivesi oli kyllä niin lämpöistä ettei se juurikaan virkistänyt, joten kotimatkalla käytiin järvessä vielä pulikoimassa :) Oli tosi kiva reissu, vaikkakin kuumuus sai aikaan lievää pahoinvointia.

Heinäkuu päättyi We Love -festareille Helsinkiin, missä itselle kaikkein tärkeimmät esiintyjät oli Raptori sekä se aina yhtä ihana Nylon Beat ♥ Hanne tuli mun mukaan, ja lisäksi meidän seuraan liittyi vanhoja Naikkarikavereita, joihin tuli aikoinaan tutustuttua NB:n nettifoorumilla. Osa tyypeistä oli sellaisia, joita en oo nähnyt sitten Nylon Beatin edellisen comeback-keikan jälkeen vuonna 2007, ja osan oon tainnut viimeksi nähdä 2014 kun käytiin porukalla Erinin keikalla. Oli kyllä kuin aikaa ei ois kulunut yhtään, enkä edes tajunnut kuinka ikävä mulla niitä ihmisiä oli ennen kuin nähtiin :) Keikkaakin odottaa aina ihan eri tavalla kun on se oma NB-jengi mukana, en vaihtais sitä mihinkään ♥ Ja voi pojat mikä keikka olikaan... Tokihan olin kattonut esim. Instagramista keikkavideoita, että tiesin mitä on luvassa. Mutta mä muistan, kun NB keikkaili aktiivisesti, niin lavalla meno oli aika pysähtynyttä kuitenkin. Nyt ei todellakaan ollut, ja tytötkin oli ihan järjettömässä kondiksessa! Ja niin kuumia! Päätin ottaa tavoitteeksi, että mäkin oon nelikymppisenä yhtä upea, mulla olis tässä 6 vuotta armonaikaa :D Tälleen tanssityttönä ja Nylon Beatin muinoisia koreografioita tiiviisti seuranneena myös oikeen sydämessä läikähteli, kun NB:n alkuaikojen tanssija Wille Lipponen oli myös mukana, ja tosi paljon sellaista tanssikoreografiaa, jota itsekin on tanssinut katsoen mallia jostain musavideoista tai tv-ohjelmien esiintymisistä :P Oisin ehkä melkeen muistanutkin niitä liikkeitä.

Raptori - Sukellus pumpuliin live


Raptori - Oi Beibi live

Keikalla kuultiin kaikki "pakolliset" hittibiisit, mutta Jonna ja Erin kyselivät keväällä biisitoiveita keikoille, ja olivat toiveiden pohjalta koostaneet pienen potpurin, joka sisälsi biisit Takapulpetin poika, Paikka palaa, Senegalin yöt, Nylonkuu ja Viha ja rakkaus. Aloin parkumaan jo ekan biisin aikana eikä siitä sitten oikein loppua tullutkaan, eli tuli itkettyä kyllä ihan kunnolla. Jos oli ihanasti sovitettu taas sen tyyppiseksi "teknohitaaksi" mitä se on levylläkin, kun itselle se akustinen versio oli vähän tylsä. Tämä oli ihana :) Ja tosiaan se potpuri oli huikea, ja keikan päättänyt Teflon Love, ja kun koko Suvilahti huusi aivan täysiä "mä koska haluun olla NYLON!" Ai vitsi. Sitä onnellisuuden määrää mikä siinä keikan jälkeen oli niiden ystävien kanssa. Tuli kyllä todella tarpeeseen ♥ Silti kyllä harmitti, että oli tarkoitus nähdä NB:ltä kolmekin comeback-keikkaa, mutta ei tällaisella köyhällä ole varaa ostella festarilippuja mielin määrin vain yhden bändin takia :( Jäi siis Wanaja ja Tammerfest välistä.

Festareilla muuten tuli nähtyä E-type ja Raptori, jolla on aina ihan loistavat keikat :) En kyllä diggaa siitä että nää ysäribändit tuntuu soittavan parhaimmat hittibiisinsä kahteen kertaan, ja Raptorikin on jo kauan soittanut Oi beibiä sekä alkuperäisenä että uutena versiona. Mut Raptori oli kova :) Ostin sieltä pari niiden keikka-dvd:tä. Me & My, Daze ja Ice MC kuului hyvin ulkopuolellekin ja se riitti.

