Näytetään tekstit, joissa on tunniste kummitoiminta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kummitoiminta. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. helmikuuta 2014

hyväntekeväisyyttä

Tähän väliin hyviä uutisia :)
Me otettiin Maken kanssa joulukuun alussa vähän niinkuin joululahjaksi kummikoirat Viipurin koiratarhalta, minusta tuli Sallan kummi ja Makesta Morriksen. Jo jouluun mennessä Morris oli saanut oman kodin Suomesta, ja Make vaihtoi tuolloin kummikoirakseen Jerryn. Tänään sain sähköpostiin ilouutisia kuvien kera: myös Salla oli neljän vuoden odottelun jälkeen päässyt pois tarhalta! Se pääsi kotihoitoon Saksaan toisen koiran kanssa, ja kyseinen perhe jo kuulemma kovasti harkitsee josko Salla jäisi sinne pysyvästi :) Täten myös minä sain vaihtaa kummikoiraa, ja uusi suojattini on tarhalla pitkään ollut Justiina
On ollut sanoinkuvaamattoman hyvä mieli siitä, että omille kummikoirille on käynyt näin onnekkaasti vaikka kummiutta on takana vasta muutama kuukausi. Toivonkin kovasti että tämä meidän "voittoputki" jatkuisi, ja myös Justiina saisi pitkään kaipaamansa kodin :)



Jos sieltä lukijoista löytyy muita, jotka haluaisivat auttaa, mutta varaa ei ole hirveästi pistää likoon, niin suosittelen lämpimästi Viipurin koirien kummiksi ryhtymistä! Itsekin valitsin juuri kyseisen järjestön tällä hetkellä hinnan vuoksi, sillä kummivuosi maksaa Viipurin koirilla vain 30€. Tietysti tukeaan voi osoittaa läpi vuoden raha- tai ruokalahjoituksilla, mutta tuo kertasumma ei todellakaan ole paha edes näin opiskelijalle. Itsehän kärsin kroonisesta koirakuumeesta, mutta koska tähän elämäntilanteeseen en pystyisi itse koiraa ottamaan, niin haluan auttaa ainakin tällä tavoin :)

Muuten en ole nyt taas pitkään aikaan osallistunut eläin- tai luonnonsuojelutoimintaan, muuta kuin joulun aineettomien lahjojen muodossa. Kummikoirien lisäksi ostettiin sekä meille että Maken porukoille palat ikimetsää Luonnonperintösäätiöltä :) Siellä sai valita itse myös metsän, mistä tilkun haluaa ostaa, ja yksi näistä Luonnonperintösäätiön ikimetsistä oli Limbergin metsä Lohjalla, ja halusin valita nimenomaan tämän lähinnä siksi, että sen on niin lähellä, että halutessaan sinne voi oikeasti mennä katsomaan mitä tuli ostettua. Ja haluanhan minä kunhan saan vaan aikaiseksi :P Myös Urjalan Metsänpeitto (nimi ♥) on mukavan lähellä, ja löytyypä Salon seudultakin yksi suojeltu metsä.
Olen muutenkin koittanut ensi kesäksi etsiskellä tästä lähistöltä maastoja ja muita mielenkiintoisia kohteita, joissa voisi käydä ja vaikka etsiä samalla geokätköjä. Luontoretket on aivan huippuja, ja oikeasti omasta kotikaupungistaankin voi löytää vaikka mitä mielenkiintoista jo pelkästään lähtemällä ulos luontoon. Itseäni kiinnostaa historia jossain määrin, mutta enemmänkin hylätyt talot -tyyppisesti kuin museomeiningit. Toissakesänä käytiin Kokkilassa katsomassa ns. kirottua siltaa, joka ei johda mihinkään, se oli niin hieno että vois varmaan ens kesänä käydä uudestaankin.

Makselen myös Salon Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen, WWF:n ja Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenmaksuja ja saimaannorppakummimaksuja, mutta sen enempiä ei ole tullut niiden hyväksi tehtyä. Olen mukana SSEY:n puuharyhmässä, mutta ei vaan millään meinaa riittää aika ja energia puuhastella yhtään mitään :/ Ehkäpä sitten ensi vuonna, kun opinnot on jo ohi. Muutama kaverini on aktiivisina jäseninä Salon Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksessä, ja vastikään liityin itsekin yhdistyksen FB-ryhmään. Toivottavasti pääsisi jossain vaiheessa osallistumaan jollekin retkelle :) Viime syksynä olisi ollut ilta-/yöretki lepakoita katsomaan, olin jo menossa, mutta viime hetkillä tulikin esteitä etten päässyt.

