vaatekriisi

Oon tehnyt viime aikoina todella vähän mitään krääsä- tai vaateostoksia, etenkään mitään alternativeen viittaaviakaan. Tässä kuitenkin kriiseilin alkukesän rientojen vaaterepertuaarin kanssa, kun ei ollut mitään päällepantavaa, vaan vaatehuonekin oli täynnä liian pieniä vaatteita, arkivaatteita ja niitä luottovaatteita, jotka aina tulee pistettyä päälle, mutta joita ei oikeesti haluisi joka kerta käyttää. Mun kuusi vuotta uskollisesti palvellut olkalaukkukin meni Nummirockissa rikki - tai no, oikein käyttökelpoinen se on edelleen, siihen vaan paloi reikä - joten halusin ostaa myös pari laukkua. Oikeestihan mun pitäisi vaan saada vanhoihin laukkuihin uusia olkahihnoja, jotta voisin niitä käyttää, mutta löysin vähän liian kivat uudet laukut eBaysta, jotta olisin vaan vanhoja korjaillut :) Korujen ostamista oon tietoisesti vähentänyt, sillä käytän niitä aika harvoin muutenkin nykyisin, ja lisäksi teen niitä vielä itsekin. Pari kivaa korua on kuitenkin löytynyt :) Mutta nyt on kiva, kun on taas uusia alt. vaatteita vähän niinkun säähän kuin säähän :)

 Hame: Vixxsin / EMP

Tykkään tosta hameesta tosi paljon, vaikka se mulla asettuukin vähän ylemmäs kuin mitä kuuluisi :) Hame ei ole liian muhkea fiftarihamonen, mutta kuitenkin kellohelmainen ja alla on vain ohut kerros pehmeää tylliä, eli aikalailla just sellainen kuin mun vartalolla kuuluiskin olla. Henkselit on kiva lisä kun hametta käyttää mustan paidan kanssa, mutta niitä kannattaa käyttää niin, että ovat selästä ristissä, niin pysyvät paremmin ylhäällä. Ja kuten kuvista näkyy, niin hameessa on taskut! Ja se on niin siisti juttu tällaselle vammaselle, joka ei aina tiiä mitä käsillään tekis ja mihin ne pistäis (se saattaa oikeasti olla välillä syy siihen miksi sytytän tupakan tai selaan kännykkää). Ostin EMP:ltä myös leggingsit, mutta ne oli ihan liian paksut kesäkeleille, joten en jättänyt kuviin :)

Vixxsiniltä ostin myös tunikan. Oon jo kauemmin himoinnut noita Ouija-printtisiä vaatteita, mutta joku niissä mätti, etten tykännyt oikeen mistään niin paljon, että oisin ostanut. Nyt kuitenkin tässä nimenomaisessa tunikassa oli sitä jotain ja ostin pois. Vain takaosa on kokonaan printin peitossa, mikä on hyvä juttu, siis että paidassa on muitakin kivoja yksityiskohtia.

 Tunika: Vixxsin / eBay

 

Ekaa kertaa mun eBay-shoppailuni jäi tulliin, kyseessä oli Kreepsville 666:n neuletakki, joka oli muutenkin vähän liian kallis, ja päälle tuli siis vielä kympin tullimaksu. No mutta, ainakin paita oli kiva :) Se on tuollainen lyhyempimallinen, luun muotoisilla napeilla varustettu kevyt neule. On aika kiva, että hihat on 3/4-pituiset, kun oon niin huono käyttämään pitkähihaisia paitoja - käärin hihat aina :P

Neule: Kreepsville 666 / eBay

Arkilaukun tärkeimmät kriteerit oli suht iso koko, mutta kuitenkin tarpeeksi kompakti sekä olkahihna, jonka saa pään yli. Tämä Bannedin laukku valikoitui punaisen värin takia (ja skottiruutu sopii mun arkilenkkareihin), ja siksi, että siinä oli tarpeeksi, muttei liikaa noita laukun ulkopuolella olevia taskuja. Mikään ei oo ärsyttävämpää, kuin kaivaa sieltä kassista koko omaisuutensa joukosta tupakaa, sytkäriä, puhelinta, huulirasvaa tai muuta yhtä pientä sälää. Vetskaritaskujen vetskarit on vähän jäykkiä, mutta tuo isoin nepparitasku on lifesaver. Mulla on tämän lisäksi yksi toinenkin Bannedin laukku, ja pidän näitä kyllä ihan laadukkaina kapistuksina, ei siis heti mene rikki.