Nylon Beat - Nukutaan live


Nylon Beat - potpuri live

Noin ylipäänsä heinäkuu oli mun makuun ihan liian helteinen ja kuuma, ei niillä keleillä voinut tehdä mitään :( Pukeutuminen ja valmistautuminen yhtään mihinkään oli kamalaa. Sama jatkui vielä elokuun alussa, kun oltiin Katjan kanssa SaariHelvetissä Tampereella. Tällä kertaa matkustettiin junalla, ja mä olen niin ummikko että oon mennyt junalla vaan kerran aikasemmin, joten oli kivaa ja jännää ja kaikkee :D Turusta Saloon matkasin jopa ihan yssikseni. Saarihelvetti oli hyvä ja kiva, joskin mulla oli taas liian kuuma (paitsi yöllä, kun jonotettiin paatille kaatosateessa) eikä mulla ollut intoa lähteä jatkoille. Ennätyspaljon tuttuja näin ja siksi varmaan viihdyinkin enemmän juttelemassa kavereiden kanssa kuin katsomassa bändejä, mutta Profane Omenin näin livenä melkeen vuoden tauon jälkeen. Mulla oli niitäkin niin hirveä ikävä ♥ Ja senkin tajusin vasta siinä keikan aikana. PO oli mulle SE juttu tän vuoden Saarihelvetissä, eikä millään muulla ollut niin suurta väliä. Turmion Kätilöiden keikka tuntui tavallista lyhyemmältä.

En tiedä mikä toi mun ilme oli pitkin iltaa...

Profane Omen - Disconnected live

Kesällä on ollut myös ihan liikaa huolia, murheita ja sydänsuruja, oon stressannut paljon erinäisistä asioista ja muidenkin puolesta, enkä oo pitänyt huolta siitä että mulla itsellä on hyvä olla. Harvasta asiasta pystyin kesällä nauttimaan, kun korvien välissä myllersi niin paljon muuta. Niinpä aattelin että syyskesä sais olla sellaista aikaa kun keskityn vaan itseeni ja omaan hyvinvointiini, henkisesti ja fyysisesti. Aloitin ottamalla kuntosalijäsenyyden ja käymällä hierojalla, josko sillä ainakin pääsisi vauhtiin. Tanssitunnit aloitan pian. Töitä olis myös oikein mukava saada, niin siihen panostan nyt taas enemmän. Oon myös käynyt omaa roinaani läpi, myynyt huonekaluja ja ostanut uusia, koittanut saada kämppään vähän avaruutta. Tämä projekti on vielä ihan reilusti kesken, kaappeja ja tavaraa on paljon läpikäytävänä, eikä mulla esim. tällä hetkellä ole keittiössä pöytää :P
Makkariin sain vihdoin toteutettua kunnon meikkipöydän, kun sain ostettua uuden peilin ja valot! Pöytähän mulla on ollut jo vuoden, mutta meikkaaminen on hankalaa pimeässä. Nyt mulla ei ole missään niin valoisaa kuin makkarissa, valaisevat kyllä superhyvin :D Olkkariin sain myös uusittua ns. kasvihyllyn, ja voisin tuijottaa tuota päivät pitkät, kun tykkään niin paljon!

Erään ihmissuhteen kanssa tosiaan kävi kesällä köpelösti, ja saatan välillä muualla somessa vaikuttaa vähän katkeralta. Ja sitä oonkin, en voi kieltää. Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että tunnun vetävän puoleeni tietynlaisia miehiä, ja tahtomattani musta saattaa tulla heille vähän turhan intensiivinen. Mutta siis historia tuntuu toistavan itseään, enkä mä taaskaan kuunnellut intuitiotani keväällä, kun olisi pitänyt. Tästä lähtien kuuntelen. Ehkä tämän ihmisen oli tarkoitus auttaa mut vaan Maken kuoleman yli ja sen jälkeen häipyä elämästäni. En oo aiemmin uskonut kohtaloon, mutta tämän kesän aikana ilmeni kaikenlaista, että on pakko ollut miettiä josko sittenkin edes jotkut asiat olisi ennalta määrättyjä, ja lopputulos on sama vaikka mitä tekisi. En ees voi uskoa että sanon noin ääneen :D

