keskiviikko 28. marraskuuta 2012

nakuna

Minäkin, ku kaikki muutkin! :D

Siis, Tyyliä metsästämässä -blogista liikkeelle lähtenyt Naked Truth -haaste, missä bloggaajat postailevat kuvan itsestään täysin meikittömänä ja käsittelemättömänä.

Olen koulutukseltani media-assistentti, ja tein kuvankäsittelijän hommia nelisen vuotta. Siitä on jäänyt päälle tietynlaiset rutiinit, enkä yleensä päästä nettiin ainuttakaan käsittelemätöntä kuvaa, ja tahdon myös käsitellä ne usein ennen kuin lähetän ne kehitettäväksi. Yksi syy siihen on se, että en osaa valokuvata, ja omistan vain digipokkarin. Kuvista ei tule koskaan mitenkään erikoisia, ja usein värit, valoisuudet ja kontrastit ovat alkuperäisissä päin persettä. Toinen syy on se, että vaikken tekisi niille mitään muuta, niin ainakin rajaan kuvan uudelleen pienempään kokoon. Blogienkin kuvatilat täyttyvät aika nopeasti, jos parin megan kokoisia kuvia tänne lätkii. Ja kun nyt sitten avaan sen Photoshopin rajausta varten, niin samantien voin korjailla kuvaa muutenkin.

En kuitenkaan ala tavallisten kuvien kanssa kauaa nysväämään, pääasiassa tarkistan vain nuo värit, kontrastin ja valoisuuden, ja monesti poistan kuvasta kohinaa. Joskus saatan korjailla omien kuvieni kohdalla jotakin pientä, mutta siinähän ei ole mitään järkeä jollen näyttäisi itseltäni. Eli kohtuudella.

Meikittä voin olla helposti useita päiviä kerrallaan, mutta koska tällä hetkellä olen asiakaspalveluammattia opiskelemassa, ja valtaosan opiskeluajasta työpaikalla, niin en viitsi sinne ihan meikittä mennä, koska suoraansanottuna näytän meikittä hieman kipeältä... :P Kouluun jaksan joskus meikata enemmän ja joskus vähemmän. Jollen viikonloppuna ole lähdössä viihteelle, voin hyvin olla koko viikonlopun ilman meikkiä, ja käydä silti vaikka kaupungilla. Useimmiten kuitenkin ihmisten ilmoille mentäessä vetäsen pelkistetyn meikkivoide-puuteri-ripsari -meikin, johon useimmiten sisältyy myös poskipuna ja kulmakynä. Rajauksia käytän nykyisin oikeastaan enää bilettämään mentäessä.

Mutta, this is me tänä aamuna (kuva on käynyt Photarissa ainoastaan pienemmäksi rajattavana, sekä saamassa 1px kehykset, jotka yleensä laitan joka kuvaan):

Otsatukka peittää sopivasti kulmakarvat, joita oon tosi laiska nyppimään. Näppyjä tulee sillontällöin, mutta tällä hetkellä näyttäisi ihokin olevan suht hyvässä kuosissa. Ongelmanani on lähinnä t-alueelle ilmestyvä kuiva ihottuma, johon mulla on lääkevoiteet apuna. Silmäpussit check. Sekainen tukka check.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

läppärin kuolema ja lisää joulutunnelmointia

Viikko on taas mennyt, ja viikonloputkin lipuu nykyisin ohi niin nopeasti :/ Masentavaa, että on jo sunnuntai.

Osasyy siihen, miksi viikonloppu on mennyt niin nopeasti, on mun uusi läppäri. Torstaina vanhan läppärin päälle kaatui puoli litraa vettä, ja vaikka aluksi kuivattelun jälkeen se tuntui toimivan, niin loppujen lopuksi siinä ei enää osa näppäimistä toiminut, mukaanlukien hiiripadin näppäimet. Totesin, että sitä konetta on jo niin monet kerrat käytetty huollossa, ettei sitä ole enää järkeä korjata, ja olihan siinä jo jos jonkinlaista vikaa.
Perjantaina kävin sitten Anttilasta etsimässä sopivanlaista uutta konetta, ja äiti lopulta maksoi sen mulle ennakkojoululahjana :) Päädyin punaiseen HP:n pikkukaveriin, joka olikin viimeinen laatuaan myymälässä, ja näytekappale, joten sain siihen vielä vähän alennuksia päälle.

Koko perjantai-ilta menikin epätoivoisesti tiedostoja siirrellessä vanhalta koneelta uudelle, joko ulkoisen kovalevyn tai kotiverkon kautta, eikä muuten ollut helppoa hommaa kun vanha kone ylikuumeni jo 10 minuutin jälkeen ja sammuili itsekseen jatkuvasti. Onneksi suuri osa tiedostoista oli jo valmiiksi ulkoisella kovalevyllä... Eilen olikin vuorossa eri ohjelmien asentaminen, ja lisää tiedostojen siirtämistä, joten melkein koko päivä siihen sitten menikin. Nyt alkaa kone olla siinä kunnossa kun pitääkin, ja vanha on heivattu varastoon.

Tuntuu ihan hyvältä koneelta, ja oon iloinen, että tässä on vielä Windows 7. Testasin pikaisesti kaupassa sitä Win 8:a, enkä tajunnut siitä mitään.




Koulussa viikko on mennyt joulutaloa rakentaen ja stressaten, ja monella tuntui perjantai-iltapäivällä olevan jo hermo kireällä, kun oli kiire ja meinasi mennä ylitöiksi. Mun joulutalovuorot alkavat huomenna, saas nähdä miten menee...

Joulutunnelmissa oon edelleenkin, tekisi niin mieli jo koristella se kuusikin :P Fiksut ja filmaattiset työkaverini sanoivat, että tällä alalla kannattaa joulufiilistely aloittaa ajoissa, sillä siitä ei ehdi nauttimaan enää joulukuussa, silloin kun muut siitä nauttivat. Ja pikkujoulujakin vietetään tammikuussa. Otan siis neuvosta vaarin jo tässä vaiheessa opintojani :D
Suurin osa lahjoista on jo paketoitu, eräs kauppa on vielä käymättä läpi, mutta koitan malttaa odottaa sen pari viikkoa, kunnes seuraavat tuet tulevat :P Ensimmäiset joulutortut on jo paistettu ja syötykin, ja glögiäkin ollaan siemailtu tässä jo pari viikkoa.
Joulukuussa ohjelmassa on muutama keikka, sekä Maken synttärit, muuten se meneekin töiden ja koulun kanssa vuorotellen, ja jossain välissä pitäisi ehtiä käydä Lohjalla.