 Laukku: Banned / eBay

"Mamma minäkin olen tässä!"

Pieni Merenneito -laukku oli virallista Disney-merchandisea, mutta se ei ihan täyttänyt mun odotuksia. Luulin olkahihnan oleva sen verran pitkä, että hihnan saa pään yli, mutta ei se ollutkaan. Laukku on muutenkin sellaista löysää trikoota, joten ei pysy muodossaan yhtään. Mutta toi printti on kiva, ja kun olkahihnakin on trikoota, niin se on ihanan pehmeä ihoa vasten :) Tästä tulee varmaan semmonen huolettomampi arkilaukku.

Laukku: eBay

 

Kaulakoru: eBay

Rannekoru: EMP

Näiden myötä taas akuutti vaatekriisi väistyi, onneksi. Katotaan milloin tulee seuraava :P

Näiden lisäksi ostin hieman My Little Pony -sälää, sisältäen itse poneja sekä MLP-sarjakuvia :) Kesän aikana oon saanut heittää suuren määrän huonekasveja roskiin, mutta toisaalta oon myös ostanut uusia tilalle, mm. värinokkosen ja punalehden :) Instassa kuvat uusista kasveista, ja todennäköisesti laitan ponijutuistakin kuvaa vain sinne. Käypä seurailemassa!

väsymyksen ja v*tutuksen kohtaaminen

Phuuh.

Olen ollut nyt neljä viikkoa puutarhalla tekemässä 9,5-tuntisia työpäiviä yhteensä 1,5 tunnin työmatkoilla varustettuna. Ensimmäisen viikon jälkeen kirjoitin tuosta pitkän vuodatuksen blogin luonnoksiin, mutta en kehdannut enää myöhemmin julkaista sitä. Lyhyestä virsi kaunis: en tykkää olla siellä. Työ itsessään on ihan kivaa, tykkään leikata pistokkaita ja istuttaa niitä, touhuta kasvien kanssa. Välillä on ollut hetkiä, kun aidosti tykkään siitä mitä siellä teen. Mutta että 9h päivässä vain lyhyillä tauoilla, eikä istua oikein voi. Nostamista ja kantamista, kyykistelyä ja kumartelua. Työtä on todella paljon. Lauantai-työpäivät on lyhyempiä, ja sen huomasi heti myös omassa jaksamisessa duunipäivän jälkeen. Työ on tosi kuormittavaa, ja korvaus siitä on ihan ala-arvoinen. En ymmärrä miten tuollaisella alalla voikin olla niin paska palkka. Illat jää lyhyiksi, mulla on maksimissaan neljä tuntia aikaa tehdä jotakin kotona illalla, mutta oon niin poikki töiden jälkeen, että illat menee Netflix-sarjoja katsellen. Menen aikaisemmin nukkumaan kuin mun ystävän neljävuotias tyttö :P Neljältä herääminen ei ole enää vaikeaa, kun väsy tulee myöskin aikaisin.

Viime lauantaina oli mukava ja kaunis työpäivä, kun istutettiin herukan pistokkaita pellolle.

Mun tämänhetkinen sopimus on kesäkuun ekalle viikolle saakka, enkä meinaa enää jatkaa sitä. Mutta oon kuitenkin ihan ylpeä, että en ekan viikon jälkeen heittänyt hanskoja tiskiin vaikka mieli teki. Moni munkaltainen vuokratyöntekijä on lopettanut, koska työ olikin liian raskasta. Mutta totuus vaan on se, että tuolla työmäärällä ja palkalla mun ei ole kannattavaa ajaa sinne ja kotiin joka päivä 100 km. Lasken viikkoja siihen koska työt päättyy, viikot menee onneksi suhteellisen nopeasti, koska enhän mä ehdi muuta tehdä kuin olla duunissa ja nukkua :P Omaa elämää ei siis juuri ole, mitä nyt viikonloppuisin ehkä vähän. Vapunviettoa on turha odottaa, sillä en jaksaisi valvoa yhdeksää pidempään.