Tää vuosi on tähän asti ollut muutamia valonpilkahduksia (keikat, tapahtumat ja ystävät) lukuunottamatta todella perseestä ja vaikea, epäonnistumisia ja pettymyksiä toisensa perään vähän jokaisella elämänalueella. Toivon että vuosi päättyisi edes vähän paremmissa merkeissä. Syksy on ainakin ns. mun vuodenaika, niin mahdollisuuksia parempaan on :D

saarihelvetti 2o16 & abhordium @ salo

En meinaa jaksaa kirjottaa blogia, tääkin postaus piti laittaa ilmoille heti sen jälkeen kun sain rapsan kirjotettua Nousuun :P Mutta asiaan.

SaariHelvetti Tampereella oli tänä vuonna vähän aikasemmin kuin viime vuonna, mutta Tampereella oli tänäkin viikonloppuna niin paljon tapahtumaa, että oli ihan sama kuin olis ne Blockfestit ollut.

Tosiaan Katja tuli meille jo perjantaina valmiiksi, jotta päästiin illalla vähän Pokejahtiin, ja tietysti Hometowniin, missä Abhordiumilla oli keikka. Istuttiin siinä aika isollakin kaveriporukalla hetki puistossa lurella (vaikka meistä vissiin vaan kolme pelaili), kunnes lähettiin baariin päin. Abhordiumilla oli hyvä keikka, ja niillä oli myös tuulikoneet! Yritin siinä biisien välissä käydä kouluttamassa Makea että tulee lähemmäs tuulikonetta, kyl se sitten tulikin välillä :D Hhheeeee!

Hetki istuttiin tupakalla kunnes lähettiin Katjan kanssa pizzan kautta kotiin, kun joutui kuitenkin suht aikasin heräämään, ja mä ainakin olinkin vähän enemmän hiprakassa kuin piti. Miksi sillon menee päähän kun ei tarttis ja päinvastoin? Oli kyllä ihana kun tuolla keikalla oli lähes kaikki mun parhaat salolaiskaverit + Katja, ja lisäksi Teemukin oli Kalajoelta käymässä ^^

Aamupäivällä päästiin siinä yhentoista aikaan lähtemään kohti Tamperetta, eli ihan kohtuuajoissa kuitenkin. Matkalla koitin nappailla meille Pokemoneja ja tavaraa stopeilta jos pystyi :D Yövyttiin Tarulla, joten sen luo suunnistettiin, laitettiin ittemme, ja Katjan kanssa oltiin siinä kolmen maissa valmiita. Me kun oltiin vähän niinkuin töissä siellä, niin piti koittaa ehtiä mahdollisimman aikasin pelipaikalle. Ihan ekaan laivaan ei keritty, eikä niin ollen nähty Ember Fallsia.

Oli kieltämättä mielenkiintoiset pressirannekkeet xD

Noin yleisesti ottaen siideri ei enää maistunut edellisillan jälkeen, eikä niitä juotukaan sitten kuin parit koko illan aikana, limulinjalla siis mentiin. Lähes kaikki bändit oli sen verran mielenkiintosia että niitä piti edes vilkasta, ja iltaa kohden menikin enemmän niin, että katottiin bändejä vaan hetki ja mentiin sitten istumaan. Itellä ainakin jalkoja särki, ja epävakaisen sään takia piti roudata jos jonkinlaista kamaa mukana ja laukku painoi ku synti. Se olikin ehkä ainoa marmatuksen aihe, että ei ollut saaressa narikkaa, se olis kyllä ollut hirmu kätsy. Deathchain oli bändeistä sellanen mitä mun piti aluksi mennä kattomaan, mutta siinä kun pöydässä istui niin ei sitä jaksanutkaan. Jossain vaiheessa iskettiin minigolfkentän Pokestopille luretkin, ja oli siellä lureja muillakin stopeilla x)