Mikä sitten saa meikäläisen joulutunnelmaan, ja vielä näin aikaisin? Tosi usein se lähtee liikkeelle jo ensilumesta, ja tänäkin vuonna lumi pysyi jo jonkin aikaa maassa jo lokakuussa. Mulla joulufiilis saattaa tulla siitä, kun bongaan jollekin läheiselleni hyvän joululahjan. Tänä vuonna luulen fiiliksen lopullisesti tulleen joulukukista, jotka näin työssäoppimispaikallani pitämäni syysloman jälkeen. Nyt sillä ei oikeastaan ole ollut väliä onko lunta maassa vai ei, mutta viime joulun aikaan mulla ei ollut joulufiilistä lainkaan, ja yksi iso syy siihen oli lumen puuttuminen. Joulufiilis tulikin vasta joulupäivänä kun päästiin Raskasta joulua -keikalle.

Joulukoristeissa oon aina pitänyt sellaisista, jotka eivät liity milläänlailla kristinuskoon. Esim. enkeleitä meiltä ei ole koskaan löytynyt, eikä tule löytymäänkään. Tonttuja taasen rakastan, erityisesti noita, joilla ei näy silmät lakin alta :) Ja mitä pidempi parta, sen parempi. Pidän myös perinteisistä jouluväreistä; punaisesta, vihreästä ja valkoisesta (+ musta), mutta en karsasta erikoisempiakaan väriyhdistelmiä. Kyllä se joulutunnelma tulee pinkistä ja turkoosistakin, sen huomasi viimeistään tuolla meidän joulutalossa :)

Pidän: lumi, tontut, lumiukot, tähdet, kaikenlaiset eläinhahmot (possut, porot jne.), olkipukit, havujutut, joulukuusi, luonnonmateriaaleista tehdyt koristeet, mausteet (kaneli, neilikka ym.), kynttilät, kirkkaat jouluvalot esim. lyhdyssä tai maljassa, joululaatikot, murea kinkku, riisipuuro, joulutortut, Samu Sirkan joulutervehdys, haudoilla käynti kun on jo pimeää, rauhoittuminen, joululaulut erityisesti heviversioina (pidän enemmän menevistä "lastenlauluista"), joululahjojen paketoiminen ja niiden koristelu (jopa siitä huolimatta, että meillä on kolme kissaa aina "apuna"), itsetehdyt joulukortit (joskaan en pidä niiden tekemisestä) ja lahjat, se tunne kun keksii jollekin täydellisen lahjan, joulukalenteri.

En pidä: enkelit, joulukortit (jostain syystä niiden lähettäminen aina ärsyttää, mutta on niitä mukava saada :D), jotkut jeesustelevat joululaulut, värikkäät jouluvalot esim. sydämen muodossa ikkunassa (vielä pahempi jos ne vilkkuvat), valoletkut (pahinta jos pihassa on kaikkia saatavilla olevia värejä), jouluevankeliumi ym. kristilliset höpötykset, lumeton joulu, kiire, konvehtirasiat (oikeasti, jos haluat ostaa lahjaksi suklaata, niin osta edes jotain muuta kuin niitä konvehtirasioita... mun mielestä tavallinen levy Fazerin sinistäkin on parempi kuin se).

Töistä ostetut minijoulutähdet pääsivät makkarin ikkunalaudalle. Kuin söpöt!

Iso tonttu tervehtii eteisessä

Pienemmät tontut vartioivat mun bambuja :P

Lumiukot löytyvät perinteisesti olkkarin pöydältä

Me käytiin tänään piipahtamassa tuossa Halikossa Wiurilan Kartanon joulupuodissa. Lahjaksi sieltä ei oikein löytynyt mitään varteenotettavaa, mutta ostin sitten kuusenkoristeita, mm. käpyjä ja jääpuikkoja. Puodissa oli myynnissä myös taidemaalari Heikki Laaksosen joulukortteja, ja niitä oli pakko ostaa muutamia, sillä korttien tuotto menee Wanhan Markin hyväksi. Wanha Markki on ylistarolainen eläinten vanhainkoti :) Aivan ihana idea ylipäänsä pitää tuollaista paikkaa ♥ Sivuille linkitettyä blogia ei enää päivitetä, mutta eläinten vanhainkodin Facebook-sivut löytyvät täältä. Toiminnan tukemiseen löydät ohjeita nettisivuilta, ja mm. noita kortteja saa ostettua myös nettikaupan kautta.

Jo lapsuudesta mun päähäni on iskostunut tämä Röllin joulumieli-jakso. Mielestäni tämä on aivan ihanan tunnelmallinen ja opettavainen :) Rölli on paras! Ja se oikea joulumieli tosiaankin tulee yleensä ihan muualta kuin lahjoista. Tosin tällä hetkellä ei paljon auta ikkunasta ulos katsominen :D Toivottavasti tänä vuonna olisi jouluna edes vähän lunta.



Mikäli mun joulumieli pitää aina jouluun saakka, niin luultavasti tätä on luvassa jatkossakin :D Pyydän jo valmiiksi anteeksi kaikilta jouluvihaajilta.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

joulufiilis

Pikainen postaus tähän väliin.

Mulle on tänä vuonna tullut joulufiilis jotenkin poikkeuksellisen ajoissa. Siis jopa siinä määrin, että oon jo pistänyt kämppään joulukoristeet - tontut, valot ja kaikki :D Olisin ihan valmis jo tuomaan myös meidän kuusen tänne ja koristelemaan sen. En tiedä vaikuttaako asiaan se, että nyt oon ollut töissä kukkakaupassa, ja sinne on tullut jo joulukukkia ja -koristeita, ja lisäksi kauppakeskuksessa työskennellessä näkee sen jouluhumun heti kun se tulee. No joululauluja en oo kyllä vielä kuunnellut, enkä leiponut mitään jouluisaa :D

Kaikki joululahjatkin on jo joko ostettu tai tilattu eli tuloillaan, ja niitä joita en oo vielä pystynyt ostamaan, on kuitenkin jo päätetty, joten poikkeuksellisen vähäisellä stressillä pääsin siinäkin mielessä. Se on kyllä vaan hyvä juttu, ettei lahjoja tarvitse enää joulukuussa miettiä, kun silloin on kuitenkin niin paljon muutakin kiirettä, lähinnä koulun ja töiden puolesta. Joinakin vuosina on joutunut oikein keksimällä keksimään mitä lahjaksi ja kenelle, mutta tämän vuoden lahjaideat tulivat kuin itsestään, ja olen niihin ihan tyytyväinen :) Kortteihin en kyllä tänä vuonna jaksa hirveästi ajatuksia tuhlata, enkä muutenkaan mihinkään itsetehtyyn. Makelle on aina hirveän vaikea keksiä lahjoja, ja on ihan supervaikeaa kun toinen asuu saman katon alla. Mä en nimittäin sitten malta olla antamatta toiselle sitä lahjaa minkä juuri ostin. Niin kävi tänäkin vuonna, ja ostin jo Makelle uuden lompakon sekä olohousut, enkä malttanut pistää niitä pakettiin vaan annoin samantien :P Tylsää, I know. Oon ihan huono. Mutta kyllä mä sille paketoitavaakin keksin.

