Pitkästä aikaa oon ollut puuhakas ja jaksanut tehdä käsilläni muitakin kuin kukkajuttuja ja näppiksen näpyttelyä.
Aloitetaan isoimmasta, joka on ollut mulla haaveena jo jonkin aikaa.
Eli puinen säilytyslaatikko, jonne saa kätevästi piilotettua kissojen vessan. Meillähän on olohuoneen puolella myöskin tuollainen Zooplussalta ostettu naamioitu kissanvessa, mutta eteisenkin puolelle kaipasin lisää käytännöllisyyttä ja siisteyttä. Kissanhiekkaa kulkeutuu aivan älyttömät määrät, joskin vain laatikoiden välittömään läheisyyteen, mutta silti. Lisäksi puinen säilytyslaatikko toimii samalla eteispenkkinä, jolle voi istahtaa tai laskea laukkunsa.
Tarvitset:
- kannellisen puulaatikon (mittaa, että hiekkalaatikko mahtuu sen sisälle)
- sahan, jolla saat sahattua oviaukon
- Osmo color puuvahaa, itsellä sävy Noki
- maalipensseli (vaahtomuovinen oli hyvä vahan levitykseen) tai sieni
- kuramattoa
(- pätkän tapettia, sekä tapettiliisterin jämät)
(- jos säilytyslaatikkosi on täysin umpinainen, olisi siihen hyvä vaikkapa asentaa myös ilmastointiritilä parempaa ilmanvaihtoa varten)
(- laatikon päälle pehmusteeksi esim. tyynyjä, pieni patja, huopa, talja tms.)
Ja tietysti:
- avonaisen kissanhiekkalaatikon tai matalan, muovisen säilytyslaatikon
- kissanhiekkaa
Tarvitset:
- kannellisen puulaatikon (mittaa, että hiekkalaatikko mahtuu sen sisälle)
- sahan, jolla saat sahattua oviaukon
- Osmo color puuvahaa, itsellä sävy Noki
- maalipensseli (vaahtomuovinen oli hyvä vahan levitykseen) tai sieni
- kuramattoa
(- pätkän tapettia, sekä tapettiliisterin jämät)
(- jos säilytyslaatikkosi on täysin umpinainen, olisi siihen hyvä vaikkapa asentaa myös ilmastointiritilä parempaa ilmanvaihtoa varten)
(- laatikon päälle pehmusteeksi esim. tyynyjä, pieni patja, huopa, talja tms.)
Ja tietysti:
- avonaisen kissanhiekkalaatikon tai matalan, muovisen säilytyslaatikon
- kissanhiekkaa
Ideaalitilanne olisi saada tuo itse laatikko paljon halvemmalla tai jopa ilmaiseksi, mutta luulenpa että se onnistuu vain tosi hyvällä mäihällä. Itsellä meni tämän hiekkalaatikon tekemiseen n. 87 euroa sekä yksi kahvipaketti ja suklaalevy: laatikko 49e, puuvaha 30e, maalipensseli 4e, kuramatonpätkä 4e, tapetti ja liisteri kahvipakettia ja pientä suklaalevyä vastaan.
En meinannut millään löytää sopivan kokoista säilytyslaatikkoa. Teetettynä siitä olisi tullut liian kallis, ja kaikki netissäkin myytävät olivat joko liian kalliita, hienoja kapioarkkuja tai liian kapeita hiekkalaatikolle. Honkkarissa olisi ollut kaunis jo valmiiksi musta säilytyspenkki, mutta sekin oli 10cm liian kapea. Kaverini bongasi Bauhausin mainoksesta juuri sopivan kokoisen laatikon, ja sitä lähdettiin hakemaan heti kun oli varaa. Samalla ostin mustaa puuvahaa sekä sopivan kokoisen kuramaton laatikon pohjalle. Se estää mahdollisia hutipissoja imeytymästä puuhun, sekä puhdistaa tassuista suurimmat hiekat ennen ulos astumista.
Laatikko oli käsittelemätöntä puuta, joten sille ei tarvinnut tehdä mitään. Niinpä ensin piirsin toiseen pitkään seinään sopivan aukon oviaukolle, ja vietiin se kaverin luokse sahattavaksi.
Olin ostanut kahvipakettia vastaan paikalliselta FB-kirppikseltä ylijäämätapettia, joka oli
tarkoitus liisteröidä laatikkoon. Päätin päällystää vain laatikon toisen pitkän sivun tapetilla, joten aloitin sillä. Vasta päällystämisen jälkeen koottiin laatikko. Kaikkein helpointa ja jäljeltään siisteintä olisi toki maalata koko hökötys ennen kokoamista, mutta meillä ei ole tilaa kuivattaa kaikkia osasia yhtäaikaa, eikä mulla olisi riittänyt kärsivällisyys maalata vain pari osaa kerrallaan :P
![]() |
| Päällystyksen ja kokoamisen jälkeen |
![]() |
| Tässä vaiheessa tuli huono omatunto siitä, että tuosta oli tulossa huussi eikä pesä :P |
Tapetin kuivuttua levitin vaahtomuovipensselillä muille pinnoille yhden kerroksen puuvahaa, ja annoin sen kuivua seuraavaan päivään, jolloin päätin sutia päälle vielä toisenkin kerroksen. Laatikko olisi ollut kaunis jo yhdelläkin kerroksella, mutta tapetti oli niin voimakkaan mustaa ja peittävää, ettei ne olisi sopineet yhteen.