Horna
Kuvat: Katja Gröning

Shining
Kuvat: Katja Gröning

Turmion Kätilöt oli tasasen varma, pitti pyöri ja perseet heilui, mutta kyllä siellä ois itekin pitänyt olla kännissä :P Shiningia ei katottu kokonaan lavan edessä vaan siirryttiin syrjempään istuskelemaan ja kuuntelemaan, mutta mä niin tykkään niistä sen rauhallisemmista fiilistelybiiseistä. King Satan oli ihan hauska, ainakin helvetisti jengiä oli katsomassa sitä niiden ihkaekaa keikkaa. Eka biisi lämmitti sydäntä, mutta ne muut ei ollut ihan niin hyviä, luulen että kännissä olis niidenkin keikalla ollut hauskempaa :D Päivän paras bändi oli musta Vorna. Keikalla oli ihana tunnelma ja tuntui että bändikin tykkäsi. Jos joskus tulee vaikka Turkuun keikalle, niin kyllä haluun mennä kattomaan ♥

Turmion Kätilöt
Kuva: Katja Gröning

Turmion Kätilöt
Kuva: Katja Gröning

Tarukin tosiaan jossain välissä tuli saareen, mutta mä näin sitä yhteensä ehkä kaksi minuuttia, kun se huiteli koko ajan menemään. Se myös yöpyi muualla, joten eipä ehitty kauheesti kuulumisia vaihtaa :D Hööööh. Mulla oli SaariHelvetissä kyllä ihan hauskaa, mutta joku juttu, mikä viime vuonna oli, siitä uupui. Oliko se sitten kavereiden puute (Tarun lisäksi juteltiin yhden mun kaverini Mikon kanssa, ja lisäksi siellä oli yksi Katjan tuttu), alkoholin puute, vai se ettei siellä mutanurtsilla iljennyt istuskella. Tiedä häntä. Kätilöiden jälkeen suunnattiin laivaan ja päästiinkin semmoseen heti, laivassa pääsi jopa istumaan, ja Laukontorilta suunnattiin täpötäyteen Heseen jonottamaan, ja sitten odotettiin vielä vähän bussia. Kai me joskus kolmen aikaan oltiin siellä Tarun luona :D Saatiin sänky ja kissat ♥

Virallisempi raportti tosiaan Nousussa, ja sieltä löytyy myös Katjan kuvagalleria. Katjan suostumuksella käytin kuvia tässä postauksessakin.

Mulla alkaa huomenna reilun viikon loma. Ai että kun oonkin oottanut sitä! Äiti tosiaan vuokrasi mökin, ja sinne olis tarkotus mennä ainakin joiksikin päiviksi. Toivon, että kelit ei ois koko viikkoa ihan näin sateisia, tuulisia ja masentavia, että ilkeis vihdoinkin mennä uimaan, edes saunan kautta. Palailen asiaan varmaan viimeistään joskus loman jälkimainingeissa, kun on taas jotain kerrottavaa :)

loppukesän mäiskettä

Elokuu on mennyt mulla hyvin pitkälti sohvanpohjalla lepäillessä, sillä pari viikkoa tuo mun jalka oli niin kipeä, ettei sillä voinut liikkua. Hain siihen sen kortisonipistoksen, jonka jälkeen piti vielä välttää kaikenlaista liikkumista, sillä pelkkä kävely tai venyttelykin rasitti sitä. Kun siis ulkona oli kauneimmat kesäkelit, minä istuin sisällä sohvalla ja katselin Supernaturalia ja käskytin Makea siivoomaan mun puolesta. Ei ollut kivaa, voin sanoa. Olo oli tosi turhautunut, kun kesäpäivät lipuu ohi ja itsellä on hankaluuksia edes kävellä vessaan ja takaisin sohvalle. Oli hilkulla että pääsin lähtemään Tampereelle SaariHelvettiin, pelotti nimittäin että rasitan jalkaa liikaa, vaikka tapahtumaa edeltävällä viikolla jalka olikin jo tuntunut paljon paremmalta tässä kotioloissa.

Äiti ja Reiska tulivat käymään meillä tsekkaamassa pintaremontin aikaansaannoksia, ja uskalsin lähteä käymään vähän ulkona, ja vietiin ne Teijolle Ruukin Krouviin syömään. Oli eka kerta aikoihin kun unohdin ottaa ravintola-annoksesta kuvan, itse söin ihan taivaallisen makuista halloumiburgeria, suosittelen lämpimästi :) Ruuan jälkeen vähän köpöteltiin siinä Teijon vierassatamassa, mutta kauheesti ei uskaltanut kävellä. Takasintullessa pysähdyttiin vielä keräämään kanervia, joita myöhemmin kuivatin. Käytiin myös pikaisesti Kirjakkalan Ruukkikylässä, jossa myöskään ei valitettavasti voitu kauheesti kävellä, mutta sain kuitenkin upottaa jalkani Hamarinjärveen ♥ Oli niin lämmintä vettä, että teki vaan mieli sukeltaa sinne kokonaan.