Samalla on tullut ostettua itsellekin jotain pientä, mutta ne on kyllä ehdottomasti sellaisia, mitä en pysty paketoimaan ja avaamaan vasta yli kuukauden päästä! No way :D Hanne tekee niin usein, mutta mä en käsitä miten se kykenee. Mä haluan kaikki käyttöön heti. Tällä viikolla tuli ostettua Seppälästä yksi pitkä neulehuppari, sekä flanellihousut. Etsin ensin naisten puolelta pyjamahousuja, mutta kaikki oli ihan tylsän värisiä. Miesten puolella oli just mun näköiset pöksyt, joten lähtivät mun mukaan :)

ihanat ♥

Kävin myös ostamassa punaiset Vallilan Kelohonka-verhot meidän olkkariin. Ne on olleet mun toivelistalla jo jonkin aikaa, ja sain äidiltä synttärilahjarahaa niitä varten. Kyllä kirpaisi maksaa kahdesta verhosta yli satanen, ja morkkistelin jo kassalla, mutta kyllä ne vaan hyviltä näyttää nyt kun ovat ikkunassa ^^
Monilta varmaan tulee tuo kuosi jo korvista ulos, mutta mä tykkään siitä edelleenkin tosi paljon, ja ihan minkä värisenä tahansa se on upea :) Tätä ennen meillä oli vain liilat Kelohonka-pussilakanat. Tilasin myös uudet mustat verhot noiden kaveriksi, vaikkei ne välttämättä niitä kaipaisikaan. Itse vaan tykkään, että verhot peittää koko ikkunan jos niin tahtoo.



Pistin siihen "omaan pukinkonttiin" myös Halensilta ja Blackgroupilta muutaman vaatteen, mutta esittelen ne sitten kun on jotakin esiteltävää.


Tänään kävinkin Anyan kanssa katsomassa Twilight: Aamunkoi osa 2:n. Leffa oli kaikenkaikkiaan hyvin hämmentävä, enkä oikein tiennyt miten siihen olisi suhtautunut. Toisaalta ensin siinä tapahtui ihan liikaa asioita ja olin jo pillahtaa itkuun, mutta loppujen lopuksi koko leffassa ei tapahtunutkaan yhtään mitään. Like I said, hämmentävää. Mutta olis ne rahat voinut huonomminkin käyttää, ja Anyan kanssa on aina kiva olla liikenteessä :)

(kuva)

Muuten koko edellinen viikko vierähtikin töissä välivuorossa, ja sen jälkeen jumitin joka päivä puolilleöin teinisarja Roswellin parissa. Ah, Netflix! Ja Roswellia meen tästä seuraavaksikin katsomaan.
Huomenna alkaa jälleen uusi kouluviikko, ja sen jälkeen joulutalorumba, mitä odotan kauhunsekaisin tuntein. Tekisi vaan mieli kaivautua peiton alle eikä tulla sieltä pois ennen joulua.

Onko lukijoissa muita jouluihmisiä, vai onko joulu vaan se pakollinen paha, joka tulee joka vuosi aikaisemmin ja aikaisemmin?

tiistai 13. marraskuuta 2012

haaste: to do -lista

Sain Nizurethilta haasteen, kiitoksia :)

Kiitä haasteen antajaa. Jaa haaste eteenpäin vaikka 4:lle ja ilmoita näille haasteesta esim. kommentilla blogiin. Kerro oma 8:n kohdan To Do -listasi ruokaan liittyen.

Eli ruokahommia. Aina joskus oikeasti tykkään laittaa monimutkaisempaakin ruokaa, mutta koska VHH-ruokavaliolla aika harvasta kohdasta voi oikaista, niin ruuanlaitto on pysynyt jo jonkin aikaa melko yksinkertaisena. Ennen myös leivoin paljon useammin.


1. Jouluruuat
Tänä vuonna meinaan ihan itse tehdä mulle ja Makelle jouluruuat. Sisältäen siis joulukinkun ja laatikot lähinnä. Ajattelin koittaa tehdä porkkana- ja lanttulaatikon karpisti kotona, ja katotaan josko ostettaisi perunalaatikko kaupan tiskiltä, kun sitä ei kuitenkaan hirveästi saisi vetää :P Joulukinkkua en ole koskaan paistanut, eikä oo Makekaan, ja koska mun kummisetä paistaa maailman parhaan joulukinkun, niin taidan siltä kysyä apua sen kanssa.
Tämä koko jouluruokien tekeminen on mulle iso juttu, sillä saan jollakin tapaa aloitettua Maken kanssa ihan omat perinteet. Ja koska päätettiin olla jouluaatto ihan vaan kotona, niin se on ollut jo huojentavaa.

2. Mausteet ja yrtit
Ensinnäkin, pitäisi saada ruoka maustettua jollakin muulla kuin suolalla. Me käytetään kyllä paljon mausteita, mutta silti suolaa tuntuu menevän ruokiin paljon. Lisäksi haluaisin oppia käyttämään yrttejä monipuolisemmin ja useammin. Omia marinadeja en myöskään koskaan ole tehnyt, ja niitä olisi kiva oppia tekemään.

3. VHH kinkkupasteijat
Olen tässä jo jonkin aikaa metsästänyt reseptiä vähähiilariselle voitaikinalle, sillä mä tein viime jouluna niin sairaan hyviä kinkkupasteijoita lehtitaikinasta, että oksat pois, mutta mähän en saisi syödä mitään lehtitaikinaa. Ajattelin jo löytäneeni aika hyvän rahkavoitaikinareseptin, mutta sen kaulitseminen on ihan painajaista, eikä toivoakaan, että saisin siitä mitään pasteijoita väännettyä. Toki mulle kelpaa myös noi allaolevassa kuvassa näkyvät piiraat, mutta pasteijareseptiä silti vielä etsin. Hyviä reseptiehdotuksia otetaan vastaan! 

Kinkku-tuorejuustopiiraat ruis-rahkavoitaikinapohjalla.

