keskiviikko 26. lokakuuta 2016

keikkoja ja teatteria

Tässä lokakuun loppupuolella sitä on harrastettu keikkailua ja teatterissa käyntiä suht urakalla.

Ensin oli vuorossa Antti Tuisku Logomossa, jonne lähdettiin Hennan kanssa. Töistä pääsin kahdelta, viideltä lähti bussi Turkuun ja seiskalta alkoi keikka. Klo 23 lähti bussi takaisin Saloon, eli oltiin jo aikasin takas kotona. Mikä oli vain ja ainoastaan aiheellista, sillä mä olin niin väsynyt että humalakin tuntui kolminkertaiselta sen takia.


Väkeä Logomossa oli tosi paljon, Henna puhui että 3000 lippua myyty ennakkoon. Päästyäni mun järkyttävän kamalasta pissahädästäni käytiin vielä pikaröökillä ja baaritiskin kautta heilumaan. Pysyteltiin siellä anniskelualueen puolella, mikä oli lopulta aika kaukana lavasta, mutta screenien ansiosta näki vähän paremmin mitä tapahtuu. Joskin Antilla on hienot tanssikoreografiat tanssijoiden kanssa, niin niitä olisi mieluusti nähnyt jostain paremmasta kulmasta.



En saanut hyviä kuvia, joten keskityin juomiseen ja heilumiseen. Kaikki tarpeelliset biisit tuli ja kivaa oli :)
Tosiaan meinasin nukahtaa jo Hesen pöytään, lopulta jaksoin bussissa johonkin Kaarinaan asti kunnes nukahdin, ja heräsin vasta kun Henna herätteli, että sä jäät seuraavaksi.


Seuraavaksi oli Marissan seurassa Profane Omen On the Rocksissa Helsingissä. PeeOon Beaten into Submission -debyyttilevyn julkaisusta on kulunut 10 vuotta, joten pojat järkkäsivät pienen juhlakiertueen. Keikoilla soitettiin koko Beaten-levy ja muutama uudempi biisi päälle. Kyseinen levy on ehkä mun ultimaattisin lempilevy, ja ne biisit tuo mulle hirveesti muistoja mieleen sen lisäksi että ne on vaan aivan helvetin hyviä biisejä. Olinkin siis superinnoissani tästä keikasta, vaikka rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että tässä kuussa keikoille lähteminen on ollut henkisellä tasolla työn ja tuskan takana, kun tekisi vaan mieli murjottaa kotona.



Mutta enivei, sinne mentiin ja Marissa oli kuskina, joten ei tarvinnut edes bussissa istuskella. Eikä tarvinnut baarissakaan venailla kuin puolisen tuntia. Moikkailtiin poikia kun nähtiin, ja Sinnan ja Zinan bongasin just kun keikka alkoi, olinkin jo ehtinyt ihmetellä että missä mun kaikki Profane Omen -kaverit on :P
Olin yhtä hymyä heti ekasta biisistä lähtien. Tällä kertaa ei riehututtanut, mutta tuli ihan älyttömän hyvä mieli siitä huolimatta ♥ En juonut kovin paljoa, mutta se oli ihan hyvä, jos oisin ollut enemmän humalassa niin oisin varmaan itkenyt läpi keikan :D Normaalisti riehun eturivissä ja mulla on hyvin vähän käryä siitä mitä tapahtuu mun takana, niin tää oli oiva tilaisuus tarkkailla muuta yleisöä :D Oli jotenkin huippua huomata kuinka paljon Rocksissa oli paikalla hyvinkin intohimoisia Profane Omen -faneja, ja poikien kavereita, jotka on olleet mukana koko tän 10 vuotta ja enemmänkin. Tämä olikin sitten mun 25. Profane Omen -keikka, enkä oo ainuttakaan paskaa keikkaa tältä bändiltä todistanut, ja jokainen keikka on ollut tavalla tai toisella viihdyttävä :) Kyseisellä viikolla mun stressikäyrä oli niin korkeella, että toivoin hartaasti, ja itseasiassa myös uskoin siihen etukäteen, että PO:n keikka saa sen käyrän laskemaan. Niin se tekikin, ja itseasiassa samantien katkaisi koko stressikäyrän. Seuraavana päivänä oli jo paljon levollisempi mieli.