Koko tuon jälkeisen viikon mietin, lähdenkö sinne SaariHelvettiin vai en. Olin jo jäämässä kotiin, jotta en vahingossakaan rasittaisi jalkaa liikaa, mutta tiesin että itku varmaan tulisi jos en lähtisi, koska kissanaiset ja Turmiön Kätilöt ftw :) Katja tuli siis nappaamaan mut Salosta kyytiin ja suunnattiin Tampereelle Tarun luo, mistä ystävällisesti saatiin kissojen keskeltä yöpaikka :) Kaikki me ollaan aikanaan tutustuttu kissojen kautta ja innoissamme palluuteltiin Tarun upeita kisuja :) Oltiin myöhässä aikataulusta, joten vähän meinasi tulla kiire. Ei kuitenkaan ollut tarkoituskaan mennä ensimmäisillä laivoilla Viikinsaareen, vaan lopulta lähdettiin klo 19 paatilla.

Illan kuvasaldo oli erittäin heikko, ja laatu vieläkin heikompi :D Jotain todistusaineistoa sentään saatiin.

Vielä Tarun luona

Paatissa

Jäätiin ensimmäisenä vastaan tulleelle anniskelualueelle, joka oli mun mielestä tosi kivasti hoidettu, että sai nurtsilla istuskella juomassa, ja samalla Tanssilavan esiintyjät kuului ulos tosi selkeästi. Siitä johtuen en sitten mennyt ollenkaan katsomaan Mustan Kuun Lapsia, vaan istuskeltiin nurtsilla saapuneiden Marin ja Raisan kanssa. Myös Fear of Domination aloitti siinä ihan huomaamatta, ja sain itseni sitä katsomaan vasta keikan loppupuolella parin biisin ajaksi. Harmitti vähän, kuin myös se, että keikalta piti lähteä ajoissa kävelemään pidemmälle Turmion Kätilöihin. Ehdittiin tosin siellä puolella kipata Katjan kanssa huiviimme tuplasalmarit ennen bändin aloittamista. Väkeä oli paljon ja pimiääkin jo, joten jäätiin suosiolla vähän kauemmas, jotta sai bilettää rauhassa. Ja tulihan sitä sitten biletettyä!

Pimiää!

Syötiin vielä Katjan kanssa ennen kuin lähdettiin seuraavalla paatilla takaisin Laukontorille. Taru sieltä vielä jatkoi kavereidensa kanssa baariin, mutta me Katjan kanssa lähettiin seuraavalla bussilla Tarun luo nukkumaan ihan suosiolla, ja hyvä niin :) Mulla oli jalka kipeä ja sen takia vähän jännittikin, ja päädyin nukkumaan kissanruokapakastepötkö jalkani alla x) Tuli nukuttua tosi pitkään, kun Tarulla oli sen verran pimeää, ja koitettiinkin mahdollisimman aikaisin päästä lähtemään kotia kohti. Marin oli tarkoitus tulla Pyynikistä meidän kyydillä Saloon, mutta moottoripyöräajojen takia koko hemmetin kaupunginosa oli suljettu, ja vaikka teiden piti olla auki puoli tuntia kerrallaan, niin ne oli muutettu yksisuuntaisiksi, eikä me päästy mistään kääntymään sinne minne piti -.- Oli ihan painajaista siinä liikenteessä ja kun kumpikaan meistä ei ollut koskaan ollut Pyynikissä. Lopulta, kun taksikaan ei päässyt hakemaan Maria sieltä, päädyttiin siihen että me lähdetään edeltä ja Mari tulee bussilla kotiin kun pääsee. Olipahan hulabaloo! Forssassa pysähdyttiin syömään ja olin ehkä seiskan aikaan takaisin kotosalla. Oli kyllä hauska reissu ja oon tyytyväinen, että lähdin sittenkin mukaan :) Jalkaan vedin buranakuurin ja kylmäkääreen muutamaksi päiväksi.

Misty-herra tykkäsi meistä kaikkein eniten :)

Saatiin myös palluutella poliisikissavauva Aamua :) En muistanutkaan miten energisiä pennut onkaan!