Muita luonnon- ja eläintenystäviä lukijoiden joukossa? :)

torstai 26. joulukuuta 2013

joulu 2o13

Joulunpyhät on nyt juhlittu ja rentouduttu. Itsellä on tosin meneillään parin viikon joululoma, joten rentoudun ihan tuonne loppiaiseen saakka :)

Aatonaattoiltana saatiin ensimmäiset kuulumiset meidän Viipurin kummikoirilta, ja saatiinkin oikein ilouutinen, kun Maken kummikoira Morris oli vihdoin saanut kodin Suomesta :)) Make ei ehtinyt edes kuukautta olla sen kummi, joten saatiin samalla maksulla vaihtaa kummikoiraa. Niinpä Make valitsi koirakseen yksisilmäisen Jerryn :)
Maanantai-iltana Henna vielä kävi tässä vaihtamassa lahjat ja maistamassa mun porkkanamuffinsseja, paistettiin kinkku, ja katselin muutaman jakson American Horror Storya. Nuno oli meidän virallinen kinkunvalvoja, ja voi sitä hyörinää keittiössä! Kyllä ne sitten yhden siivun kinkkua sai kolmeen, tai oikeastaan kahteen pekkaan, sillä Nemo ei moista huolinut.



Jouluaatto alkoi perinteisesti siihen kellonaikaan kun huvitti, eli sai nukkua niin pitkään kun tahtoi. Herättyäni laitoin riisipuuron tulille, ja se valmistui taas aika hyvin Lumiukko-leffan kanssa samaan aikaan. Lumiukko ei ole mulle mikään must-perinne, mutta sitä on hyvä katsella jos aattoaamupäivä on muuten rauhallinen eikä ole mitään tähdellistä tekemistä. Tänä vuonna Lumiukon jälkeen tuli "jatko-osa" Lumiukko ja Lumikoira, ja se oli kyllä mielestäni sata kertaa itkettävämpi kuin itse Lumiukko. Se koiruus ♥ Että juu, itku pääsi useampaankin kertaan. Piti kyllä vähän nillittää siitä Lumiukon sulamisesta, että miksi se sulaa, kun ympärillä on vielä lunta vaikka kuinka paljon? Ei semmonen iso lumiukko oikeasti sula jos aurinko vähän paistelee :P




Iltapäivään asti olikin vain epämääräistä odottelua, ja samalla paistoin laatikot valmiiksi. Neljän aikaan en jaksanut enää kököttää kotona, vaan lähdettiin jo Maken porukoille oottelemaan syöminkejä. Olin ekaa kertaa nyt Maken äidin joulupöydässä, ne kun on yleensä ollut joulun Lapissa. Ruokaa syötiin sopivasti, eikä mulla ainakaan ollut liian ähky. Syömisen jälkeen katottiin vielä anopin tallentama Jouluksi kotiin -konsertti, kun mä en ollut sitä nähnyt koskaan. Siitä sitten kahvit ja pullat ja Samu Sirkan joulutervehdys :) Se on jo sellainen perinne, mitä en halua sivuuttaa. Muutamia kertoja on Samu Sirkka jäänyt näkemättä, jos ollaan oltu just silloin autoilemassa tai ruokapöydässä, mutta jos saan itse päättää, niin kaikki tehdään reilusti ennen Samu Sirkkaa :)
Tuon jälkeen lähdettiin takaisin kotiin päin tutkailemaan ja availemaan lahjoja. Saatiin jos jonkinlaista pulloa, että kai tässä pitäisi ruveta ryypiskelemään sitten enempi :D

Maken äidin koira, tiibetinspanieli Timi :) Raasu oli ihan naatti, Joulupukin odotus on rankkaa...