Siinäpä siis pähkinänkuoressa mun viimeinen kuukausi :P Omaa elämää on ollut ehkä just sen verran, että oon saanut kahdet uudet silmälasit, sekä hieman väkertänyt uusia koruja. Eilen kävin ostamassa kumkvatin Kodin Terrasta, oon halunnut sellaista jo pitkään. Viime viikolla käytiin anoppilassa kun Maken isäpuolella oli ollut synttärit. Niin ja kävin äänestämässä ennakkoon. Saas nähä kuinka paljon jaksan vaalivalvoa tänään, kun pitäisi taas herätäkin aamuyöllä.

Uusia höyhenkorviksia

Pari ponisarjaa täyttyi vihdoinkin, tässä niistä toinen, 7th year Sparkle Ponies. Oranssi Sunspot on mun lapsuuden kokoelmasta, muut ostettu lähinnä eBaysta.

Kumkvatti :)

Kummat prillit on paremmat?

Ite tykkään siitä, että ovat keskenään erilaisemmat kuin mun aiemmat lasit, pystyy ilmettä muuttamaan vähän paremmin :)

Make pääsi työkkärin kautta kouluttautumaan varastonhoitajaksi Turussa :) Sillä alkaa siis opinnot jo vappuviikolla, ja kestää jonnekin helmikuulle saakka. Tosi kiva juttu, sillä tuolla alalla kuitenkin töitä varmaankin riittää.

Sellaista siis tänne. 7 viikkoa töitä jäljellä. Nyt kahvia!

catching up

Tulin kertomaan yleisiä kuulumisia, vaikka hirveän paljon ei ole tapahtunutkaan :)

Oon edelleen viettänyt päiviäni koruaskartelun parissa, ja saanut valmiita koruja myytyäkin ihan kivasti. Voittoa niillä ei kyllä saada yhtään, sillä kaikki niistä tullut raha menee vain uusien korutarvikkeiden hankintaan :P Sietäisi ehkä pitää taukoa koko harrastuksesta. Valmistuneita koruja voi käydä katselemassa täällä. Jos haluat tilata jotain, niin pistä mulle suoraan yksityisviestiä, sähköpostia tms. etenkin jos ei olla FB-kavereita, sillä FB ei aina ilmoita mulle kuviin tulleista kommenteista.

Ja itseasiassa tauko saattaa tullakin ihan vahingossa, sillä kirjoitin määräaikaisen työsopimuksen isolle puutarhalle. Mun työt alkaa tiistaina, ja sitten vasta tiedän kunnolla mitä mun työnkuvaani kuuluu, ja kuinka raskaita työpäiviä on odotettavissa. Mutta etukäteen oon asennoitunut siihen, että en ehkä jaksa työpäivien jälkeen tehdä muuta kuin maata sohvalla. Oon kymmenisen vuotta sitten ollut hautausmaalla puutarhatyöntekijänä yhden kesän, ja muistan vielä hyvin, kuinka loppu olin, ja kuinka suuri osa kesästä meni pilalle sen takia, etten jaksanut tehdä mitään töiden jälkeen. Ei puhettakaan, että olisi edes rannalle jaksanut kävellä, ensimmäiset kolme tuntia piti aina saada pitää jalkoja ylhäällä, ja sitten ehkä saattoi harkita hellan edessä seisoskelua sen aikaa, että sai tehtyä jotain syötävää. Hyvä puoli on, että viimeisen parin vuoden aikana oon jo tottunut seisomatyöhön, mutta en siltikään tiedä vielä mitä muita ponnisteluja tuo paikka tuo tullessaan. Toistaiseksi sopimus on kesäkuun alkuun saakka, ja katsotaan sitten jatketaanko vai ei.

Ostin Camille Rose Garcian kuvittaman Cinderellan, Adlibriksessä kustansi vaan 12€. Pääsi kokoelmaan Snow Whiten ja Alice in Wonderlandin kanssa :)

Tilasin Facebookin kautta eräältä naiselta tuommoset ihanat kissatumput :) Ei taida enää tänä keväänä olla näille käyttöä, mutta ens talvena varmasti!

