raasepori + miljazz 2o12

No niin ja jatkuu!

Tammisaaren reissun kanssa oli vähän sama juttu kuin Ukin kanssa, eli piti käydä jo aikaisemmin kesällä, ja halusin siellä ihan välttämättä käydä vielä tämän kesän puolella, joten puristettiin visiitti samalle viikonlopulle. Iso osasyy oli myös samana päivänä Dragsvikin varuskunnassa järjestettävä Miljazz-tapahtuma, missä esiintyi ihana Jonna Geagea, Jarkko Ahola ja Viktoria Tolstoy. Äidillä oli viikonloppuna synttärit, joten kutsuin äidin ja Reiskan meidän mukaan.

Päivä alkoi puoliltapäivin Raaseporin linnanraunioilta. Oon joskus muksuna käynyt vaan siinä pihalla (taisi olla jotkut juhlat), mutta itse raunioita en ole koskaan käynyt tutkimassa. Make taas ei edes muista onko joskus käynyt siellä. Ei niissä nyt loppujen lopuksi ole kauheasti kierrettävää ja ihmeteltävää, meilläkin meni vain tunnin verran aikaa, ja Make kuitenkin jäi pitkiksi ajoiksi kuvaamaan siellä.

Tuolla Raaseporin linnanraunioillahan on kuvattu myös musavideoita, kuten Teräsbetonin Orjatar ja Anna Abreun Stereo.
Raunioiden pihapiirissä järjestetään tosiaan kesäisin myös juhlia, mm. Snappertuna-päivät sekä keskiaikaismarkkinat, joille ajattelin kyllä ensi vuonna päästä piipahtamaan.

Vaikea ajatella, että tuota linnaa on joskus ympäröinyt meri. Siis nuo kalliot, joille se on rakennettu 1370-luvulla, ovat käytännössä vanhaa rantakalliota.

Kierroksen päätteeksi kulutettiin vielä puolituntinen paikan kahviossa munkkikahveilla. Miljazz alkaisi Dragsvikissä vasta kahdelta, ja meillä oli hyvinkin tunti aikaa. Oikeasti mun ei olisi tarvinnut nähdä tapahtumassa kuin Jonna, mutta koska en tiennyt aikataulua, niin mentiin sinne heti kahdelta. Prikaatin alueella menikin sitten se reilu kolme tuntia, kun tietysti Jonna sitten esiintyi viimeisenä. Mulla ei ollut tapahtuman luonteestakaan mitään hajua, kun en ole ennen käynyt, joten ei oltu varustauduttu mitenkään piknik-eväin tms., ja se pitkään istuskelu ja pällistely oli hetkittäin vähän tylsää. Mutta Make tykkäsi kuulemma eniten ensimmäisestä kokoonpanosta, eli Laivaston Big Bandista ja Viktoria Tolstoysta, jotka esittivät melko perinteistä jazzia. Sen jälkeen oli vuorossa Ilmavoimien Big Band ja Jarkko Ahola, ja sieltä tulikin sitten vanhaa rokkia ja heviä, paljon Rainbowta ja Queenia, pitkiä biisejä. Tykkäsin kyllä kovasti, ja ainakin äiti näytti tykkäävän kanssa. Vetivät siinä myös Teräsbetonin Metallisydämen, ja se oli kyllä jostain syystä tosi liikuttava siihen tilanteeseen. Hyvä etten alkanut poraamaan kun Big Band lauloi "Metallisydän!" :)

Jarkko Ahola & Ilmavoimien Big Band - Innuendo live

Jarkon jälkeen oli vuorossa Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band, joka aloitti ihan mielettömän hyvin Take Thatin Relight My Firella :D Tykkäsin tosi paljon, ja ne pojathan oli lahjakkaita. Bändi soitti ensin omien laulajiensa voimin ehkä puolisen tuntia, kunnes Jonna tuli mukaan. Kuultiin mm. Tina Turneria (River Deep Mountain High & Proud Mary), Adelen Someone Like You, Stevie Wonderin Superstition, Whitesnakea jne.
Tuo bändi oli kyllä ihan kreisi. Harmi etten saanut otettua paljonkaan videoita kun kamera vilkutti akkua jatkuvasti, eikä noista kuvista saa kyllä oikeaa fiilistä mikä siitä bändistä välittyi. Nehän oli ihan ADHD-tapauksia :D Mahtava energia lavalla siis.