Minä sain:
- villasukat ja lapaset
- Nightwishin Showtime, Storytime DVD:n
- herkkuja
- käsintehtyä saippuaa
- Just Dance 2014 -pleikkapelin
- punaisen pleikkaohjaimen
- Alchemyn t-paidan
- 2 x niittituikkukipot / kukkaruukut
- Eniten vituttaa kaikki -kalenteri 2014
- teippiharjan
Make sai:
- villasukat ja lapaset
- Brisco County Jr 1. tk
- Mielipuoli kyttä DVD
- Gary Moore live DVD
- Tekken 6 -pleikkapelin
- boksereita
- herkkuja
Yhteiset: 
- 2 x Taika-astiasto (kuppi ja kahdet lautaset)
- 5 pulloa viiniä + 2 pikkupulloa + Red Cat
- liian monta rasiaa suklaata
- History of jazz -CD-boksi
- Hackman tarjoilulusikka
- kissakalenteri
- rahaa

Kissat sai:
- rapinatunnelin
- Cosma snackies -herkkuja
- Wubba-lelun

Lahjojen jälkeen naposteltiin vähän juustoja, viinirypäleitä ja suolakeksejä, ja katseltiin Brisco County Jr:a, mikä olin Makelle ostanut :)

Nikki katsasti rapinatunnelin



Joulupäivä me tosiaan vietettiin koko päivä kaikessa rauhassa kotona kahdestaan. Oon päättänyt, että vähintään yksi päivä näistä joulunpyhistä täytyy pyhittää oikeasti rauhoittumiselle ja erakoitumiselle. On aika raskasta jos joutuu joka päivä kyläilemään sukulaisten luona. Joskus sitä on tullut mietittyä, että miksi nimenomaan jouluna pitäisi ehtiä koko suku näkemään, eiköhän sen voi tehdä joskus muulloinkin... :P Siis sellaiset joulut on mahtavia kun sukua kokoontuu yhteen paikkaan sankoin joukoin, mutta vihaan sitä jos pitää koko joulu viettää autossa köröttelemässä paikasta toiseen.
Meillä siis tämä joulupäivä oli erakoitumisen aikaa, oltiin vaan mukavissa kotivaatteissa, nautittiin saamistamme joululahjoista, ja syötiin niitä omiakin jouluruokia. Tänä vuonna tein itse vain leivonnaiset sekä punajuuri-auralaatikon, muut laatikot tulivat tuunauksen kautta kaupan hyllyltä. Rosollia tai muutakaan salaattia ei laitettu nyt ollenkaan, sillä viime vuonna rosollia jäi syömättä ihan hirveästi. Valittiin siis vaan ne meille tärkeimmät jouluruuat omaan joulupöytään.
Katsottiin vähän lisää Briscoa, itse katsoin Showtime, Storytime DVD:n, ja illan päätteeksi vielä harrastettiin joulunajan perheväkivaltaa, kuten asiaan kuuluu, mutta toki vaan virtuaalisesti Tekkenin muodossa :)


Porkkanamuffinsseja


Tänään käytiin Lohjalla mun äidin luona syömässä, vaari oli myös kutsuttu. Äidillä ei ollut tarjota varsinaisia jouluruokia, mutta eipä se haitannut, kun meille kotiin jäi niitä vielä aika paljon. En kuitenkaan kauheasti välittänyt sosialisoida ja halusin vaan takaisin kodin rauhaan ja hiljaisuuteen, niin visiitti oli aika lyhyt. Mutta johan tässä viime aikoina on nyt äitiä taas nähtykin :P Tunsin kyllä pienoisen suruaallon menevän lävitseni, kun siinä takkia pois ottaessani vaari jutteli jo Makelle ja äiti puhui jotain keittiössä, ja olisin vaikka voinut vannoa, että kuulin olkkarista myös mummun äänen ♥ Tuli kyllä ikävä...

Äidin kanssa ukin synttäreillä joulukuun alussa


Käytiin vielä ruuan päälle mun mummojen, sedän ja isomummojen haudoilla. Meinasin ensin käydä haudoilla jo maanantaina töiden jälkeen, mutta Lohjalla oli kuulemma niin hirveä ryysis, etten viitsinyt sinne enää ajella. Unohdin sitten kuitenkin ostaa haudoille yhtään mitään (oli tarkoitus viedä pieniä kukkalaitteita kynttilän lisäksi), joten nyt käytiin Siwasta ostamassa tarvittavat hautakynttilät. Jätin jossain vaiheessa tuon perinteen kokonaan pois joulusta, kun en tuntenut oikein tarvetta käydä hautuumaalla. Siellä oli kuitenkin "vain" mun isomummot sekä isovaarit joita en koskaan kerinnyt edes näkemään. Lapsena toki olin mukana kun äidin kanssa vietiin haudoille kynttilöitä. Mutta nyt hautuumaalla lepää mulle läheisempiä ihmisiä, ja täällä Salossakin Maken isä, niin on tuntunut luontevalta ottaa perinne jälleen mukaan omaankin jouluun. Päivän päätteeksi käytiin siis vielä Salossakin hautausmaalla, ja loppuilta meneekin tässä varmaan taas mässäillessä :P
Vielä on about viikonloppu aikaa mässätä jouluruokien ja -herkkujen kanssa, mutta tosiaan viimeistään vuodenvaihteen jälkeen heivaan turhat hiilarit sinne missä pippuri kasvaa. Huomiseksi oon kyllä varannut myös lattaritunnin, joten alotellaan kuntoilut jo pikkuhiljaa :)