4. Munkit
Tahtoisin tehdä itse munkkeja, mutta mä mm. pelkään rasvapalon mahdollisuutta. En oo koskaan uppopaistanut mitään. Toisaalta on ihan hyvä, etten uskalla paistaa munkkeja, koska itsetehdyt munkit on sellainen herkku, mihin mulla ei ole mitään kontrollia, vaan syön niitä kunnes ne loppuu x) Tähän mennessä ollaan vappuna saatu äidiltä aina muutamia munkkeja, mutta oishan se kiva osata tehdä niitä itsekin. Pullataikina ei ole ongelma, vaan se paistaminen. Juustotäytteiset friteeratut jalapenot olisi mahdollisia myös kunhan uskaltaisin paistaa :)

5. Voileipä- ja täytekakku
Oon käsittämätön voileipäkakku-lover, mutta vain kerran ollaan äidin kanssa yhdessä tehty voileipäkakku. Oon monta kertaa suunnitellut sellaisen tekeväni, mutta en oo saanut aikaiseksi. Kaikkien kakkujen kanssa mua eniten jänskättää kostuttaminen, sekä se, että maut sopivat yhteen. Samasta syystä en oo ikinä eläessäni tehnyt täytekakkua, edes valmispohjista.

6. Kala
On ihan totta, että me syödään kalaa vain muodossa uunilohi, tölkkitonnari tai kalapuikot. Tahtoisin syödä kalaa enemmänkin, koska esim. ahven on tosi hyvää, mutta kaikki kala maksaa kaupassa niin paljon -.- Oon koittanut Makelle sanoa, että lähtis jonkun kaverinsa kanssa kalastamaan, mutta eipä se oo käynyt. Esim. yläasteen köksäntunnin jälkeen en oo syönyt saati tehnyt silakkapihvejä, ja nehän oli vallan hyviä jopa siellä köksäntunnilla, missä tehtiin niitä ekaa kertaa. Siitä onkin aikaa jo 15 vuotta...

7. Näpertely ja koristelu
Ei muuta, mutta olisi kiva jaksaa joskus tehdä tällaistakin :D Esim. just kakkuihin, tai ihan vaikka että jaksaisi tehdä muffinsseihin kuorrutuksen.

8. Kasvisruoka
Kasvisruuasta voi oikeesti saada tosi hyvää, ja mä haluaisinkin useammin tehdä täysin kasvisruokaa. Pitäisi vaan jaksaa etsiä reseptejä ja ottaa selvää. Kasvisruuan maustaminen on mulle myös vähän haasteellista, kun ei ole tottunut siihen. Linkkejä otetaan vastaan! Esim. täysin kasvisruokaan keskittyviin blogeihin.


Haaste menee eteenpäin vaikkapa seuraaville:

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

väsynyttä juhlahumua

Ollaan jälleen vietetty synttäreitä, sekä mun että Nemon. Itsehän täytin jo 28 ja Nemo 2, joten vietettiin siis kolmekymppisiä :D

Mä kävin perjantaina Hennan kanssa katsomassa Keikkamestassa The 69 Eyesia. Bändi ei sinänsä kyllä kiinnosta kumpaakaan meistä, mutta mun oli tarkoitus mennä joka tapauksessa ikäänkuin kannatuksen vuoksi, mutta sen lisäksi sain sitten keikalle ilmaiset liput, ja lisäksi piti vähän edes päästä juhlistamaan synttäreitä. Siiderin voimin oltiin liikenteessä, mutta se sitten humahtikin päähän, että ihan selvinpäin ei kuitenkaan oltukaan.
Hirveä vaatekriisi oli, kun en halunnut pistää esim. korsettia, eikä mikään yhdistelmä tuntunut hyvältä. Lopulta päädyin housuihin, mutta kun en oo niin pitkään aikaan käyttänyt baarissa housuja (tai ollut ilman korsettiakaan), niin sekin pisti vähän kriiseilyttämään. Mutta ei se mitään, selviydyin silti :D


Muutama ensimmäinen biisi katottiin kohtalaisen läheltä, mutta kun ei tunne bändiltä juurikaan kuin ne hittibiisit, niin osa keikasta oli tosi tylsää kateltavaa ja kuunneltavaa. Mutta tupa oli täynnä jengiä, joten muut sitten fiilistelivät meidän puolesta sillä aikaa kun me ravattiin tupakalla. Loppukeikasta siirryttiinkin toiselle puolelle juttelemaan, ja Brandon Leen aikana mentiin katsomaan vielä loppukeikka. Ja Brandon Lee oli edelleen yhtä hyvä kuin se on aina ollutkin :) Uudempi tuotanto ei oikein kolahda, ja ne biisit mitä mainostettiin olevan uudelta levyltä... boring... Mutta Hennan kanssa vietetty ilta oli kiva, ja pääasia oli, että sain hyvän ystävän kanssa viettää synttäreitäni :) Keikan jälkeen lähdettiin samantien pois ja kotiin nukkumaan, ja ulkona oli niin perkeleen kylmä.




Lauantaiksi oltiin kutsuttu Maken äiti avomiehensä kanssa synttärikahveille, ja Seija toikin leipomaansa superihanaa porkkanakakkua tullessaan ♥ Sain myös lahjaksi hienon kissa-aiheisen ristipistotaulun.
Illalla Keikkiksessä oli soittamassa paikalliset Pyuria ja Sydobactia, ja sinne sain Makenkin mukaan Hennan lisäksi. Sydobactia ei ollut ihan mun juttu, laulaja varsinkaan, mutta Pyurialla olikin sitten tosi hyvä meininki. Kaveri soittaa bändissä rumpuja, mutta kumpikaan meistä Maken kanssa ei ollut aiemmin kuunnellut bändin musaa tai nähnyt keikoilla, ja molemmille kokemus oli nyt pelkästään positiivinen :) Kuulemma laulajakin oli vaihtunut, ja hänellä oli takana vain muutamat treenit, ja mun mielestä veti kyllä kuin olis Pyuriassa ollut aina. Harmi että salolainen yleisö ei taaskaan osannut arvostaa hyvää metallia :P
Mä olin siinä vaiheessa iltaa jo tosi väsynyt, ja olin sitä jo ennen baariin lähtöäkin, joten aneemisena tuli vaan istuttua pöydässä. Eikä siis tullut otettua yhtään kuviakaan.
Oli siis tälleen kolmenkympin korvilla aika väsyneet synttärit, mutta olipahan kuitenkin jotain :D


Nemolle ei nyt tänä vuonna järkätty mitään ihmeellistä, mutta perinteisen synttärikalakakun hän sai :) Tai tällä kertaa tein kyllä tytöillekin samanlaiset annokset: keitettyä seitä, lohi-Miamoria, malt cremeä, herkkutyynyjä ja maitorahkaa.





