Näytetään tekstit, joissa on tunniste bileet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste bileet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. helmikuuta 2018

nordic metal cruise 2o18

Tuossa viime viikonloppuna järkättiin ensimmäinen Nordic Metal Cruise Viking Gracella. Onneksi olin loppukesästä fiksu ja päätin lähtee mukaan, vaikka aluksi hyttien tullessa myyntiin ei homma oikein inspannut. En noin muuten tykkää erityisemmin käydä laivalla, ellei siellä oo joku hyvä esiintyjä tms, ja viime laivareissusta olikin aikaa jo semmonen 5 vuotta tms. Radio Rock -risteilyt ei oo kiinnostaneet, mutta tässä oli jo tarpeeks metallimeininkiä.

Lähdettiin isommalla poppoolla liikenteeseen, Hanne, Ville ja Mikko tuli jo perjantaina Saloon, lauantaina ehdittiin käydä syömässäkin ennen lähtöä. Oulaistelaiset lähti bussilla Hennan ja Teemun kanssa satamaan, ja mä menin autokyydillä Marissan ja Tintin kanssa, että oon hyttikavereiden kanssa sentäs samassa paikassa :)



Pohjat tuli juotua jo Salossa ja matkalla, joten laivassa lähin melko pian baariin istuskelemaan. Porukat hajaantui pitkin laivaa, mutta melkolailla koko ajan sitä jostakusta sai seuraa. Wolfheart soitti yhdentoista aikaan ja kävin sitä vilkasemassa muutaman biisin ajan, samoin Dark Tranquillityn katsoin, mutta molemmista keikoista meni aika paljolti ohi, kun oli juttuja kavereiden kanssa :D Tutustuin myös mm. Johannaan Porista, ja siinä Johannan kanssa jutellessa ilta oikeestaan kuluikin.

Henna muistaa, että welfieitä täytyy ottaa :)


Wolfheart. Kaikki kuvat oli näin hyviä.


Hanne ja Ville taisi siinä heti DT:n jälkeen lähteä nukkumaan, mutta onneksi lukioaikainen kaverini Katri oli vielä hereillä ja pirteenä, ja vailla seuraa myös :D Joten jäätiin Katrin ja Johannan kanssa baariin juttelemaan ja jammaileen, Stereo Terror DJ's soitteli muuten tosi hyvää musaa, ja baarikin oli erityisluvalla pidempään auki :D Pilkun tullessa joskus viiden aikaan rupes Katri keräileen jatkoporukkaa ja Johanna lähti nukkumaan, mut ihmisiä vaivasi joku yleinen väsymys, meidän melkeen kaikki kaverit oli jo nukkumassa (Jounia ja Jereä lukuunottamatta), ja en tiiä menikö tyypit sitten pitämään hyttibileitä vai ei, mutta oli meillä sitten jonkinlainen jengi pitämässä käytäväjatkoja :D Hyteistä lisää juomaa, hetki käytävällä isommassa porukassa. Jerellä oli kaiutin mukana niin saatiin musaakin, ja jonkinmoisella pienemmällä porukalla seurattiin sitten Jereä ku mitäkin pillipiiparia mihin ikinä menikään. Välillä käytiin kannella röökillä ja lauleskelemassa - ja ulvomassa. Oli kyllä jumaleissön siinä aamun pikkutunneilla Tukholman satamassa, kun alkoi jo olla valoisampaa, siinä kannella niin hyvä fiilis, että sen olotilan kun olis saanut pullotettua niin siitä olis iloa pitkäksikin aikaa. No otin mä pari kuvaa sentään :)

Katri ja punaset valot






Aamulla kun ensimmäisestä paikasta sai janojuomaa, niin sinne suunnattiin sillä jengillä mikä oli jäljellä, mutta todettiin että täytyy vissiin juoda vaan yhdet ja käydä muutama tunti nukkumassa. Olin jo skippaamassa klo 11 olevan ruokailun, ja oli tarkotus vaan viedä ateriakortti hyttiin Marissalle ja Tintille, mutta ne olikin lähteneet aamupalalle ja hytti oli tyhjä, joten jäätiin sinne hetkeksi Katrin, Viljamin ja Noelin kanssa, kunnes ne yksitellen lähti omiin hytteihinsä. Lopulta en kyllä nukkunut yhtään ennen klo 11 ruokailua, vaan joku 1,5 tuntia vasta sen jälkeen. Oli kyllä niiden torkkujen jälkeen hiukan rapsakka olo! Noin ylipäänsä olin tosi yllättynyt että jaksoin pitkälle aamuun saakka ilman minkäänlaista väsymystä tai muuta ongelmaa, yleensä en jaksa jatkoja kuin säälittävät pari tuntia, tai sitten jossain vaiheessa humalatila menee niin yli, että pakko sen takia päästä nukkumaan. Mut nyt oli vaan hyvä ja pirtee fiilis :)