The Christmas holidays are now over, but my holiday from school still continues for a week and a half.

The day before Xmas Eve we got our first greetings from our goddogs from Viborg, and Make's goddog Morris was so lucky that he finally got a new home from Finland :) Make had only been his godfather for couple of weeks, so he could get another goddog at the same cost. He picked up a one-eyed doggy named Jerry.

Xmas Eve started when we wanted to, so no rush there. I made some rice porrige and we watched the short animated movie Snowman. It's not really a part of my Xmas traditions, but it's still nice to watch if there's no other things to do. This year they showed the sequel too, Snowman and a snowdog, and I thought it was so much more sad than the original one. The doggy was so sweet ♥ I cried.
After the porrige I just baked the rest of our Xmas food and on the afternoon we headed to Make's mom's. This was our first Xmas dinner there, since they use to run away to Lapland for Xmas.
Somehow I managed to eat a proper amount of all the goodies without feeling like was a about to burst, and after the dessert we headed back home to open our presents :) We got many bottles of wine, too many boxes of chocolate, PS3 games, movies and live DVD's and lots of other stuff. Rest of the evening we spent watching the Adventures of Brisco County Jr which I bought for Make, and eating some snacks.

The Christmas Day we spent just the two of us and the cats, no need to go anywhere or even look decent :D We ate when we were hungry, watched Brisco, slept, I watched the Nightwish DVD I got, and then we romanticly played some Tekken 6 until our fingers were mush :D

Today we went to my mom's. She didn't have any Xmas foods but that didn't really matter since we still got some at home. My grandpa was invited to dinner too. I kinda wanted to hurry back home to solitary so we didn't spend very much time there. We also wanted to stop by the cemeteries to greet my grandmas and greatgrandmas, and back home we also went to light a candle to Make's dad at the nearby cemetery.

Some of my Xmas traditions was excluded this year, some of because the extremely bad and not-christmasy weather (no snow, and rained like hell). I didn't feel like christmas this year, not like I did last christmas :/
Now it's time to try and get back in shape, so beginning tomorrow: excercise. And beginning after new year's: diet.

lauantai 7. joulukuuta 2013

joulunalusjuttuja

Jatketaan postausten kirimisellä.
Onhan jo joulukuu, niin otetaanpa vähän jotain jouluaiheista :)

Ensinnäkin, käytiin eilen, itsenäisyyspäivänä Katjan kanssa katsomassa Salon näyttämön versiota Saiturin joulusta. Kuten niin monesti ennenkin, niin mulle oli nytkin yks hailee mitä tehdään, kun oli niin kiva nähdä taas Katjaa :) Mutta en ole viime vuosina käynyt katsomassa varmaan ainuttakaan täysin teatterinäytelmää, vaan kaikki on aina olleet musikaalityyppisiä, tai ainakin niin, että mukana on myös musiikkiesitystä. Ja kaikenlisäksi olin just viikkoa aiemmin nähnyt The Rocky Horror Shown, eli mulla ei ollut näytelmälle oikein mitään sopivaa vertailukohtaa. Mielestäni se oli suoraansanottuna aika omituinen, ja tuntui välillä kuin olisi koulunäytelmää ollut katsomassa. Juuri kun mietti, että tuopa onkin hyvä hahmo tms, niin tapahtui jotain tosi teennäistä, mikä pilasi koko jutun. Oli toki hyviäkin kohtia, esim. lavastus ja puvustus oli mielestäni tosi hienot ja toimivat, ja Menneiden joulujen henki sekä Bob Cratchit olivat mun suosikkini koko näytelmästä, mutta oikeastaan siihen ne hyvät puolet sitten jäikin :P Tai sitten tuo oli vaan niin eri tyyppinen kuin mitä normaalisti käyn katsomassa, etten osannut suhtautua siihen oikein.
Näytelmän jälkeen siirryttiin Cantina Antonioon syömään, ja kun kerrankin oli aikaa ja rahaa, niin otettiin ihan pitkän kaavan kautta eikä pidetty mitään kiirettä. Tämä aiheutti kyllä pienoisen ähkyn, ja vaaputtiin parin tunnin jälkeen puuskuttaen takaisin meille. Katja lähti siitä samoin tein ajelemaan kotiin päin, annoin vaan kissapojille vietäväksi joululahjan :)