Olen tässä maaliskuun aikana miettinyt dieettaamista ja laihduttamista, ja aloitinkin jo Superdieetin uudelleen. Ensimmäiset kaksi viikkoa meni ihan hyvin, mitä nyt oli koko ajan nälkä. Kun sain tietää tästä duunipaikasta, totesin, että mun dieetti menee jokatapauksessa myttyyn kun siellä aloitan, sillä tauoilla ei ole aikaa syödä kunnon välipalaa, enkä tule SD:n ruuilla pärjäämään siinä työssä. Voi tietysti olla että oon väärässäkin, mutta jätin dieetin kuitenkin kesken. Oon ihan lopen kyllästynyt tästä ruokavalion stressaamisesta, joten päätin, että nyt töiden alkaessa keskityn vaan siihen, että syön sellaista ruokaa jolla jaksan koko päivän töissä, enkä stressaa siitä onko eväspurkissa perunaa tai kermaista jauhelihakastiketta mukana vai ei. Eli jätän taas jälleen kerran ruokavaliopohdinnan jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Tai sitten en pohdi sitä enää ollenkaan. Sen jälkeen, kun lihoin, on koko laihdutus siirtynyt korvien väliin, ja syy miksi kaikki kosahtaa heti alkujaan, on siellä. Pitäisi lähteä siis hoitamaan ennemminkin ensin mieltä kuntoon kuin ruokavaliota. Patrik Borg puhuu katkeamispisteestä, joka mulla on selkeästi tullut jo vastaan niin karppaamisen kuin SD:n kanssa, joten kuulostaa ihan loogiselta, että pitäisi etsiä joku muu tapa painonpudottamiseen, olkoon se sitten vaikka vähän sallivampi ruokavalio. Mutta en aio tosiaan uhrata ajatuksia tälle juuri nyt, sillä en kaipaa yhtään ylimääräistä stressiä. Aion myös testauttaa kilpirauhasarvoni kunhan tiedän töiden jatkuvuudesta, mutta viimeistään syksyllä mulla lienee aikaa siihen, en nimittäin halua pyytää sitä varten vapaapäivää.

Spagettia ja jauhelihaa tomaattikastikkeessa

Paistettua lohta, kermaviilikastiketta ja lohkoperunoita

Kävin työsopimuksen tosiaan kirjoittamassa Tammisaaressa, Make lähti mun kuskiksi kun mua jännitti :) Sopparin kirjoittamisen jälkeen käytiin viereisessä kahvilassa kahvilla, ja tehtiin ihan pieni kävelylenkki vanhan kaupunginosan pikkuliikkeiden ikkunoita tsekkaillen, muutamassa kaupassa piti käydä sisälläkin. Käytiin myös kirppiksellä, Make löysi sieltä jotain klasari-älppäreitä, mä ostin vanhan rekisterikilven :D Se päätyi olkkarin peilin päälle.

Otin (alkottoman) minttukaakaon ja palan kinkkupiirakkaa. En tiedä oliko aurinkoisella terassikelillä osuutta asiaan, mutta molemmat maistui ihan taivaallisilta :)

Viime viikolla Salon lukiolla pidettiin luento Varsinais-Suomen susista. Luentoa oli pitämässä biologi Sami Lyytinen, ja olihan mielenkiintoinen pläjäys :) Siellä oli aika paljon kuuntelijoita paikalla. Mä lähdin sinne Maken ja Matin kanssa, mutta muutamia muitakin kavereita siellä oli.

Vasemmalla tulossa susiluennolta, oikealla lähdössä Tammisaareen. Punainen paita on EMP:n, ja siitä tuli heittämällä mun uusi suosikki :)

Sitten kävin pitkästä aikaa näöntarkastuksessa. Näkö oli huonontunut ihan vain minimaalisesti, mutta hyödynsin kuitenkin kolmet lasit yksien hinnalla -tarjouksen, ja tilasin itelleni kahdet uudet prillit, ja pakotin myös Maken näöntarkastukseen. En oo vielä saanut uusia silmälaseja, mutta pistän kuvaa kun tulevat :) Saa nähdä saako Makekin lasit.

Tänään on kevätpäiväntasaus, ja ajattelin hakea kellarista pääsiäiskamat, ja katsoa mitä laitetaan esille. Parina viime vuotena mun pääsiäis- ja kevätinnostus on ollut ihan huipussaan, nyt en ole montaakaan ajatusta sille suonut. Ehkä se sitten tosiaan vaikuttaa niin paljon, onko kukkakaupalla töissä vai ei. Nythän en siis oo ollut, eikä mitkään pääsiäiskukatkaan innosta. Mutta siis kevätpäiväntasauksen ja Ostara-sapatin kunniaksi koitan jotain tänään saada aikaan :) Eilen kävin keräämässä pajunoksia, suurimmaksi osaksi kuitenkin noiden pajunkissakorvisten tekoon, mutta osa oksista saa vielä kehittyä maljakossa tovin :)

Nyt on ollut tosi aurinkoista varmaan jo pari viikkoa ellei ylikin. Missasin revontulet, ja samoin eilinen auringonpimennys meni ihan ohi, sillä Salossa oli täysin pilvinen taivas koko päivän. Kuulemma viikonvaihteessa tulee taas takatalvi, mutta älkääs murehtiko, se ei enää kestä kauan :) Kesä tulee!