Suomen ja Ruotsin ajat sekotti kyllä aikataulun ja oman kuupan ihan totaalisesti, kun puhelimien kellot näytti mitä sattuu, ja missasin sitten Kalmahin kun valmistautuessa meni "yliaikaa". Olis siitä keikasta varmaan puolet vielä nähnyt, mutta niissä vapinoissa istuin mieluummin perseelläni baarin puolella, missä oli Henna, Teemu ja Mikkokin. Piti sitä käydä Finntrollin meet & greetissäkin, mutta torkut vei voiton. Trollit sitten mentiinkin kattomaan Hannen kanssa. Pitti oli melkeen koko tanssilattian kokoinen, joten tuli siinä vaivihkaa siirryttyä aika edestä ihan taakse. Keikka oli ihan helvetin hyvä, kuten Finntrollilla aina, mutta mun olot parani vasta siinä keikan loppupuolella, niin en kyllä valitettavasti saanut keikasta paljonkaan irti. Sen sijaan bändi näytti oikein freesiltä siihen nähden kuinka myöhään ne siellä käytävillä palloili :) Finntrollin ois kyllä pitänyt olla edellisenä iltana :/ Keikkakuvista ei kyllä yksikään onnistunut, siellä oli kuvaamisen kannalta ihan surkeat valot. Enkä taaskaan muistanut ottaa kuin pari hassuu kuvaa koko reissulta, eikä vissiin moni muukaan muistanut :D

Finntroll ♥

Seuraava NMC19 on jo julkistettu, täytyypi hommata sinne liput asap, oli kyllä niin siistii pitkästä aikaa :) Sain kommenttia meidän hovikuskilta, että joku on juonu muidenkin edestä kun etupenkille asti tuoksahtaa :D Sillai. Hyvin dokattu.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

halloween 2o17

Hei! Unohdin melkeen tehdä koko postauksen :D

Umm... Tosiaan vielä kesällä oli sellainen fiilis ettei bileitä tänä vuonna ehkä tulekaan, mutta useampi kaveri kyseli bileiden perään, niin päätin ne kuitenkin sitten järkätä. Lopulta sitten kuitenkin kävi niin, että näistä kavereista tosi moni estyi tulemasta monista eri syistä, mikä tietysti harmitti kovasti. Mutta ei hätää, kutsuin sitten vähän lisää jengiä, ja Annan ja Janskun bileetkin sitten lopulta siirtyi tänne mun luo :D Tupa saatiin täyteen, ja totesin että seuraavalla kerralla on kertakaikkiaan ihan pakko himmailla kutsuttavien kanssa, koska tänne ei mahu! Ei ole tarpeeksi istumapaikkoja! Tosin tänä vuonna jengiä lappas sisään ja ulos melko tasaiseen tahtiin, osa oli vaan vähän aikaa eikä kaikki tullut samaan aikaan.

Mun asu tänä vuonna oli siis Ursula Pienestä Merenneidosta.
Tilasin sekä tyllihameen, että lonkerohameen Moonmaiden Gothic Clothingista kustomina, ja ne oli täydelliset :) Pienessä tilassa kulkeminen hameen kanssa oli vaan älyttömän vaikeaa, koska se oli paljon isompi kuin miltä se kuvissakaan näyttää. Pakko mainostaa sen verran, että oon tilannut useampia vaatteita MGC:lta, ja saanut aina loistavaa palvelua, ja työn jälki on tosi laadukasta. Ja hinnat varsin kohtuulliset. Suosittelen erittäin lämpimästi ^^
Korvikset ja kaulakoru on Etsystä, ja peruukki eBaysta, mutta en kyllä ollut ihan tyytyväinen ton peruukin malliin.