Salakuva Katjasta :P


Suklaakakkujälkkärit, Katjalta pöllitty kuva


Mä en ole aikuisiällä koskaan viettänyt itsenäisyyspäivää mitenkään erikoisesti. Mun molempien isoisien synttärit sattuvat itsenäisyyspäivän aatolle, ja siksi usein itsenäisyyspäivä on mennyt jommankumman synttäreillä lapsenakin. Linnan juhlien seuraaminen on yleensä aivan sairaan tylsää, joten en yleensä edes avaa telkkaria, joskus saatan satunnaisesti vilkaista mitä siellä tapahtuu. Ainut itsenäisyyspäivän perinne mulle on Tuntemattoman sotilaan katsominen, mutta aina en ole jaksanut tai pystynyt sitäkään katsomaan. Eilenkin nukahdin sitten kesken kaiken. Monesti olen lopettanut leffan katsomisen siihen kun mun suosikkini Lehto kaatuu :P Siis vitsi miten komea oli nuori Åke Lindman!
Niin, itseasiassa mun ukki täytti juuri 80v, ja oltiin hänen synttäreillä käymässä torstaina. Harmitti aivan vietävästi, etten päässyt töistä lähtemään yhtään aikaisemmin, ja siten ehdin olla juhlissa vaan puolisen tuntia :( Mulla oli vieläpä kamala nälkä, ja ahmin siellä sitten kakkua sen vähäisen ajan :D Oli kyllä kaikin puolin huono omatunto koko tapahtumasta, mutta pääasia kai, että edes näyttäydyin siellä.

Tänään oli SSEYn järjestämä Kissapäivä tuolla Halikossa, ja käytiin pikaisesti siellä piipahtamassa. Tapahtuma oli ihan pieni, eikä siellä oikein ohjelmaa ollut. Muutamia kissarotuja siellä oli esillä (sfinks, pitkäkarvainen itis, scottish fold, ragdolleja, ja yksi taisi olla maine coon), pari ragdollin vötkälettä silityskissoina tassutteli pitkin EHYT-taloa, ja häkissä makoili yksi kotia vailla oleva kissa, joka kuulemma alunperin oli tuotu EHYTin yhteydessä olevalle eläinklinikalle lopetettavaksi. Ja taas melkein itku tuli, kun lähdin ilman suloista kissaa kotiin -.- Pyörittiin siellä hetki, siliteltiin kisuja, tehtiin ostoksia ja osallistuttiin arvontaan, mutta ei sitten jääty kuitenkaan luennolle.


Olin kerrankin fiksu, ja otin joululahjoissani huomioon mun joulukiireet töissä, ja siksipä lähes kaikki lahjat tuli ostettua jo viime kuun puolella. Jos vaan millään ehdin ja jaksan, niin meinasin kyllä pikkusen leipoa vielä itse. Tänä vuonna ostan myös aineettomia lahjoja, sillä on vaan tosi typerää ostaa jotakin krääsää ihmiselle, joka ei selkeestikään tarvitse tai halua mitään, ja kuitenkin itse haluaa muistaa heitä jollain tapaa.
Päätettiin myös Maken kanssa ottaa joululahjaksi kummikoirat Viipurista. Tämä mun koirakuume ei laannu millään, ja kun ei voida vielä omaa koiraa adoptoidakaan, niin toivottavasti tämä koirakummius auttaa edes hiukan. Sieltä lähetetään sähköpostitse koiran kuulumisia neljästi vuodessa. Mitään en toivo enempää, kuin että meidän kummikoirat Salla ja Morris saisivat sen ikioman, rakastavan kodin meidän kummiuden aikana ♥ Molemmat ovat viettäneet jo aivan liian pitkän ajan tarhalla, ja vain siksi että ovat niin tavallisen näköisiä.