Jonna Geagea & Varusmiessoittokunnan Show Band - Someone Like You live

Jonna Geagea & Varusmiessoittokunnan Show Band - Proud Mary live

Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan Show Band - Superstition live

Eka Miljazz-kokemus oli kyllä kaikinpuolin miellyttävä, oli mahtavaa kuulla orkesterille sovitettuja biisejä. Itse tykkäsin biisien perusteella eniten Jarkon vedosta, mutta meiningiltään Jonnan ja bändin esitys oli huikein :)

Shown loputtua lähdettiin samantien kohti Tammisaaren keskustaa ja syömään. Alkujaan oli tarkoitus, että käveltäisi jonkin verran siinä vanhassa kaupungissa ennen kotiin lähtöä, mutta Miljazz oli jo venynyt niin pitkäksi, että päätettiin vaan syödä Santa Fé:ssä ja lähteä kotiin. Käydään sitten joskus toiste siellä keskustassa käppäilemässä.

Ruoka oli hyvää (joskaan ei kovinkaan maustettua meksikolaiseksi) ja ranskikset ihanan rapeita (joo, I know, ei kovinkaan karppia!), ja sieltä olikin hyvä lähteä kuvut täynnä kotiin.

Kanaquesadillaa

Kiva reissu oli tämäkin, ja onneksi kelikin suosi sen verran, että vettä tuli vähän vasta kun päästiin ravintolaan istumaan, eli pysyttiin kaikki kuivina.

Yksi pidempi reissu on vielä tulossa syyskuun puolella, kun lähdetään vielä viimeisenä mahiksena käymään Tampereella ja Särkänniemessä Hannen ja Villen kanssa. Se onkin Särkän vika aukiolopäivä, ja siellä on jonkinlaista spesiaaliohjelmaakin, mm. Kilpi ja Viikate siellä oli esiintymässä. Jos vaikka koittais nähdä ne :) Ollaan piiiiiiitkästä aikaa Omenahotellissa yötä, ja vaikka oltaisi ehkä päästy yöksi kaverillekin, niin on tosi kiva yöpyä pitkästä aikaa hotellissa :) Viime kerrasta onkin aikaa tuota... Oliskohan peräti 3-4 vuotta...? o.O

toipumisviikko

Spinen jälkeen ei ole onneksi hirveästi tarvinnut repiä itseään suuntaan tai toiseenkaan. Oon lähinnä möllöttänyt, surffannut netissä, kuntoillut, lukenut ja tehnyt ruokaa. Töistä on tämä viikko vapaata, kun Annu on koulussa Tampereella.

Oon melkein viikon syönyt maailman parasta lihakastiketta. Mulla on kouluajoista jäänyt pienet traumat kaikennäköisistä liharuuista, varsinkin sellaisista missä on lihakuutioita, kastikkeet ja keitot pääasiassa. Liha ei ollut saanut muhia tarpeeksi kauan, ja oli tosi sitkeää ja mautonta. Vasta sen jälkeen, kun äiti on saanut syötettyä mulle lihapöperöitä, oon uskaltanut itsekin niitä tehdä parin epäonnistumisen jälkeen. Avainsana on se pitkä haudutusaika, 2-4 tuntia, riippuen lihakuutioiden koosta :)

En saanut mitään kovin gourmet'n näköistä annosta, koska pääasiassa mulla oli vain hemmetin kiire syömään :D Oon muuten karppauksen myötä siirtynyt kokonaan pois isojen ruokalautasten käytöstä... Nykyisin syödään Maken kanssa molemmat vaan joko syvistä lautasista (ovat jotakin keittolautasten ja jälkiruokalautasten väliltä) tai leipälautasista...

Liharuukku

n. 600g naudanlihaa, esim. paistisuikaleita, me kuutioitiin itse naudan paahtopaistista
1 sipuli
2 dl vettä
3,3 dl (yksi korkillinen purkki) kuohukermaa
1 pkt Viola Mustapekka-juustoa
(½ lihaliemikuutio, mahdollisesti suolaa maun mukaan)

Paistetaan ensin lihoja sen verran, että ruskistuvat pinnalta, ja suurin osa lihasta tulleesta nesteestä on imeytynyt takaisin lihoihin (mä en kyllä joka kerta jaksanut imeyttää niitä nesteitä...). Heitetään ruskistuneet lihat pataan, tai aina helpompi jos ne voi ruskistaa suoraan padassa. Sekaan heitetään kuutioitu sipuli ja pari desiä vettä, sen verran että lihat peittyvät. Kansi päälle ja annetaan hautua n. 175-asteisessa uunissa vähintään kaksi tuntia, mitä pidempään hauduttaa, sen pehmeämpää, mureampaa ja hajoavampaa lihasta tulee. Itse tykkään, että liha menettää sen kuutioidun muotonsa ja hajoaa kastikkeeseen :)

Kun liha alkaa olla valmista, lisätään pataan kerma ja juusto, sekä mahdolliset mausteet. Välttämättä se ei kaipaa juuston lisäksi muuta (ja juustoakin kannattaa ensin laittaa puolet ja maistaa tarviiko lisää, nää on niin makuasioita), mutta itse tykkään suolaisemmasta, joten lisäsin puolikkaan lihaliemikuution sekä vielä hiukan suolaa. Kastikkeen annetaan hautua hiljalleen levyllä tai uunissa vielä hetken, jotta kerma saostuu tarpeeksi. Halutessaan kastiketta voi vielä vähän suurustaa, mutta itse pyrin välttämään noita ylimääräisiä jauholeikkejä :D

Lanttu-porkkanapaistos

1 lanttu
4 porkkanaa
1 pss tai maun mukaan aurajuustomurua
1 prk kuohukermaa
suolaa

Tästä on varmasti paljon eri variaatioita, mutta tämä nyt sellainen, mitä me ollaan tehty.