Ruokapuoleen en jaksanut tällä kertaa hirveesti panostaa, nyyttärimeiningillä ollaan menty aina, joten se mitä tarjotaan on ihan siitä kiinni mitä kaikki tuo :) Innokkaimmat kokkailijat ja leipojat ei päässyt tulemaan, itekin tein vaan juustokakun. Anna, Linda ja Kati väsäsi boolin, mikä riitti kyllä yllättävänkin pitkälle. Ihmiset lähti lähinnä kotiin siinä illan mittaan, ja lopulta baariin lähti mun kanssa vain Mari ja Maisa, mun rakkaat luottosienet :D
















Kiitos taas kaikille ♥

torstai 25. toukokuuta 2017

elämän normalisoituminen

Oho, viikot ja kuukaudet vaan vierii, enkä saa kirjoitettua mitään valmiiksi asti.
Edellisessä postauksessa kerroin hakeneeni rekrykoulutukseen, ja pääsin jopa haastatteluun asti. Lopulta mut sitten valittiin kyseiseen koulutukseen. En osannut alkujärkytykseltäni edes kysellä mitään, vaan jouduin tuntia myöhemmin soittamaan takaisin ja kysyä hiukan käytännön asioista :D Kyse oli metalliteollisuuden kokoonpanotehtävistä.

Rekrykoulutus alkoi maaliskuun puolella, varsinainen koulussaoloaika oli vain kolme viikkoa, jonka aikana suoritettiin EA1 ja Työturvallisuuskortti, ja harjoteltiin vähän tiimityötaitoja, varastotoimintaa, sähkötöitä, pistehitsausta ja popniittiliitoksia, joita siis tarvittiin tulevassa työssä. Kouluosuuden jälkeen oltiin vielä muutama viikko työssäoppimassa kyseisessä yrityksessä, ja toukokuun alussa allekirjoitettiin kaikille määräaikaiset työsopimukset. Tällä hetkellä soppari on siis projektiluontoinen, mutta kyllä mä olen aika toiveikas ja jopa luottavainen, että työt jatkuisi myös tämän ekan projektin jälkeenkin :)

Kinuskikakkua kun valmistuttiin ♥


Siinä jo ihan ekoilla viikoilla omat odotukset nousi puolihuomaamatta aika korkealle, oikeestaan puhtaasti sen takia, että meillä tuntui olevan niin hemmetin hyvä porukka kasassa. Oon niin monta kertaa sanonut, että mulla on ikävä 7 vuoden takaista työtäni, sillä työ oli mukavaa ja työkavereiden kanssa ollaan nauramalla pidennetty kaikkien ikää vuosilla. Sen jälkeisiä pätkätöitäni oon aina verrannut tohon duunipaikkaan, ja mikään ei ole yltänyt niin korkeelle vaikkei varsinaisia kurjia työpaikkoja ole kovin montaa ollutkaan. Pelkästään tän meidän ryhmän perusteella uskaltaisin väittää, että tämä työ vois nousta sinne rinnalle, ja siksi oon niin hirveän innoissani :) Vaikka meidän porukassa suurin osa on entisiä kokoonpanijoita tai sekatyömiehiä (ja sit minä, floristi :D), niin mun yllätyksekseni me kaikki kuitenkin lähdettiin liikkeelle samalta viivalta. Joskin koulutusosuus oli joillekin tylsempää kuin toisille. Rekrytty on selkeesti työkokemuksesta ja koulutuksesta riippumatta hyviä tyyppejä, ja koko haastattelutilaisuuskin oli tosi ihana, kun huomio kiinnittyi hakijan persoonaan ja karttuneisiin taitoihin eikä siihen miten paljon on alalta kokemusta. On tullut sellanen fiilis, että oon jopa ylpeä siitä, että saan kuulua tähän porukkaan.
Joku voi ihmetellä että mitä tässä nyt oikeen vaahtoon, mutta kun on 7 vuotta ollut työttömänä, opiskellut ja tehnyt jonkinsortin töitä päivärahalla tai max muutaman kuukauden pätkätöitä paikoissa, joihin ei työn keston takia edes uskalla juuri kiintyä (vaikka oikeesti oonkin kiintynyt, ja ystävystynyt), niin kyllä sitä vaan väkisin on innoissaan ja vähintäänkin toiveikas, että kyllä tästä voi sittenkin tulla jotakin. Elämä alkaa pikkuhiljaa tuntua normaalilta, ja palkkaakin saa sen verran ettei tarvii kuun lopussa miettiä riittääkö rahat purkkihernariin - vihdoinkin!