 

Mutta eipä tässä tähän hätään muuta, jännittää ihan pirusti mennä tiistaina sinne töihin, joten koitan vaan nyt nää muutamat päivät tehdä jotain, mikä saa ajatukset muualle. Teen tuossa jossain vaiheessa muutaman kyselyhaasteen, kiva vastailla erilaisiin kysymyksiin välillä :)

kaikki yhes koos

Tämä alkuvuosi on mennyt niin nopeasti, etten ole pysynyt perässä.

En ole edes käynyt tsekkaamassa seuraamiani blogeja kuin ne muutamat hassut kerrat kun oon itse jotain postannut. Ei ole ollut intoa juurikaan kirjoittaa, sillä mitään merkittävää kirjoitettavaa ei ole ollut, enkä ole jaksanut keksiäkään. Mun alkuvuoden energiat on kohdistuneet ihan täysin kodin laittamiseen, mitä oon uudistanut nyt aika paljonkin. Kaikki ostoksetkin ovat jollain tapaa kotiin liittyviä juttuja. Ja siltikin tämä on vielä vähän kesken.

Oon myös askarrellut, lähinnä ihan pieniä juttuja. Tehnyt koruja ja päällystänyt laatikoita. Oon ostanut muutaman uuden viherkasvin. Siivonnut parvekkeen talven jäljiltä. Maalannut pitkästä aikaa. Inspiraatiota on riittänyt sen verran paljon kaikkeen pikku puuhailuun ja tuunailuun, että blogiin ei ole ollut olevinaan kirjoitettavaa :D En usko että mikään tietty pieni askarteluhomma kiinnostaa ketään, niin yhtä hyvin voin heittää koko alkuvuoden hommat samaan postaukseen x)

Mulla on nyt 7 vuotta ollut kirkkaanpunainen yksi olennainen osa mun kotini värimaailmaa, ja nyt vihdoinkin halusin siihen jotain muutosta. En missään nimessä halunnut heivata punaista pois, tuoda vaan mukaan jotain, mikä sopisi sen kanssa. Niinpä lähdin kokeilemaan turkoosia, jota oli olohuoneessa jo valmiiksi ihan näkyvällä paikalla taulussa. Samassa taulussa on turkoosin kaverina oranssia, punaista ja mustaa. Olin jo ottamassa tuota taulua pois seinältä, mutta lopulta se toimikin inspiraationlähteenä. Seinällä on myös toinen puna-oranssi taulu. Turkoosit esinet on yleensä aika kirkkaita, ja halusin kerrankin jotain pastellisävyistä tänne ihan kevään kunniaksi, joten otin vaaleanturkoosin lisäksi myös mintunvihreän, ja aloitin kevyesti tyynynpäällisistä ja kynttilöistä. Tuo turkoosi-mintunvihreä-oranssi-punainen -yhdistelmä antoi myös inspissysäyksen öljyvärimaalaukseen, ja tartuinkin heti tuumasta toimeen :) Maalaus on tällä hetkellä vielä keskeneräinen ja kuivumassa, joten siksi olkkari näyttää vielä vähän keskeneräiseltä, otan mieluummin koko huoneen kattavat kuvat kun tämä on valmis. Mutta yksityiskohtia voin jo tarjoilla :)

Kasvitaso vaihtui uuteen, saivat vielä hyllynkin seinälle. Niin ja verhot vaihtui, kuinkas muuten kuin salmiakkikuvioisiin :)

Kirppikseltä löytyi vihdoinkin kiva kangas, ja sain huonokuntoiset tuolit päällystettyä uudelleen

Käytiin Maken kanssa ystävänpäivänä vierailemassa Tuorlan planetaariossa. Aluksi katsottiin puolen tunnin elokuva tähtikuvioista, jonka jälkeen tehtiin planetaariokierros. Tarjolla oli pientä valokuvanäyttelyä sekä visiitti observatorioon, ja on kunto huonontunut niin paljon, että meinasin kuolla hapenpuutteeseen niiden 140 portaan jälkeen. Hävetti hemmetisti :D Ihan kiva vierailu, mutta jotenkin odotin että mekin oltaisi saatu tehdä jotain, tai että meille konkreettisesti näytettäisi miten asioita tehdään. Elokuva oli mielenkiintoinen ja sitä olisi voinut katsoa pidempäänkin, mutta eiköhän noista tähtikuvioista löydy dokkareitakin ihan pilvinpimein.