Kuoritaan ja kuutioidaan ensin lanttu ja porkkanat, ja esikeitetään niitä n. 20min. Laitetaan hieman kypsyneet juurekset uunivuokaan, lisätään ripaus suolaa ja aurajuusto, ja sekoitetaan hyvin. Lopuksi vielä kerma, jonka määrää voi hieman säädellä, mutta noilla juuresmäärillä 1 prk on aikalailla maksimi. Päälle voi laittaa vielä juustoraastetta, mutta mä en ole laittanut. Paistos mahtuu kivasti uuniin samaan aikaan liharuukun kanssa, mutta sitä kannattaa pitää uunissa vain n. 1-1,5 tuntia.

Vaaka on ollut meikäläisen ystävä vihdoinkin, nyt kun aloin viime viikolla uudelleen merkkaamaan Kiloklubiin kaikki syömiseni. Mä oon syönyt aika paljon kasviksia sekä turkkilaista jugurttia, joten niistä on tullut helposti liikaa hiilareita ruokavalioon, vaikka ovatkin ns. hyviä hiilareita. Nyt kun oon merkkaillut niitä ylös, niin järkytyin, että mulla oli vieläkin uudenvuoden jälkeen päivittäinen hiilariannos sellaista 60g luokkaa. Nyt oon pikkuhiljaa saanut pudotettua ne alle 30g:n, mutta hitto että on vaikeeta! Kasviksia ei saisi syödä juuri yhtään (varsinkin kun en halua puputtaa pelkkää salaattia tai parsakaalia sitä puolta kiloa...), eikä varsinkaan sitä turkkilaista jugurttia, mitä niin mielelläni söisin aamupalaksi, välipalaksi, lounaaksi... Huoh -.- Muutenkin meinaa olla välillä vähän vaikeaa, kun en läheskään joka päivä ole lihan ylin ystävä, ja kananmunakin tulee välillä korvista ulos (tai esimerkiksi eilen tuli samaa kautta ulos kuin meni alaskin...). Jälleen hiilareiden pudottamisen huomaa yleisessä olotilassa, joka on vähän sekava. Tällainen se oli sillon viime keväänäkin, sen ensimmäisen viikon kun alotin, tosin ehkä kolme kertaa pahempana. Se menee sitten ohi. Kuntoilu on ollut nyt aavistuksen vaikeampaa, ja on meinannut voimat loppua kesken. Täytyy katsoa näillä pari viikkoa ja rukata uudelleen sitä hiilarimäärää treeneille sopivammaksi, jos silloin vielä tarttee.

Mutta vaaka näyttää nyt kilon vähemmän kuin viime viikolla, ja se oli tässä se ideakin :) On paino junnannut samoissa lukemissa marraskuusta asti, ja on ihan kiva, että se vihdoin lähti laskuun. Kunhan kiloja on pudotettu tarpeeksi, niin saan alkaa hölläämään noiden hiilareiden kanssa, ja lopulta painotavoitteeseen päästyäni meinaan ottaa mukaan aamumyslin ja -maidon, koska niitä oon hieman kaivannut noiden aamupalojen tilalle. Mitään muuta mulla ei oo tehnyt mieli, paitsi perunamuusia jos satun näkemään vaikkapa jonkun kokkausblogin kuvassa perunamuusia :D

No mutta se siitä.

Lauantaina tuo mun käsi oli niin kipeä, etten sitten mennyt töihin, vaikka olin sinne lupautunut. Nyt se on enää hurjan näköinen ja kosketusarka, mutta vielä viikonloppuna sitä särki, ja käden ojennuskin teki kipeää.