Ennen vappua töissä oli juhlapäivä, kun saatiin ensimmäinen meidän porukalla kasattu tuote valmiiksi. Meille järjestettiin ruokaa ja skumppaa :) Vitsailtiin aikasemmin, että pitääkö korkata skumppa kun eka on valmis, mutta niin siinä sitten kävi ihan for real :D

Kyse on jo olemassa olevasta firmasta, joka perusti ns. uuden toimipisteen, jonka työntekijöiksi meidät siis rekryttiin. Myös valmistettava tuote on täysin uusi eikä moisia ole tehty ees maailmalla missään. Me saadaan siis käytännössä olla rakentamassa ihan uutta työyhteisöä omilla pelisäännöillä (esimiehen johdolla tietenkin) ja olla jopa tuotteen kehittämisessä mukana. Me saadaan tavallaan siis sanella "talon tavat", ja työhallikin oli koulutuksen alkaessa vielä tyhjä, ei voinut siis ees lähteä "puhtaalta pöydältä", kun ei ollut pöytiäkään :D Siellä toimii myös työnkierto, kaikki tekee samoja töitä vuorotellen, mikä on paitsi tasa-arvoista, niin mukavaa sekä henkisesti että fyysisesti.

En tiedä oonko kunnolla aikasemmin edes tiedostanut kuinka paljon oon halunnut olla osa hyvää työyhteisöä. Että vois aamuisin todeta, että ei muuten vitutakaan lähteä töihin, koska siellä on niin kiva olla. Töissä vietetään kuitenkin kolmasosa arkipäivistä, niin kyllä mä teen kaikkeni ja haluan että muutkin panostaa siihen että se kolmasosapäivää on mahdollisimman miellyttävä. Myöhemmin kun ollaan keskenämme juteltu, niin suurinpiirtein kaikki tuntuu olevan sitä mieltä, että työ itsessään saa olla melkein minkälaista vaan, kunhan työporukka ja ilmapiiri on hyvä, ja varmaan siksi se sitä onkin :) Kaikki haluaa omalta osaltaan pitää huolen siitä. Tottakai on huonoja päiviä eikä aina voi olla kivaa, mutta kunhan nyt ees suurimman osan aikaa, tai ees ihan kivaa :D Tässä pisteessä on alle 20 työntekijää, ja se oikeestaan onkin mulle se optimaalisin työkavereiden määrä ettei ala ahdistaa.

Porukoiden kanssa kävin kattomassa Heikki Willamon valokuvanäyttelyn Myyttinen matka, oli aivan ihana :)


Alotin kirjottelemaan tätä postausta joskus huhtikuun alussa kun oltiin vielä koululla. Palkka on juossut nyt vasta pari viikkoa, mutta edelleen fiilis on yhtä hyvä. Esimiehet ovat mukavia, joustavia ja huumorintajuisia ja keskustelu avointa puolin ja toisin. Ja hei työkin on mukavaa :) Halusin duunia, jossa ei tarvitse olla luova ja kekseliäs silloin kun on niitä päiviä jollon ei yksinkertaisesti jaksa sitä olla, ja että työ olis rutiininomaisempaa eikä sisällä asiakaspalvelua :D Sitä sain, ja jollain tapaa tuntuu että jokin taakka on pudonnut harteilta. Jonkin verran vaatii vielä sopeutumista tuo seisomatyö, kun istumaan pääsee vaan tauoilla ja jalat on monesti kipeet päivän päätteeksi.

Tässä on viimeiset viikot olleet aika työpainotteisia, siinä sivussa hoitanut pari yhdistyksen kissaa uusiin koteihin ja nähnyt kavereita, mutta muuten oon ottanut ihan iisisti vaan. Unohdin jopa meidän Nikkin ja Nunon synttärit, ja sen sijaan Nikki joutui vaan eläinlääkärin ronklattavaksi. Vähänkö on huono omatunto... Tytöt täyttivät jo 9 vuotta, ja en käsitä ollenkaan mihin tää aika menee.
Vappua vietettiin kaverin luona vähän isommalla porukalla, eli kerrankin tehtiin vappuna jotain eikä vaan nysvätty kotona. Toki vappubrunssi jäi sitten vähän pienemmäksi kun ei jaksanut krapulassa niin paljon panostaa :D


Tötterö (vas) oli meidän kanssa viettämässä vappua :)

Peruin jopa Turmion Kätilöiden keikan, kun ei yhtään huvittanut ja väsykin oli. Vornaa sentään oltiin katsomassa pääsiäisenä Hennan ja Teemun kanssa, ja se olikin tosi hyvä keikka :) Nummirockin väliin jättämisessä taitaakin eniten harmittaa se, ettei nää Vornaa, mutta onneksi ne on vielä Saarihelvetissäkin. Vastoin kaikkia odotuksia ei itkettänyt ollenkaan, vaan tuli pelkästään hyvä mieli :) Siinä Vesassa on joku sellanen taika. Ehkä se on se hymy ja positiivinen olemus.