 

Äidin ja Reiskan kanssa käytiin helmikuun loppupuolella Salon Veturitalli-taidemuseossa katsomassa Nick Brandtin valokuvanäyttely Afrikan villieläimistä. Oli ne kyllä aika huikeita :) Samalla kertaa mentiin syömään Saloon avattuun nepalilaiseen ravintolaan. Tarjoilijat palvelivat englanniksi, ruokaa odoteltiin tunnin verran, mutta otettiin myös alkupaloja, eikä muutenkaan tuntunut siltä, että olisi joutunut niinkin kauan odottaa. Ruoka oli hyvää, mutta olis saanut olla voimakkaammin maustettua oikeastaan kaikilla, paitsi Makella joka otti jotain chililammasta. Oli positiivista, että paikasta saa alennusta sekä opiskelijat, että ruuat mukaan ottava :)

Tuntuu, että meikäläisellä riittää innostusta keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, koska vaikka luulin, että nyt on taas hyvää aikaa syödä kunnolla ja tehdä oikeanlaista ruokaa, niin en oo jaksanut keskittyä siihen, kun oon puuhastellut muuta. Eikös kokkaileminenkin ole puuhastelua, miksei se oo innostanut? Eli lyhyesti, syömiset on edelleen päin persettä, huonoa ruokaa ja liian harvoin, aineenvaihdunta ihan sekaisin. Oon rikkonut lupaukseni herkkulakosta ihan totaalisesti, monta kertaa. Olin myös kovaa vauhtia alottamassa lenkkeilyn uudelleen, pääni sisällä siis, ja aina kun mietin muulta puuhailultani, että nyt ois hyvä hetki käydä lenkillä, niin tosiasiassa kello oli jo 22-23, jolloin ei enää viitsinyt, kun pitäisi mennä joskus nukkumaankin. En osaa pitää taukoja :/ Oon käynyt tämän vuoden puolella jopa yhden kerran kävelylenkillä, ja otin käsipainot sohvan viereen, jotta niitä tulis käytettyä herkemmin :D

On itsestä ja ulkonäöstä jatkuvasti niin ällöttävä olo, etten halua edes ajatella asiaa. On ollutkin hyvä, kun on voinut puuhailla kotona vaan pieruverkkareissa ja meikittä :D Pelkkä ajatuskin parsakaalista saa yökkäämään. Mutta jollain ilveellä pitäisi saada energia keskitettyä nyt siihen elämänalueeseen, sillä en muista koska oisin tuntenut viimeksi näin syvää itseinhoa ja epäonnistumista.

Ostin taas uudet treenitrikootkin ihan sitä varten, että motivoisivat lenkille. Ehkäpä tässä kevään edetessä, kun kadut taas puhdistuu sepelistä ja on ylipäänsä helpompaa päästä eteenpäin, eikä tarvitse laittaa jäätävää vaatekerrosta jotta pysyy lämpimänä. Mutta tekosyyhän tuo talvikin aina on :)

Erilaisia mutterikorviksia

Vanhasta CD-hyllystä askarteluhyllyksi

Tein vanhasta ikkunasta taulun makkariin

Oon saamassa myös töitä kesäksi. Mutta vielä ei ole ihan satavarmaa missä aloitan, sillä oon hakenut useaan eri paikkaan, ja toistaiseksi yhdestä on vasta tarjottu sopimusta :) Kiva juttu, mutta oon silti vähän epäileväinen, työ on raskasta ja työtunnit, -matkat ja palkka ihan hanurista. Mutta parin viikon sisällä oon vähän viisaampi. Fyysinen ja raskas työ sopisi hyvin mun laihdutusaikeisiin, mutta toisaalta silloin en varmaan sitäkään vähää jaksa katsoa mitä suuhuni laitan -.- Ongelmallista.