En ole tosiaan kamalasti ehtinyt joulua vielä fiilistellä, viime vuonna joulufiilis tuli mielestäni aikaisemmin. Mahtoiko johtua aikaisemmasta lumentulosta? Vieläkään en ole päässyt ihan oikeanlaiseen tunnelmaan, mutta Raskasta Joulua -keikka vaikutti sen verran, että laitoin jo kuusta lukuunottamatta kaikki joulukoristeet esille. Ensimmäiset joulutortut aka natsipullat tein viime viikonloppuna, ja suklaajoulukalenterikin on. Viikonloppuna satoi myös vihdoin ensimmäiset lumet tänne Saloonkin, mutta jotain vielä siltikin puuttuu.






Sitten vielä vähän koulujuttuja.



Marraskuun puolivälissä alkoi meillä koulussa joulutalon rakennus. Meidän koululla on vuosittain jouluaiheinen näyttely, jonka toteuttavat floristiikan ja puutarha-alan opiskelijat. Joka vuosi näyttelyllä on myös teema, ja tänä vuonna se on Taikametsä. Viime vuonna meidän luokka ylläpiti ja huolsi näyttelyä ja toimi pajalla ja myymälässä, tänä vuonna me saatiin toteuttaa näyttelyosastot käytävän puolelle. Osastot tehtiin kolmessa ryhmässä, ja itse kuuluin kranssiryhmään, jonka osaston aiheena oli Jäätävä kranssi. Osastoa oli tosi hankala suunnitella, eikä meinattu päästä puusta pitkälle ryhmän kanssa ennen kuin Heli tuli vielä ryhmään mukaan. Kunhan suunnitteluvaiheesta oli päästy eteenpäin, niin kaikki muu sujuikin sitten tosi hyvin, ja oli kyllä ilo tehdä töitä tässä ryhmässä. Yksi selkeästi otti liidin, mutta kukaan ei pomotellut tai ollut päällepäsmärinä, ja koko ryhmä oli toteutuksesta niin yhtä mieltä, ettei kompromissejakaan tarvinnut tehdä. Vaikka meillä oli eniten tekemistä (kranssien vääntämistä) näistä osastoista, niin oltiin ensimmäisinä valmiita. Hyvä me! :)

Valmista näyttelyä en ole nähnyt vielä itse kuin kuvissa, joten ajattelin käydä sen katsastamassa joku päivä.

Näyttely sijaitsee siis Piikkiössä, Tuorlassa, Ammattiopisto Livian Floristiikkatalolla. Näyttely on auki vielä pari viikkoa (15.12. asti), mutta myymälä palvelee lähes jouluaattoon asti. Myymälästä löytyy kaikennäköistä kukkalaitetta ja istutusta, kaikki oppilaiden itse tekemiä, ja suosittelen lämpimästi vierailua paikanpäällä. Ostoksien lisäksi joulutalosta saa paljon ideoita ja vinkkejä myös oman joulun koristeluun :) Että nyt sitten kaikki varsinaissuomalaiset ja tänne päin matkustavat joulutalovierailulle! :)



















Yesterday I saw my friend Katja and we went to see Salon näyttämö's version of A Christmas Carol. It was a bit weird and... well, I just expected more of it. Though I did like the Bob Cratchit's character and the Spirit of Christmas' Past. After the play we went to have dinner and ate way too much there :) Despite the odd play I had great time with Katja :) I also gave a Christmas present to her cats which I made myself :)
We also had the Finland's Independence Day yesterday, but me and Make don't really celebrate it.

I've bought some Christmas presents, actually almost all of them, and as presents me and Make decided also to take "goddogs" from Viipurin Koirat ry (Vyborg's dogs, which has a dog pound in Russia). Our goddogs Salla and Morris has been at the pound over four years now, and they still haven't got a new home, mostly because they're so ordinary looking, they don't stand out. They melted our hearts and my greatest wish is that Salla and Morris would finally get their new loving homes :) Unfortunately we ourselves can't adopt a dog yet, but I hope this will help a little.

Oh, and last month we prepared a Christmas exhibition to our school. It's an annual event and this year our class got to build three exhibition sections. I was in the group that made the wreath section. It was very challenging, mostly for the planning part, but the outcome is very nice and we all were pretty proud from ourselves :) I haven't seen the exhibition as whole, since the others continued building it after we were finished, so we're going to see it next weekend.