Team Punapäät.


Fanityttöhommia TVO:lla. On toi Vesa vaan söötti :D

The 69 Eyesilla oli maaliskuussa myös ihan hyvä keikka. En nyt mahottomasti bändistä niin välitä, mutta hittibiisit kyllä tunnistaa ja bailaa mukana, ja olihan siellä kavereitakin, mikä mulle on monesti tärkeempää. Katjakin tuli meille yöksi :) Jyrki oli freesin oloinen, mutta eniten taisin miettiä, että miks on pakko pitää kuumaa nahkatakkia päällä kun hiki valuu. Mua ahdistaisi ihan kamalasti :D

Oottelemme Sixtareita.





Tilasin Tötterön suosituksesta Jolse-nimisestä nettikaupasta tuommoista Elizaveccan Witch Piggy -seerumia, joka perustuu hyaluronihappoon. Samalla tilasin sitten muitakin Elizaveccan tuotteita, vaikka käyttävätkin joissakin tuotteissaan eläinperäisiä ainesosia. Tilasin kahdenlaista kasvonaamiota, ja niistä tuo Bubble clay mask muuttuu hauskasti kuivuessaan vaahdoksi :) Hyaluronihapostahan on hyötyä mm. ikääntyvälle iholle, se silottaa ryppyjä jne. Mulla ei ainakaan vielä tunnu olevan ongelmia ryppyjen suhteen, päin vastoin papereita kysellään edelleen jatkuvasti. Mutta pintakuivallekin iholle siitä näyttäisi olevan hyötyä. Seerumi tuntuu ihanalta, ja samoin tuo aloe vera -kosteusgeeli varsinkin nyt kun ilmat on ollut lämpimämpiä. Noiden jälkeen kasvojen iho on kuin vauvan pylly ja hilseilevästä ihosta ei oo tietoakaan. Ja mikä parasta, meikki levittyy kuin unelma. Oon koittanut kevään aikana siirtyä pikkuhiljaa nestemäisestä meikkipohjasta mineraalimeikkivoiteisiin, ja sen levittyminen mun ongelmaihoon (pintakuiva, rasvoittuva, ekseema) on ollut yhtä painajaista ennen tätä. Uudet tökötit vie vähän aikaa tottua, ja iho tuntuu vielä vähän kiristävältä niiden jäljiltä, oon niin monta vuotta käyttänyt naamaanikin pelkästään perusvoiteita, jotka on kuitenkin rasvasempia. Nettikauppa tuntui välillä vähän ongelmalliselta tuotteiden kuvausten suhteen, kun ei noista aasialaisten englannista ota aina oikeen selkoa. Mutta nämä kaikki sai alle viidelläkympillä ja tuli sellaisessa normaalissa aikataulussa, joten oon kyllä tyytyväinen. Suomessa pelkkä seerumi taitaa olla sen viidenkympin arvoinen, vähintään.




Viime viikonloppuna piipahdettiin Lahdessa hyvin pikaisesti, ja olin ihan intsinä kun vihdoin pääsin Kärkkäiselle. Mun mielestä niiden nettisivuilta löytyy aina kaikkea ihanaa, mutta sieltä on inhottava tilata jos väriä ei voi valita, en käsitä sellasta ollenkaan. Mutta nyt kun siellä kävi, niin en löytänyt mitään. Niitä, joita olin etukäteen vähän katellut ei löytynytkään enää, ja vaikka siellä olikin ihanaa krääsää, niin joku järki mun korvien välistä löytyi, enkä ostanut vaan siksi että halusin. Olisin esim. ihan hirveesti halunnut pari erilaista peiliä, mutta kun mietin niille paikkoja niin en keksinyt. Jäivät sitten kauppaan. Pitäisi muutenkin taas käydä läpi tätä tavaramäärää kotona ja kiikuttaa kirppikselle. En vaan tiedä mitkä kriteerit mun pitäisi keksiä tavaroille joista voi ja pitää luopua :D Musta tuntuu että tällä hetkellä mulla ei oo ainuttakaan sellaista tavaraa.
Plantagenista löytyikin sitten jo enemmän ostettavaa, mikä ei sinänsä yllättänyt yhtään. Vieläkään en oo parvekkeelle laittanut kukkia, saa nähdä missä vaiheessa innostus siihen tulee vai tuleeko lainkaan.