Viimeisen lomapäivän meinaan viettää Netflixin parissa Roswellia katsellen. Seuraava loma häämöttää vasta kuuden viikon päässä, ja sitä ennen onkin sitten melkoinen koulu- ja työrupeama. Vähän ahistaa jo etukäteen.

torstai 8. marraskuuta 2012

lisää synttärilahjoja

Perjantaina, sen shoppailupostauksen jälkimainingeissa siis, mulle tuli kotiin postilappu, ja olin ihan varma että nyt ne lohikärmeskamat sitten tuli, just kun ehdin tehdä sen postauksen, mutta ei paketissa sitten ollutkaan loharikamaa, vaan saappaat, jotka ostin eBaysta. Olin pikkusen äimistynyt, en nimittäin odottanut niitä näin pian. Tulivat Briteistä neljän päivän sisällä tilauksesta (tilasin maanantaiaamuna, sain perjantaina), ja loharikamat taas tilasin 25.10. suomalaisesta nettikaupasta, ja ne tulivat mulle vasta kahden viikon päästä.

No kuitenkin, tässä saappaat. Ovat leveämmälle pohkeelle ja menevät mulle just ja just, mutta jos pohje olis vaikka parikin senttiä pienempi, niin ei olis niin tukalat. Koko on 8/41, ja saisi olla ehkä puoli numeroa isommat, vaikka pärjään kyllä näinkin. Näissä on osittain teddykarvavuori, eli ovat ns. talvisaappaat, niin siinä mielessä ovat vähän pienet, ettei näihin esim. mahdu paksumpi sukka tai edes pohjallista. Mutta isompia kokoja ei edes ollut, ja koska muuten ovat mulle ihan hyvät, niin en raaski myydä eteenpäinkään.
Näissä on tukeva n. 5-6 cm korko, eli meitsikin osaa näillä kävellä ihan suht hyvin :D
Suutarilla täytyisi muistaa käydä vaihdattamassa sekä näihin että niihin edellisiin pitävämmät korkolaput, ja noihin pohkeessa oleviin solkiin haluun yhden ylimääräsen reiän...
Olivat aika edulliset popottimet, toivottavasti eivät oo heti paskana.



Kunhan löydän vielä tasapohjaiset, oikeasti pitävät ja lämpimät talvisaappaat sekä kunnon työkengät, niin eiköhän sitten näiden kenkien ostelu riitä... :)


Tänään tuli tosiaan lohikäärmekamat, ja vaikka niissä kestikin kauan, niin oli ne sen arvoiset :) Harmi vaan, kun oisin halunnut ton kukkavaasin Halloweeniksi, kun oli sopiva kimppukin, mutta ei voi mittään.





Ylläolevan iiiiison pipon sain äidiltä synttärilahjaksi joulunpunaisen Mariskoolin lisäksi :)
Käytiin tänään tosiaan Lohjallakin moikkaamassa mun isovanhempia sekä äitiä ja Reiskaa. Synttärirahoilla kävin myös vihdoinkin ostamassa vedenpitävän mp3-soittimen, mutta samalla kuulemma romutin Hannen joululahjaidean :/ Höh... Mulla on tosiaan uimahallilla käynti jäänyt aika vähälle, pääosin sen takia että musta vesijuoksu ja uinti on tosi tylsää kun harvemmin uimahallissa mikään radio tai vastaava on päällä. Muuten vesiliikunta onkin ihan kivaa, mutta vähän turhan usein tulee tiirailtua kelloa, että koska saa jo lopettaa, kun on niin pirun tylsää. Mm. tänään viimeksi, ja siksi halusinkin ostaa soittimen samantien. Toivon että omat musiikit vähän piristäisi tuotakin liikuntaharrastusta, ja sen avulla saisi ehkä itsestäkin enemmän irti. Jos katsoo niitä erityisesti vanhempia vesijuoksijoita, niin mua ainakin alkaa lähinnä surettaa ja masentaa, ja siksikin olisi ihan kiva keskittyä johonkin muuhun. Tänäänkin oli niin surullisen näköinen mummo siellä laahustamassa eteenpäin, että melkein itketti.

Mulla olisi vielä parit Vallilan verhot toivelahjalistalla, mutta saas nähdä raaskiinko käydä vielä ostamassa niitä :P Ollaan myös suunnittelemassa sellaista pikkuruista perheenlisäystä, mutta se tapahtunee vasta joskus joulun jälkeen ;)

Huomenna on luvassa se The 69 Eyesin keikka, jonka meinasin käydä katsomassa vain muutaman siiderin voimin tällä kertaa. Myös lauantaina on Keikkiksessä ohjelmaa, sinne saisin varmaan Makenkin mukaan :) Ihan epistä, että mun loma loppuu ihan pian :(

tiistai 6. marraskuuta 2012

kissani: nuno

Nuno, viralliselta nimeltään BeautyHill Blue Angel vietti elämästään ensimmäisen reilun vuoden kasvattajansa luona Siiri-siskon kanssa, ja silloin sen nimi oli Sini. Kasvattajalla ei lopulta sitten ollut aikomusta käyttää molempia siskoksia kasvatukseen, joten Sini pistettiin myyntiin.
Nikki ja Nunohan ovat siskoksia samasta pentueesta, mutta Nuno vain tuli mulle myöhemmin. 



Kollaasit kasvattajan ottamista kuvista pentuajoilta


Mullahan ei todellakaan ollut alunperin tarkoitusta ottaa toista norjalaista metsäkissaa, vaan sitten myöhemmin ragdoll Nikkin kaveriksi. Jostain syystä kasvattaja Jaana kuitenkin halusi tyrkyttää Siniä juuri mulle - varmaan tiesi, että en osaa sanoa ei :D Kyllä mä hieman koitin vastustella, ja mua pelotti aivan sairaasti ajatus ja vastuu kahdesta kissasta. Yritin myös vedota vähävaraisuuteen, mutta Sini myytiin aikuisen kissan hinnalla, joka tässä tapauksessa oli noin puoleenhintaan, ja lisäksi sain vielä osamaksumahdollisuuden jos vain Sinin huolin, niin mitäs siihen nyt enää voi sanoa :D Tällä hetkellä en voisi enää tyytyväisempi olla, että Siniä mulle sisukkaasti tyrkytettiin :)

Kasvattajalla ollessaan Nuno kävi kolmissa näyttelyissä (2* EX1 sekä EX3)


Sini tuli mulle siis loppujen lopuksi elokuussa 2009, jolloin se oli n. 1v 4kk. Kun kuljetusboksin ovi avattiin, se pujahti mun makkariin ja sängyn alle niin vauhdilla, että Nikkikään ei ehtinyt huomaamaan, että kotiin tuli jokin ylimääräinen otus x) Sini pysytteli sängyn alla koko loppuillan, ja Nikkikin jossain vaiheessa tajusi, että toinen kissa tuli. Nikki oli tosi utelias, mutta Sini sähisi sille pelokkaana koko ajan. Lopulta päätin viedä Sinille ruokaa makkariin, sulkea oven ja antaa sen ihan rauhassa rauhoittua, syödä ja käydä laatikolla. Vähän aikaa kerralla kun koitin sen kanssa mennä makkariin tutustumaan, niin se tulikin sängyn alta pois ihan reippaasti tutustumaan meikäläiseen. Pikkuisen itkettiin, ja äkkinäiset liikkeet ja ojennettu käsi pelottivat. Vietiin Sini myös hetkeksi olkkariin meidän kanssa, mutta aika pian se meni vain piiloon sielläkin. Nikki sähisi ja puhisi Nunolle, kierteli ja kaarteli sitä.