Käytiin Hennan kanssa Helsingissä katsomassa mm. Juustopäitä, ja tänään on Mokoma Turussa, joten laitan vähän keikkajuttuja seuraavaksi :) Jospa tähän blogiinkin koittaisi puhallella jotain eloa.

Sen ainokaisen lenkin varrelta. Salossa on muutamia luvallisia graffitiseiniä, missä on välillä oikeen hienojakin juttuja :)

PS: Oon vähän huono Instagramin käyttäjä, sillä selaan ihan minimaalisen vähän ylipäänsä mitään kännykällä. Saatan katsoa Instasta uusimmat kuvat silloin kun itse lataan sinne jotain. Selaan nettiä mieluummin koneella, mutta Instagramin toiminnot koneella ei ole samanlaiset kuin kännyllä, ja lisäksi niiden kuvien selaamisessa menee ikä ja terveys ja peukalo. Tutustuin viime viikolla Enjoygram-sivustoon, mikä on käytännössä koneen selaimella tsekkailtava Insta :) Suosittelen muillekin, etenkin kännyvammaisille.

Seuraa meitsiä tästä, tai sitten ihan Instagramin kautta nimimerkillä murutus :)

diy: virkattu kissanpeti

Tervehdys blogimaailma!

Oon ollut nyt jo pari viikkoa ihan sekaisin päivistä, ja hädintuskin tajusin tammikuun vaihtuneen helmikuuksi viikko sitten. Syy löytyy ahkerasta koruaskartelusta, jota olen harrastanut nyt ehkä liiankin aktiivisesti viimeiset pari viikkoa. Oon ns. hamstrausvaiheessa, kun oon hommannut paljon eri tarvikkeita, sillä ideoita korujen toteuttamiseen on ollut melko paljonkin. En ole muistanut edes syödä, kotoakin oon poistunut lähinnä korutarvikkeiden ostoa ja valmiiden korujen postittamista varten :D Joka päivä on tehnyt mieli kokeilla jotain uutta.

Viime postaus oli keittiön pienestä pintarempasta, sen jälkeen on tullut tehtyä hieman kukkahommia ja muuta järkevääkin, vietettyä tyttöjen iltaa ja piipahdettua baarissa, mutta pääasiassa en ole millään saanut tarpeekseni käsillä tekemisestä. Ajattelin, että viimeisenä nyt innostun mistään kuteista virkkaamisesta, mutta päähäni oli jotenkin pinttynyt, että haluan tehdä kissoille uuden pedin, virkkaamalla. Joten siitä kerron tässä postauksessa, ja lisää askartelutuotoksia jossain hamassa tulevaisuudessa :) Jo valmistuneita koruja pääsee tsekkailemaan mun FB-profiilista (kansio on julkinen).

Mutta siihen petiin.

Kävin ensinnäkin ostamassa ontelokudetta tuosta Salon torilta, missä Someron lanka oli myymässä kuteitaan. Someron langalla on ontelokuteissa edullisin kilohinta (n.10€), mitä oon nähnyt, joten varsinkin eteläisessä Suomessa asuvien kannattaa vähän tsekkailla yrityksen toripäiväkalenteria jollei pääse Somerolla käymään.

Ostin mustaa, harmaata ja valkoista ontelokudetta, kutakin kilon vyyhdin, sekä nro 8 virkkuukoukun.

Peti on mukailtu Kauhavan kangasaitan koriohjeesta, johon kikkailin vaan pohjaan lisää lisäys- ja välikerroksia, sillä pohjasta tuli halkaisijaltaan sellainen 40 cm. Tuo ohjeen laidan aloittaminen oli mulle täysin hepreaa näin ensikertalaisena, mutta Suuri Käsityö tarjoaa siihen videotutoriaalin, jee!

Virkkasin pohjan harmaalla, ja laidasta ensimmäiset 11 cm pelkällä valkoisella, sillä aioin kääntää laidan kokonaan kaksinkerroin, jolloin raitoja tarvittiin vain viimeiselle 13 sentille. Eli laitaa virkkasin yhteensä noin 24 cm. Alun valkoisen jälkeen jatkoin 2 kerroksella harmaata (jotta taitoskohdassa harmaata on sekä sisä- että ulkopuolella), 2 kerrosta valkoista, 3 kerrosta mustaa, 2 kerrosta valkoista ja viimeinen kerros harmaalla. Virkkasin valtaosan laidasta sulkien kerroksen aina piilosilmukalla, mutta en onnistu tekemään niistä nätin näköisiä millään, joten vaihdoin kesken kaiken spiraalina virkkaukseen, joka toimi ulkonäöllisesti paljon paremmin.