Tuomiset Lahdesta. Jasmiini avasi nuppunsa ihan parissa päivässä ja tuoksuu ihanalle ♥


Kesälomaa meillä ei nyt tämän sopparin puitteissa kerry ollenkaan, eikä myöskään pekkasia, vaan meille maksetaan ne palkan yhteydessä, joten meikäläisen kesän tekemiset on varmaan aika tarkkaan valikoituja yhden päivän reissuja viikonloppuna tms. En uskalla suunnitella juuri mitään, eiköhän tässä pysytä ihan lähialueilla kuitenkin. Tatskan ottamista mietin jo tässä kesän aikana, mutta ehkä jätän sen jonnekin loppukesään vasta, niin ei tartte varoa uimista keskellä kesää. Kiva olis käydä vaikka Lahdessa uudestaan tai Porvoossa tms., mutta ilmastoimattomassa omassa autossa parin tunnin istuminen ei kyllä juurikaan houkuttele... Täytynee harkita julkisia.

Bloggaamisen harventuminen johtuu kyllä pääasiassa Instagramista, niin se vaan on. Ja siitä, että en jaksa käsitellä kuvia erikseen blogiin, vaan valmiita instakuvia on helpompi käyttää. Silti tuntuu että blogissa pitäis olla ihan omat kuvat... Mutta tuun kyllä jatkossakin käyttämään blogissa varmaan enimmäkseen instakuvia, koska totuus taitaa olla, että ilman sitä bloggaus jäisi jossain vaiheessa kokonaan pois, ja sitä en kuiteskaan halua. Toivottavasti teillä on ollut kiva kevät, mulla on muidenkin blogeja luettavana parin kuukauden ajalta :P

maanantai 2. tammikuuta 2017

joulu 2o16 ja uusivuosi

Ohhoh, niin se joulukuu vaan sujahti ilman sen enempiä postauksia. Kirjoitusinspiraatio on nollassa. Lainaan tähänkin nyt vaan instakuvia, koska en millään jaksa käydä noita kaikkia läpi enää koneella, muuten tääkään postaus ei ikinä näe päivänvaloa :P

Joulukuussa oli Parasta ennen -ysäripikkujoulut Salossa. Henna feidasi koko homman, mutta onneksi Sanna oli edelleen loppuraskaudesta huolimatta lähdössä mun mukaan. Viime hetkillä mukaan tuli myös Tötterö, ja oli siellä sitten myös paljon muitakin tuttuja. Ilta ei alkanut kauheen hyvin kun Salohallin pihassa tajusin ettei mulla oo lippua mukana, ja avaimetkin jäi kotiin :D Make tietysti oli Lahdessa keikalla, mulla ei ollut ovipäivystyksen puhelinnumeroakaan eikä sitä ilmotustaululta nähnyt meijän rapun ulkopuolelta :P Onneksi pääsin yhden jätkän vanavedessä rappukäytävään, että sain soitettua päivystykseen. No, kunhan sain lipun ja avaimet käteeni, niin päästiin lähtee uudelleen.

Pinkkiä, farkkua ja kreppiä :D



Sitten jäin vielä Katin ja Johannan kanssa suustani kiinni ulos, ja Ressulta ja Jussilta nähtiin ehkä puoli keikkaa. Se vähän harmitti, koska se päätyikin olemaan illan paras keikka. Basic Element ei jaksanut kiinnostaa lainkaan, mutta tupakalla kun kävin (ja tietty jäin taas jonkun kans suustani kiinni), niin johan oli Sannat ja Tötteröt hävinneet, ja koko loppuilta menikin niissä merkeissä, että jos kävin tupakalla, niin piti varautua etsimään uusi kaveri :D
Movetron oli pettymys, suurin osa soitetuista biiseistä oli uusia remixejä eikä niitä vanhoja kunnon versioita. Jollain Movetronin peruskeikalla se vois vielä olla ihan jees, mutta ysäribileissä täytyis kyllä soittaa ne aidot ja alkuperäiset, ja jättää vaikka kokonaan uudet biisit pois setistä.