Ensimmäiset yöt suljin Nikkin makkarin ulkopuolelle nukkumaan, ja ihan ensimmäisenä iltanaan Sini hyppäsi mun ja Maken väliin nukkumaan, tökkäsi nenänsä vasten mun nenää ja kehräsi ♥ Meinasin niin ruveta vollottamaan :D
Ensimmäisen päivän jälkeen Nikki oli uteliaampi ja ystävällisempi, kun taas Sini oli tosi varautunut, ja sähisi Nikkille paljon. Ei enää väkisin viety Siniä makkarin ulkopuolelle, eikä itsekään hössötetty siitä niin kovasti, jolloin Nikki oli ihan normaalisti olkkarin puolella meidän kanssa, ja Sini sai rauhassa tutustua makkariin avoimin ovin. Jossain vaiheessa se tulikin sitten itse sieltä pois, oli syönyt omat ruokansa jo, ja tuli syömään Nikkin ruokia :) Pikkuhiljaa siitä ne jo mahtuivat samalle sängylle ja ikkunalaudalle, ja ensimmäisen viikon jälkeen olivat jo ihan kavereita.
Mietin kovasti Sinin nimeä, en halunnut säilyttää sitä, sillä mulla on myös Sini-niminen kaveri. Mietin nimeksi mm. Mörköä ja Smirreä, mutta olin noihin aikoihin löytänyt Extremen musiikin, ja Nuno Bettencourt oli niiiiiiiin hyvännäköinen, että pohdin jossain vaiheessa haluavani vielä joskus Nuno-nimisen kissan. Lopulta päätin Sinin olevan tuo Nuno vaikka onkin tyttökissa, mutta se oli sopivasti tumma, ja ajattelin muuten saavani odotella mun Nuno-kissaani ties kuinka kauan.



Nuno oli mulle tullessaan aivan päinvastainen mitä Nikki oli. Nikki kun oli reipas, rohkea ja sosiaalinen, niin Nuno oli pelokas arkajalka, joka väisteli ihmisen kosketusta. Se inhosi olla sylissä, ja syliin nostettaessa se rimpuili itsensä heti pois. Se ei myöskään välittänyt vieraista. Meni ainakin pari kuukautta, ennen kuin edes minä ja Make saatiin silittää Nunoa kunnolla. Itsepintaisesti myös nostelin sitä syliin päivittäin hyvin lyhyiksi ajoiksi kerrallaan, ja lopulta se johti siihen, että se pääsi sylistäni pois jo ennen kuin se alkoi rimpuilla. Vähitellen se suostui olemaan sylissä aina vaan kauemmin, mutta ei se silti ollut siitä kovin mielissään.

Keväällä 2010 Nikki ja Nuno steriloitiin. Kerroinkin Nikkin olleen kiimassa ihan hirveä, Nuno taas oli melko huomaamaton, ja sillä alkoi kiimat vasta kun se oli muuttanut meille. Steriloinnin jälkeen Nunon luonne mielestäni puhkesi kukkaan. Sitä sai silittää oikein kunnolla, sitä sai ottaa syliin, siitä tuli paljon rohkeampi ja sosiaalisempi, ja hellyydenkipeämpi. Tätä nykyä Nuno onkin meillä se, joka on aivan superinnoissaan kun meille tulee vieraita, ja hän saa vallata kaikkien vieraiden sydämet :) Nuno on siellä missä tapahtuu, ja rakastaa kaikkea huomiota mitä saa. Moni kavereista onkin nimennyt Nunon suosikikseen meidän kissoista :) Nuno myös on aika kotonaan myös vieraissa paikoissa, ja esim. mun äidin luona se tykkää olla tosi kovasti. Se onkin vähän sellainen "mummun mussukka" x) Nuno on myös kasvanut ehkä hieman Rumasta Ankanpoikasesta kauniiksi joutseneksi. Pentuna se on ollut ihan ääreistäsöpö, mutta mulle tullessaan se oli jotenkin omituisen näköinen. Nyt se on jo aikuinen, ja kasvattanut karvaansa, ja siitä on kasvanut todella kaunis kissa. Siitä ei ikinä uskoisi että se on joskus ollut niin pelokas mitä se oli, ja omistajana on ollut tosi antoisaa ja palkitsevaa nähdä niin huima muutos pikku kissassa ♥ Nykyisin se tulee ihan omatoimisesti myös syliin makoilemaan.



Nuno on ollut aina terve tyttö, vain kerran sillä oli virtsatietulehdus. Nuno on Nikkin tavoin aina ollut myös hoikkaa sorttia, mutta kun Nikki alkoi kasvattaa massaa steriloinnin jälkeen, niin Nuno ei. Se painaa nyt 4,5-vuotiaana vain 3,7 kg, eikä sillä tunnu olevan rasvakerrosta ollenkaan. Se on kuitenkin muuten terve, energinen ja hyvinvoiva, joten mitäpä sitä sitten huolehtimaan. En kuitenkaan enää vie sitä ulos talvisin, eikä se viihdy kylmällä edes parvekkeella karvapeitteestä huolimatta, vaan kaikkein mieluiten se lämmittelee patterin vieressä, tai kaivautuu jonnekin lämpimään.
Nunon turkki on hyvin erilainen kuin Nikkillä. Ensinnäkin se on erivärinen, mutta se on myös paljon karkeampi ja helposti takkuuntuva, ja erityisesti nivusissa sillä on karvaa aivan älyttömät määrät, joista ei koskaan meinaa ottaa selvää onko se todellakin vain karvaa, vai onko siellä joku huopaantunut takku...