Profane Omen - FMH live


Tällä viikolla käytiin sitten Maken kanssa Turun Domino-teatterissa kattomassa Rock of Ages -musikaali. Sain sinne akkret Nousun kautta, ja totesin että mun on tämän jälkeen pakko pitää ainakin taukoa Nousun jutuissa, jollei sitten lopettaa kokonaan. Ei vaan yksinkertaisesti aika riitä, ja juttujen suunnitteleminen luo enemmän stressiä kuin mielihyvää, vaikka kuinka kulttuuria rakastankin. Mieluummin sitä käy keikatkin katsomassa "siviilinä" ja rentoutuen, kuin että pitäisi stressata vielä valokuvaamisesta (jossa muutenkin oon niin laiska nykyisin) ja siitä mitä järkevää sanottavaa siitä keikasta olisi.

Enivei Rock of Ages oli ihan huikee. Mun omat kokemukset kyseisestä musikaalista rajoittuu sen elokuvan näkemiseen, missä oli Stacee Jaxxin roolissa Tom Cruise, ja joka floppasi aika huolella. Eipä siinä, mun mielestä sekin oli hyvä kun en musikaalia entuudestaan tuntenut, mutta juoni siinä oli eri kuin oikeassa. Päälimmäisenä tästä Turun Kaupunginteatterin versiosta jäi nyt mieleen aivan ihana Aki Louhela, joka oli paitsi hauska, niin paljon monipuolisempi laulaja kuin mitä oon aatellut. Ja sitten tämä miespääosan esittäjä Mikael Saari. Kuka ihme se on, ja miten se on noin hyvä? Ekan puoliajan loppupuolella, kun Mikael lauloi pätkän Cum on Feel the Noizea, niin en tiennyt miten päin oisin penkissäni istunut, kun se kuulosti niiiiiiiin siistiltä! Teki mieli loikkia penkkirivistön yli lavan eteen bailaamaan, ja toisaalta meinasin purskahtaa itkuun :D Tuon lisäksi jäi mieleen Mikaelin ja naispääosan Anna Victoria Erikssonin duetot, SEKÄ koko musikaalin paras Aki Louhelan ja Mika Kujalan duetto - ihan sairaan hyvä. Mulla tulee muuten Mika Kujalasta vieläkin aina mieleen se heppasarja kun tuli joskus 90-luvulla... mikäs se oli... Lämminveriset. Myös päätösbiisi Don't Stop Believin' oli hieno. Teki mieli huutaa vaan, että "vittu mä rakastan musikaaleja!!!", ai vitsi ♥
Domino-teatterissa sai ostaa popcornia saliin, oli vähän hassu fiilis syödä poppareita teatterissa.



Muutama vuosi sitten Turun Kaupunginteatterin ohjelmistossa oli Jekyll & Hyde, sekä syys- että kevätkaudella, ja me ei saatu aikaseksi ostaa lippuja sinne! Nyt harmittaa aivan sairaasti. Ja Lahdessa oli joskus Hair-musikaali, jossa oli mukana myös Hector. Nää on jäänyt vaivaamaan mua erityisesti.
Huomaan, että keikat on jossain määrin alkanut pikkusen kyllästyttää, etenkin kun pitää lähteä kotikaupungin ulkopuolelle niitä kattomaan, niin jos pystyiskin alkaa panostamaan enemmän teatteriin. Näistä tulee aina hyvälle tuulelle, ei joudu kattelemaan känniääliöitä eikä seuraavana päivänä oo krapulaa. Nyt kuulostan vanhalta...

Suosittelen kyllä ehottomasti tätä Rock of Agesia, tulee oikeen hyvä mieli :)

1 kommentti:

  1. Keikat kyllä piristää :) Harmittaa kun jouduin myymään oman Tuisku-lippuni kun päivä ei käynytkään... Tosin täytyy myöntää, että itsekin oon ihan väsähtänyt keikkojen kanssa xD Plus persaukinen. Pain olis tosi kovasti kiinnostanut, mutta ei anna lompakko periksi. Onneks Mikko pakottaa mut ainakin Sonatan ja Sabatonin keikalle ensi vuonna!

    VastaaPoista