Laatikon pintojen kokonaan kuivuttua halusin oviaukkoon vielä "listat", ja tässä tapauksessa listoina toimi vallan hyvin Tigeristä ostetut valokuvakehykset :) Ruuvasin vielä pienen koukun laatikon sisäpuolelle lapiokoukuksi. Sitten vaan kuramatto alle ja hiekkalaatikko sisään :) Valmis!
Nuno ehti jo raapia laatikkoa ja samalla ryönäämään tapettia, joten jos sama meininki jatkuu niin joudun ehkä ottamaan tapettipäällysteen kokonaan pois ja korvaamaan senkin puuvahalla :/ Mutta kaunis se on pelkällä vahallakin.
Sain tuota tapettia ihan hirveät määrät, joten nyt täytyy keksiä sille lopulle jotain muuta käyttöä :P Seinään se tuskin tulee päätymään, sillä se on kyllä huomattu miten meidän kissahuushollissa käy seinätapeteille.
Nuno ehti jo raapia laatikkoa ja samalla ryönäämään tapettia, joten jos sama meininki jatkuu niin joudun ehkä ottamaan tapettipäällysteen kokonaan pois ja korvaamaan senkin puuvahalla :/ Mutta kaunis se on pelkällä vahallakin.
Sain tuota tapettia ihan hirveät määrät, joten nyt täytyy keksiä sille lopulle jotain muuta käyttöä :P Seinään se tuskin tulee päätymään, sillä se on kyllä huomattu miten meidän kissahuushollissa käy seinätapeteille.
Tämän laatikon lisäksi sain tehtyä mosaiikkitöitä. Rannekoru lähtee mummuani piristämään (minimosaiikit on häneltä saatu) ja kärpässieni pääsee omaan syyskukkaistutukseeni.
Kärsin tuossa koko viime viikon flunssasta, ja kun mitään fiksua ei pystynyt tekemään nenän vuotamatta, niin istuinpa sitten yhden kokonaisen sunnuntaipäivän sohvannurkassa lankojen, neulan ja virkkuukoukun kanssa, ja virkkasin laatikkokuvissakin näkyvän pöllön. Valitettavasti langat ja kärsivällisyys ei riittäneet isompaan hahmoon, olisin mieluusti halunnut sellaisen oikein kunnon tyynyn kokoisen pöllön. Mutta tuokin on ihan jees. Eipähän ole virkkaus ihan täysin unohtunut, kun tuonkin taiteilin lähes kokonaan omasta päästäni, kun en löytänyt sopivaa valmista kaavaa :P Täytin pöllön alaosan vanun lisäksi pikku pussillisella multaa ja hiekkaa, jotta pöllö pysyy paremmin pystyssä.
Minimosaiikkien ja tuon rannekorun kanssa meni ihan totaalisesti hermo ja moneen kertaan, ja pöllön virkkaaminenkin tuntui loputtomalta suolta, kun en malttanut jättää sitä kesken ja jatkaa joskus toiste, mutta puulaatikon tuunaus oli ihanaa ja lähes terapeuttista :) Varsinkin, kun se oli asia, mitä oikeasti olin jo kauan halunnut tehdä, ja lopputulos vieläpä näyttää tosi kivalta. Luulen, että avaintekijä terapeuttisuudessa on maalaaminen, ja nimenomaan sen kaltainen maalaaminen, ettei siinä voi tehdä kauheasti virheitä. Että mitähän sitä sitten seuraavaksi? :D
Kipeänä ollessani en myöskään oikeasti voinut tehdä mitään vähänkään rasittavaa, mikä ärsytti paljon, koska koti oli kuin pommin jäljiltä, eikä siivoamisesta tullut mitään. Tällainen kevyt askartelu ja maalailu sopi flunssaviikolle paremmin kuin hyvin. Oon tyytyväinen, sillä niin harvoin tulee nykyisin tällaisia juttuja tehtyä, tai jos tulee, niin sekin liittyy jotenkin opintoihin.
Loppukevennyksenä pari kuvaa Nikkistä. Ostin taannoin Glitteristä tuollaisen klipsihatun, enkä voinut vastustaa kokeilla sitä kissojen päähän :D Nikki oli ainut jonka päässä se sai olla, ja olin tikahtua nauruun, kun hän oli niin tärkeän näköinen x)
