Nuno on aina ollut tosi leikkisä, ja se onkin se meidän yhteinen aktivointikeino. Nyttemmin Nemo on vähän varastanut Nunonkin leikkejä, mutta on yksi, mikä on vain mun ja Nunon yhteinen harrastus, ja se on naksutinkoulutus. Nunon tultua Nikkin seuraksi, huomasin tosiaan että Nuno varasti Nikkin leikit, ja Nikki tavallaan passivoitui. Ajattelin kokeilla naksutinkoulutusta nimenomaan Nikkille, mutta huomasinkin, että sitä ei kiinnostanut ollenkaan, mutta sen sijaan Nuno oli juttuun ihan hulluna. Tälläkin hetkellä vain Nunoa kiinnostaa naksutinkoulutus, ja tähän mennessä sen kanssa on opeteltu istumaan, antamaan kumpaakin tassua, nousemaan takajalkojen varaan, menemään maate, heittämään ylävitoset, koskemaan kosketuskeppiin, ja hieman potkaisemaan palloa. Ollaan edetty aika hitaasti, nimittäin monesti Nuno on naksuttelusta niin innoissaan, että uuden opettelusta ei tule yhtään mitään, kun se koittaa tehdä ihan mitä vaan että saa sen naksautuksen ja makupalan :D
Melkein mikä tahansa lelu käy sille viihdykkeeksi. Vaikka tuo höyhen-onkilelu on meillä koko perheen suosikki, niin Nuno on siitä eniten innoissaan. Me säilytetään lelua suljettavassa laatikossa, ja Nuno on täysin ehdollistunut siihen ääneen mikä tulee kun kyseisen laatikon avaa :P Meillä kaikki kissat tykkäävät muuten myös aktivointilaudasta, missä kissat saavat vähän tehdä töitä raksujensa eteen.


Nunon naksuttelua toukokuussa 2010


Nuno ja höyhenlelu



Nuno on ollut myös aina tosi kiltti. Nikki on ollut piru ja Nuno nimensä mukaisesti enkeli. Monissa kuvissakin näyttää siltä, että Nikki riiviöi ja Nuno katsoo kiltisti vierestä :D Oon tosin miettinyt että mitä jos Nuno onkin ollut se yllyttäjä, ja Nikki tyhmänä tekee kun käsketään x) Ainoa kielletty asia, mitä Nuno tekee, on huonekalujen raapiminen, ja sitä meillä ei tee kukaan muu. Jostain syystä Nuno ei ole millään oppinut ettei tuoleja ja sohvaa saa raapia, ja niinpä ne onkin Nunon jäljiltä aika kamalan näköiset...
Nuno on Nikkin lailla superutelias ja se tahtoo olla siellä missä tapahtuu, mutta sen uteliaisuus ei ole sellaista rasittavan riiviömäistä kiusantekoa, vaan silkkaa uteliaisuutta, ja sillä taitaa olla hieman enemmän älliä ja jonkinlaista harkitsemiskykyä toisin kuin siskollaan :P
Nuno viihtyy myös yksikseen, mutta hento nau'unta ja piipitys paljastaa koska neidillä alkaa olla tylsää ja hän tartteisi huomiota osakseen :) Nuno myös kehrää tosi paljon kun se saa huomiota, eikä oikein tiedä miten päin olisi kun on niin kiva olla, heh.



Nuno tuntuu sietävän Nemon läheisyyttä paremmin kuin Nikki, mutta se sähisee heti jos Nemo on aloittamassa painimatsia. Nuno tosin onkin Nemoa niin paljon pienempi, että en yhtään ihmettelekään. Nikki kun saattaa sähähtää Nemolle ilman mitään syytä, niin Nuno ei ole sellainen, ja sen bongaakin Nemon kanssa vierekkäin useammin. Välillä se tuntuu pitävän Nemosta ikäänkuin äidillistä huolta. Ja kuten tuli todettua edellisessä postauksessa, niin valitettavasti Nikkin kanssa kommunikointi on nykyisin lähinnä kinastelua, joka alkaa puolin ja toisin, vuorotellen. Toivon, että vanhemmiten välit vielä joskus korjaantuvat ennalleen.



Nunossa hienointa on ehdottomasti ollut nähdä se muutos, minkä se on läpikäynyt, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Siitä kuoriutui ystävällinen, kaunis, viisas ja seurallinen pakkaus, joka hurmaa ihmiset ensisilmäyksellä, ja olen siitä tosi ylpeä! :) ♥

halloween 2o12

Tämän vuoden Halloween-bileet on nyt pidetty, ja tuntuivat nekin onnistuneen oikein hyvin :)
Odottelin tässä viikonlopun jälkeen pienen tovin, että sain myös Hillalta kuvia, nimittäin mun kameralla tuli otettua aika epätasavertaisesti kuvia ihmisistä :/ Ja lisäksi tajusin, että esim. musta ja Hennasta ei ollut otettu ainuttakaan yhteiskuvaa, ja baarissa hätäisesti otettu kuva musta ja Anyastakin epäonnistui -.- Pentele...

No mutta, vaikka moni tulijoista perui, niin oli meitä silti täällä yli kymmenen henkeä, mutta meinasi ensin vähän epätoivo tulla, kun moni oli tehnyt useampaa kakkua, piirakkaa ja leivosta, ja sitä ruokaa oli sitten melkein pienelle kylälle :D Mutta hyvin ne sitten oli kauppansa tehnyt, eikä aamulla niin hirveästi ollut sapuskaa jäljellä. Ja vitsi että oli hyviä leipomuksia kaikilla! ♥

Fiilis noin yleisesti oli oikein hyvä, ja oli kiva, että loppuillasta myös Maken kavereita tuli enemmän paikalle, koska alunperin mun tarkoitus tosiaan oli se, että kun järkätään Salossa, niin saataisi Maken kavereita bileisiin enemmänkin. Ei se sitten mennyt ihan niinkun suunnittelin, mutta onneksi sentään muutamia tuli, ja saatiin niillekin sitten maskit nassuun :)
Jossain vaiheessa käytiin tyttöjen kesken makkarissa tulkitsemassa riimuja, ja Anya totesi, että Hillasta tulisi varmasti mahtava noita :))
Booli kuulemma meni kaikilla muilla päähän paitsi mulla, ja olinkin koko illan melko hillityssä humalassa, mutta kiva vaihteeksi niin päin, eikä aamulla ollut ihan järjetöntä krapulahedaria kuten yleensä. Ihmiset oli jokseenkin omituisia, useampi käyttäytyi jotenkin itselleen epätyypillisesti, ja varsinkin yhden käytös herätti täällä vähän närää, mutta onneksi tappeluilta vältyttiin (vaikka meikä sitten yöllä räjähtikin), vaikka nekin ois olleet hyvin mahdollisia kun miettii ko. henkilön tilaa...