Mr. Presidentin naislaulaja ei oikeen pärjännyt, oon tottunut kuulemaan niiltä vahvaa naislaulantaa, sitä se ei ollut. Propsit kuitenkin siitä ettei vetänyt playbackina kuten Basic Elementin muikkeli. Mutta se äijä, Lazy Dee oli aivan ihanan symppis :) Hieman hämmensi, että ne veti Coco Jamboon kahteen kertaan, ja lisäksi muiden biisejä (esim. Outhere Brothersin Boom Boom Boom). Mä tykkään paljon niiden We See the Same Sun -levystä, ja tuntui vaan niin väärältä kun jäi niin monta hyvää biisiä uupumaan.
No sitten DJ Sash ei jaksanut kiinnostaa enää, ja peruneen Haddawayn tilalle oli laitettu vaan Matti Airaksinen dj-keikalle. Oli jalat jo poikki ja humala melkoinen, totesin että jospa sitä sitten grillin kautta kotia vaan. Sanna jaksoi kuulemma loppuun saakka masunsa kanssa :D

Sitten kävin katsomassa Katjan kanssa Raskasta Joulua Logomossa. Bussivuoroja on vähennetty Turusta Saloon, ja viimeinen järkevä bussi lähti sellaseen aikaan, että jouduttiin keikalta lähtemään noin puoli tuntia etuajassa. Se ketutti, mutta muuten keikka oli perushyvä RJ-keikka, joskin Floor Jansen oli ihana piristys laulaessaan ruotsiksi, englanniksi ja suomeksi :) Ville Tuomi oli jälleen mun ehdoton lemppari. Muita solisteja oli Kimmo Blom, Pasi Rantanen ja Marco Hietala.









Seuraavana päivänä äiti ja Reiska kävi Maken synttärikahveilla, ja illalla sitten oli Havenin pikkujoulut tuossa naapuribaarissa, esiintymässä Mandatory ja Therapist. Pelkkiä tuttuja tupa täynnä ja hyvä meininki :)



Joulu vietettiin kahdestaan kotona, ei ollut yhtään joulufiilis ja meni muutenkin pilalle koko joulu. Totesin että ens vuonna vois varmaan lähteä viettää joulua jonnekin muualle. Ruokia oli ostettu liikaa taas, vaikka vähennettiinkin viime vuodesta. Sopivasti tulin vielä kipeeksi, pyhinä en sitten jaksanutkaan tehdä oikeen mitään. Kotimaisia leffoja katoin yllinkyllin.




Välipäivinä käytiin pikaisesti Lohjalla sukuloimassa sekä eläinsuojeluyhdistyksen asioilla.
Hanne, Ville ja Teemu tuli meille viettämään lopulta uuttavuotta, ja Hennakin kävi töiden jälkeen. Oli kiva viettää vuodenvaihde pienellä porukalla, muttei kuitenkaan kahdestaan, joskin baarin ois saanut jättää kokonaan väliin. Jäi tinatkin valamatta ja ennustukset ennustamatta :P



Joulun jälkeen alotin uuden harrastuksen, sukututkimuksen. Paikoitellen oon päässyt jo aika pitkällekin pelkästään niiden sukupuiden avulla, mitä tuolla MyHeritagessa on valmiiksi muiden laittamana, mutta paikoitellen oon edelleen jumissa mun isoisovanhemmissa. Seuraavaksi on suunnitelmissa ottaa jokunen vapaapäivä ja käydä vaarin ja isotädin luona utelemassa kaikenlaista :) Tuo on kyllä ihan älyttömän mielenkiintoista ja koukuttavaa. Mulla on vuorokausirytmikin mennyt ihan ketuilleen, kun aamun pikkutunneille saakka tulee käytyä jos jonkinlaista asiakirjaa läpi netissä. Silmät ristissä tihrustat vanhalla kaunolla ja vanhaksi ruotsiksi kirjoitettuja luetteloja syntyneistä, kuolleista ja vihityistä... Mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan mitä mahtais löytyä jo valmiiksi :) Mun puussa on tällä hetkellä, nyt viikon jälkeen vajaa 300 ihmistä.

Täytyy vissiin vielä parit vuosikatsaukset kirjotella, mutta... toivotan kaikille hyvää uutta vuotta 2017! :)