Tältä se näytti maanantaina, nyt se on vielä vähän mustempi:

Kissat on olleet tapojensa mukaan Spinen jälkeen hieman närkästyneitä. Akke oli tosiaan täällä jälleen niiden seurana Spinen ajan, ja mä annoin sille luvan lähteä päivän rientoihin kunhan kissat on saaneet aamupalaa :) Mutta siis hoitajasta se ei ole koskaan kiinni, mutta kissat on silminnähden närkästyneen olosia jos me ollaan oltu jossain reissussa. Pariin päivään ne eivät esim. syöneet juuri mitään, ruuat kuivuivat kuppeihinsa. Ei haettu hellyyttä tai mitään muutakaan, katseltiin vaan vähän kyräillen. Sitten alkaa se mahdoton hellyys, kun ei jakseta enää olla näreissään :D Tänäänkin heräsin Nikkin hellyysaggressioon, kun se ekaa kertaa ikinä tuli makaamaan mun kanssa samalle tyynylle, kehräsi ja puski, ja samalla näykki mun kasvoja ja käsiä kun yritin silittää. Se on oikeasti ihan superrasittavaa, koska varsinkin nenästä näykkäisy oikeasti sattuu, mutta ei kissat sillä mitään pahaa meinaa.

Nuno kääriytyi peittoon :)

En oo raaskinut vielä viedä tätä konetta huoltoon. Päivystän sähköpostia eräästä työpaikasta, jonne pistin toissapäivänä hakemuksen... Oisin mielestäni just oikea nainen siihen hommaan, vaikka työ varmasti onkin tosi haastavaa. Toivottavasti sieltä nyt pian jotain vastattaisi :) Olin jo niin kovin innoissani tuosta paikasta, että kaikenmaailman opiskelusuunnitelmat kuulosti sen jälkeen ihan paskalta vaihtoehdolta. Tänään kuitenkin tarkistelin niitä opiskelupaikkojen yhteishakuaikatauluja ym., ja tykästyin uudelleen ajatukseen opiskelusta :) Varsinkin jos pääsisinkin floristilinjan aikuiskoulutukseen, niin vaikka se koulutus ei ihan ilmainen olekaan, niin saisin opiskella sen monimuotoisena, mikä tarkottaa paljon etäopiskelua, työharjoittelua ja muuta kivaa lähiopetuksen lisäksi. Ja lisäksi se kestäisi kolmen vuoden sijaan kaksi vuotta. Eli jos ei sitä duunipaikkaa nyt vieläkään tipu, niin ei kun hakemukset kouluihin vaan. Mutta jos vaikka saisinkin just ton duunin, niin sitten ois kyllä lykättävä niitä opiskeluja, koska toi oli kuitenkin niin helmi. Kassotaan.

Tällä viikolla ohjelmassa on tosiaan näiden vapaapäivien kuluttamista, pitäisi kaiketi siivota ja purkaa vihdoinkin se Spine-kassi, ja sitten kävis äänestämässä. Mä äänestin ekalla kierroksella Haavistoa, ja meinaan äänestää nytkin :) Meinasi vaalipäivänä tulla jännäkakka housuun siinä vaiheessa kun Haavistolla ja Väyrysellä oli vajaan prosentin ero Väyrysen hyväksi :D

Lauantaina on tuossa Salon kirjastossa Nallepäivä-tapahtuma, jossa on mukana myös Animalia, Salon seudun eläinsuojeluyhdistys ja Karhuryhmä. Oon menossa sinne auttamaan myyntihommissa, siellä on jonkin verran myytävää sekä arpajaiset. Jos kehtaan tän mustelman kanssa mennä uimahalliin, niin voisin viikonloppuna jo käydä vesijuoksemassakin. Ei nimittäin tukasta taida enää pahemmin valua väriä, yllättävää kyllä (viikko sitten värjättiin).

Niin ja lauantaina on Dead Shape Figure tuossa Keikkamestassa, ja sitä on pakko käydä vilasemassa. En vaan vielä oo päättänyt oonko selvinpäin, vai pitäiskö juoda jotain...

Ensi viikolla saadaan pidettyä pieni kissaihmisten miitinki, kun meitä foorumilaisia lähtee täältä Varsinais-Suomesta yksi autollinen kohti pääkaupunkiseutua erään foorumilaisen luo :) Oikeasti ihan mahtavaa nähdä näitä ihmisiä vihdoinkin! Kauan jo tullut foorumilla pyörittyä, mutta minkäänlaisia miittejä on aika vaikea ja turhauttava järjestää, tiedän kokemuksesta. Tämäkään ei ole mikään varsinainen foorumimiitti, vaan sinne on tulossa ihan muitakin ihmisiä :) Mutta on mulle kuitenkin eka kerta kun tapaan juuri nämät foorumilaiset, joten jänskättää vähän... tai en tiedä jänskättääkö edes, kun ollaan "tunnettu" kuitenkin jo niin kauan :D Ihanaa!

Mutta siitä lisää sitten myöhemmin :)

Unirytmi on taas persiillään kun en tänä aamuna herännytkään silloin kun piti, joten nyt ei väsytä yhtään. Eli taidanpa tässä lueskella hetken ja syödä kinkku-ruohosipulituorejuusto -mössöä! Kyllä, just sitä samaa mitä oli kinkkupasteijoiden täytteenä! Mutta ilman niitä turhia hiilareita siinä ympärillä ;)