Asut oli tosi mahtavia :) Mua itseä hieman ärsyttää kun ihmiset sanovat etteivät muka keksi mitään asua, ja varsinkin se, etteivät halua pukeutua miksikään. Miksi ihmeessä?? Mun mielestä naamiaiset ja teemabileet on ihanaa hulluttelua, ja musta on ihanaa kun ihmiset jaksaa pukeutua ja panostaa :) Ja täytyy kyllä olla tosi mielikuvitukseton ihminen jollei minkäänlaista asua keksi, varsinkin kun sen ei koskaan tarvitse olla mikään täydellinen. Helpon (ja halvan, ellei jopa ilmaisen) kostyymin saa aikaiseksi ihan mistä vaan, ja jos ei muuta, niin laittaisi päälle vaikka pyjaman, tai rakentaa omista vaatekaapissa olevista vaatteistaan jonkun kokonaisuuden, mitä ei normaalisti käyttäisi. Tai jos miettii vaikka jotakin 90-luvun grungelookkia, Kurt Cobainia tms., niin onko sellainen lookki muka vaikea toteuttaa, häh? :D Mikalla ja Artullakaan ei ollut tullessaan asuja, mutta kummasti valkoisella puuterilla ja mustalla luomivärillä sai maskia aikaiseksi :D

Tänä vuonna en koristeluihin hirveästi panostanut, vaikka silti rahaa tuhraantui niihinkin aika paljon. Muutamat isommat hämähäkit ja lepakot pistin roikkumaan, lisäksi tein itse Halloween-kranssin oveen, kukkakimpun, kynttiläasetelmahässäkät, ja Make kaiversi ekaa kertaa kurpitsalyhdyn, josta tulikin tosi hieno! Niin ja pöytäliinat ostin myös. Osasyy tilpehöörin välttelemiseen ja palavien kynttilöiden vähyyteen oli se, että meillä oli tosiaan kissat mukana bileissä. Aika turhaa tuntui kuitenkin mun holhoaminen olla, nimittäin aika suuren osan ajasta kissat vietti makkarin rauhassa, ja vaan välillä kävivät muualla pyörähtämässä. Nikki taisi hetken makoilla vitriinin päällä, ja alkuillasta Nuno oli ihan yltiösosiaalinen ja halusi olla kaveri kaikkien kanssa :D Mutta ei tarvinnut pelätä, että joku talloo niiden päälle, ne söisi ruuat tai livistäisi parvekkeelle, vaan osasivat kyllä pysyä pois humalaisten tieltä x)
Ruokia oli kaikki vieraat tehneet itse, eli nyyttäriperiaatteella mentiin, mikä oli siinä mielessä kiva, että kaikki saivat vähän osallistua juhlien järjestämiseen, eikä pelkästään varsinaisella järjestäjällä mennyt hirveästi rahaa, aikaa ja vaivaa pelkkiin ruokiin.

Puoliltaöin lähdettiin Keikkamestaan, siellä oli Halloween-bileet ja Bill Skins Fifth ja Drop the Pilot soittamassa, mutta en tiedä kävikö kukaan edes kattomassa niitä, taidettiin aika tiiviisti pysytellä karaoke-puolella koko ilta. Pukeutuneille oli palkintona "pientä kivaa", mikä paljastui ilmaislipuiksi Amorphiksen uudenvuodenkeikalle, ja vitsi että olin happyhappyjoyjoy :D Meitsi sai sitten vielä jostain syystä ilmaisliput ens perjantain The 69 Eyesin keikalle, mikä sekin oli tosi mahtava juttu, koska mulla ei olis välttämättä muuten ollut varaa lähteä sinne juhlistamaan synttäreitäni. Makea ei kiinnosta Sixtarit, joten kysäisin Hennaa mukaani, toivottavasti pääsee :) Kiitos näistä Mussulle!
Ville oli karaokessa käynyt vetäsemässä Kissin I Was Made for Loving You:n, mutta helvetti, mä missasin sen kokonaan ollessani tupakalla tai jossain :( Kaikki oli kuulemma tullut lattialle bailaamaan :)

Mun asu oli seuraavanlainen:



Olin siis Irvikissa :) Hame ja korsetti mulla oli jo valmiiksi, korsettiin vaan vaihdoin nyörit. Liila toppi, bolero ja pinkit verkkosukkikset on eBaysta, liilat sukkikset Seppälästä, ja korvat, häntä, säärystimet ja rannekkeet Etsystä. Kaulakorun tein itse taikataikinasta ja samasta silkkinauhasta kuin korsetin nyörit. Koru oli kyllä ihan painajainen jo sitä tehdessä (Nuno rikkoi yhteensä kolme korua tuhannen päreiksi, mutta tämän yksilön sain sentään pikaliimattua kiinni), mutta illan aikanakin tuo koru meni vissiin kolmeen otteeseen rikki, ja baarissa ei ollut enää liimaa mukana x)
Tykkäsin itse tästä kokonaisuudesta ihan valtavasti, joskin meikit olisi voinut tehdä jollain muulla tapaa, välillä ne näytti tosi typeriltä. Mutta tuota virnistystä en olis millään pystynyt suuni ympärille maalaamaan, koska syödessä ja juodessa se olis koko ajan ollut ihan kamalan näköinen, ja lisäksi mulla on niin hirveä huulirasva-addiktio, etten olis pystynyt siksikään pitämään sitä hyvännäköisenä. Idea tuohon koruun tuli muuten Etsystä.
Btw, mä olen aina pitänyt Cheshire Catia Irvikissana, mutta sekä pari vuotta sitten julkaistussa piirretyssä (Disneyn juhlajulkaisu) että Burtonin versiossa se on suomenettu Veijarikissaksi... Mutta eikö se joskus aikoinaan ole ollut Irvikissa? o.O

Seuraa kuvapläjäys:

Kranssi

Koulussa tehty Halloween-kimppu




Oli suolaista piirakkaa, makeaa piirakkaa, banoffeeta, kinkkurullia, muffinsseja, kurpitsatriflejä, suklaasilmiä ja jauheliha-kanttarellitäytteisiä kesäkurpitsaleipäsiä. Nami!

Piraatti-Ville olis kai tarvinnut illaksi puujalan x)




Lumikille omenabooli oli kuulemma petollista :D





















Keikkiksestä löytyi Hatuntekijä-Sami :)

Sain myös muita lahjuksia, Arttu toi tullessaan pari kynttilälyhtyä, Anya toi pienen keraamisen kummituksen, jolla oli kissa olkapäällä, ja Hanne toi synttärilahjaksi vaiks ja mitä (lohikäärme-heijastimen, lohikäärme-riipuksen, hämis-kynttilänjalan, seittitabletin + seittilasinalusia sekä kynttilän) :D ♥



Olin kyllä taas niin fiiliksissä näistä bileistä ja meidän ystävistä ♥ Ihan parasta, kiitos kaikille!


PS: Juhlien jälkeen mielessä oli jo ainakin kymmenen uutta kostyymi-ideaa, eikä niiden toteuttamisessa varmaan jaksa kokonaista vuotta odottaa, niin täytyy funtsia jos pitäisi seuraavat naamiaiset jo vappuna :) Me Maken kanssa jo päätettiin keitä ollaan :)