Tässä ohjeessa virkataan ainoastaan kiinteitä silmukoita, mikä on ihan tappavan tylsää näin isossa työssä. Hyvä, jos pystyt jättämään työn välillä kesken ja tekemään jotain muuta, minä en pystynyt ja niinpä olin niinsanotusti mela ottassa aika monesti :D Luulin, ettei pedistä tulisi ikinä valmista, virkkasin niin raivolla, etten muistanut ottaa välivaiheista edes kuvia, ja sain ihan oikeasti etusormeeni rakon :D

Enivei, kun virkkausosio oli valmis, käänsin laidan kaksinkerroin, jolloin siitä tuli hieman tukevampi. Jos käpy paloi virkkaamisessa useasti, niin se oli silti helpoin osa työtä, sillä seuraavaksi oli vuorossa pehmustetyynyjen ompeleminen - ilman ompelukonetta. Sanoinkin ompelemisen loppuvaiheessa Makelle, että jos vielä saan jonkun kuningasidean käsin ompelemisesta, niin mua pitää kieltää.

Mun piti ensin tehdä tuo sivupehmustepötkö vanhasta mustavalkoisesta pussilakanasta, mutta se ajattelemani lakana olikin viety esylle viime kerralla, joten ei auttanut muu kuin leikata fleecestä tarvittava pätkä. En olisi halunnut käyttää fleeceä, koska voi jessus sitä karvan määrää mikä siihen imeytyy, mutta nyt ei ollut muita vaihtoehtoja, kun en hyviä lakanoita halunnut tuhota. Fleece oli kyllä ihastuttavan helppoa ommella käsin, joten tämän kanssa ei ongelmia. Täytin pötkön vanulla, joka näytti uhkaavasti hupenemisen merkkejä.

"Ooo, tämä on selkeästi minun!"

Sitten vielä pohjapehmuste. Muutama vuosi sitten nappasin taidepajan kangasinventaariossa mukaani tuollaista raidallista verkkakangasta, mutta en keksinyt mitä ihmettä haluaisin verkkakankaasta. Tässä vaiheessa olin jo lopen kyllästynyt koko petiprojektiin, joka oli kestänyt nyt kaksi päivää aivopieruineen ja purkauksineen, joten Make auttoi mua mittaamaan kankaasta oikeankokoiset ympyrät. Verkkakangas oli tuskaisaa ommella käsin, mutta onneksi kukaan ei ole kyyläämässä mun ompelujälkeä :P Iskin loput vanut tyynyn täytteeksi, se jäi aika pehmeäksi, mutta muhkeaa siitä ei ollut tarkoitus tullakaan.

Lopuksi vielä mallasin pehmusteet paikoilleen, ja ompelin lähinnä laitapehmustepötkön muutamasta kohdasta ihan parilla ompeleella kiinni laitaan, ja lisäsin vielä mustaan raitaan vihreää satiininauhaa.
Tadaa!

Fits!

Olisin repinyt pelihousuni jos kissat ei olisi tykänneet tästä, mutta pari kuvaa saatuani valmiista pedistä, Nuno omi pedin itselleen ja nukkui siinä samantien viisi tuntia yhteen pötköön. Ja Nemokin siinä välillä vierailee :) Eli vissiin pedistä tuli sitten ihan oikeanlainen.

Valkoista kudetta tähän meni noin 700g, harmaata reilu 500g ja mustaa vain tuohon yhteen leveään raitaan ehkä 200g. Loppupeleissä pedin halkaisijaksi tuli noin 48 cm.

Ennen tätä petiprojektia ompelin tuosta verkkakankaasta kissoille pari pientä tyynyä, eli tiesin kyllä mihin tuon kankaan ja käsin ompelun kanssa ryhdyin x)

Kuteita jäi vielä sen verran, että harkitsen parin säilytyskorin virkkaamista vielä, mutta ehkäpä vähän myöhemmin ;)
Btw. tuohon pedin tekemiseen meni niin paljon aikaa, kun en malttanut jättää sitä lojumaankaan, että samalla tuli vietettyä tammikuun tietokoneeton päivä. Ainakin melkein, sillä konetta käytin pari kertaa ohjeiden lukemiseen ja sarjojen jaksojen katsomiseen päivän päätteeksi.