Onneksi ei jalka ruvennut sen enempiä vihottelemaan, sillä seuraavana lauantaina, eli viime lauantaina oli täällä Salossa Vuohensaaressa ensimmäistä kertaa järjestettävät metalli-iltamat, missä oli neljä salolaista bändiä soittamassa, joista Make sattui soittamaan kolmessa. Olin innoissani illasta siksi, että tulijoita oli ilmoittautunut aika paljon, kuten myös omia kavereita, ja lisäksi siitä, että en oo nähnyt Makea keikalla soittamassa moneen, moneen vuoteen, enkä ollut juurikaan ees kuullut millaista musaa nää sen bändit soittaa, koska ei mua oo kutsuttu treeniksellekään x)

Etkoiltiin muutaman kaverin kanssa ensin jokirannassa, mistä saatiin Raisalta ja Tristanilta kyyti saareen 4 kilsan päähän. Melkein heti sai suunnistaa tanssilavalle, missä keikat vedettiin, kun Maken eka bändi Walking Thunder oli alottamassa. Tämän jälkeen vuorossa oli Manovaari, missä Make ei soita, joten tuli sen aikaa istuskeltua alueen ulkopuolella juomassa punkkua. Therapist oli seuraava bändi, joka taitaakin olla eka bändi, missä Make soittaa bassoa, ja tämä oli myös mun eka kerta kun kuulen ja näen Maken bassoa soittavan :) Jeeeeee, mun mies on basisti :D

Therapistin jälkeen käytiin pikaisesti anniskelualueena toimivan kiskan luona vetämässä parit napsut, ja mun oli pakko ostaa sieltä myös munkki, kun ne näytti niin herkullisilta (ja olikin!). Seuraava bändi Abhordium oli jo ehtinyt aloittaa kun jäin suustani kiinni kiskalle, mutta lähdin sieltä pikaisesti takaisin lavalle päin. Oli kyllä hemmetin hyvä meininki, ja lopulta päädyin muidenkin soittajien tytsyjen kanssa fanityttöilemään eturiviin :) Ei ole mun kroppa tänä kesänä tottunut noihin moshailujuttuihin, kun on tällä hetkellä koko keskivartalo ihan murjotun oloinen.

Walking Thunder:

 Therapist:

Abhordium:

Pakko on sanoa, että Abhordiumia odotin eniten, sillä niillä jätkillä on tosi ammattitaitoinen ja hieno meininki, eikä todellakaan kuulosta miltään salolaiselta pikkubändiltä. Therapistia taas odotin lähinnä Maken bassottelun takia, mutta bändi kuulosti muutenkin livenä paremmalta kuin mitä Youtubesta etukäteen kuuntelin. Walking Thunderista tuli otettua eniten kuvia, kun silloin oli vielä valoisaa. Mun kamera alkaa olla jo liian vanha ja kärsinyt, enkä tykkää enää ottaa keikkakuvia salaman kanssa. Illalla tuolla oli jo niin pimeää, ettei kuvista oikeen mitään tullut. Mutta ehkäpä oikeiden valokuvaajien kuvat onnistui paremmin :)

Tapahtuman päätyttyä lähdettiin ns. Haven-porukan kanssa taksilla Prockikseen ja istuskeltiin siellä loppuilta. Make oli mennyt kamojen roudaamisen jälkeen suoraan kotiin nukkumaan, ite tulin joskus kolmen aikaan snägärin kautta kotiin. Mies jo nukkui ja kylppäri oli täynnä mustia roiskeita :D

Kuvan otti Raisa

Mun mielestä iltamat oli tosi onnistuneet, ja kuulemma lipunmyyntikin ylitti kaikki odotukset. Myös kiska sai luullakseni ihan hyvät myynnit tuosta, joten varovasti uskallan toivoa, että ens vuonna järjestettäisiin uudelleen :) Sitten Keikkamestan hautajaisten en oo nähnyt noin montaa salolaiskaveria yhden illan aikana, joten senkin osalta oli tosi jees. Ja olin kyllä tosi ylpeä Makesta, joka kyllä soittaa ihan mitä vaan, ja kolme keikkaa illan aikana on aika hyvä saavutus :)

Loppuun vielä vähän Abhordiumia!