taru sormusten herrasta @ turun kaupunginteatteri

Kaikki TSH-kuvat (c) Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen

Kävästiin tuossa eilen Katjan ja Johannan kanssa katsomassa Taru Sormusten Herrasta -näytelmä Turun Kaupunginteatterissa.

Syksyllä lippuja ostaessa vähän mietin, että tää on nyt joko uhka tai mahdollisuus, koska ihmisillä on paljon omia ennakkokäsityksiä ja suosikkijuttuja TSH:sta, ja lisäksi näytelmät ei yleensä ole ollut se "mun juttu", vaan enemmänkin musikaalit, joten en ehkä uskaltanut kamalasti odottaa. Mutta ihan turhaan epäilin jälleen kerran. Lavasteet oli upeet ja valtavat, ja niiden vaihtuminen sujui suunnilleen huomaamatta, tehosteet, stuntit ja pyrot oli tosi siistejä, eikä niitä oltu käytetty liikaa. 

Musta ratsastaja ja hobitit matkalla Pomppivaan Poniin

Tom Bombadil ♥ BF goals.

Pari vuotta sitten kävin katsomassa Turussa Robin Hoodin sydän -näytelmää, ja siihen oli Oula Kitti tehnyt taistelukoreografiat, kuten myös tähän, ja myös tehosteet taistelun lomassa noudatti hiukan samaa kaavaa, ja musta se oli vaan älyttömän siistiä, koska hhhnnnnnng! Mietin kesken esityksen, että onneksi mun ei tarvii kirjoittaa siitä mitään virallista arviota, sillä en ees tiedä mistä alottaisin :D Jos jotain kritiikkiä pitäisi keksiä, niin olisin halunnut viimeisen väliajan jälkeiseen osioon lisää taisteluita, sillä vaikka esim. leffoissa niitä taisteluja oli parissa viimeisessä osassa ihan kyllästymiseen saakka, niin tätä teatteritaistelua olis tosi mielellään katellut enemmänkin, koska edelleen hhhnnnng!

Pomppiva Poni

Ja silmänruokaa oli, voi pojat. Pari vuotta sitten Robin Hoodia esittänyt Markus Järvenpää oli tässä nyt Aragornina, ja oon ihan sitä mieltä että hän vois ihan pysyvästi kasvattaa pidemmät hiukset ja kulkea nahka-asuissa. Prinssi Juhanaa esittänyt Miska Kaukonen oli tässä Klonkku, ja naurunpyrskähdyksistä ja raikuvista loppuaplodeista päätellen se olikin monen suosikkihahmo :) Markus Ilkka Uolevi toimi niin Boromirina kuin Sauronin suuna, ja oli niin ikään yksi mun suosikeista, samoin Legolasta ja Tom Bombadilia esittänyt Olli Rahkonen. Tästä olinkin tosi mielissäni, että Bombadilin Tomppa oli otettu tarinaan mukaan, ja olihan se ihana, eikä vähiten varmaan sen takia, että se tuntui olevan mun miesihanne in flesh :D ♥ Saruman oli myös jotenkin todella vaikuttava, samoin Mustat ratsastajat ja Puuparta. Hobiteista oon aina kirjasta asti tykännyt enemmän Merristä ja Pippinistä kuin Frodosta ja Samista, ja niin se taisi olla tässäkin. 

Saattue: Aragorn, Boromir, Frodo, Sam, Gandalf, Gimli, Merri, Pippin ja Legolas

Sauronin suu

Kahden viimeisen kirja-/leffaosan tapahtumat oli puristettu sille viimeiselle kolmelle vartille tms., joten paikoitellen se viimeinen rutistus tuntui liian pikakelatulle, ja siksi vähän sekavalle ja kohkaamiselta. Toisaalta en tiedä olisko alkupäästä voinut kovinkaan paljon ottaa mitään pois, pidin siitä että tarinaa alustettiin ja matkasta kerrottiin huolellisesti.

Esitys kesti 3h 40min ja sisälsi kaksi väliaikaa, mutta yllättävää kyllä, olisin voinut istua siellä vielä yhdet kolme varttia katselemassa taisteluja ja juttuja :D Ehkä vois päästä katsomaan vielä toisenkin kerran myöhemmin keväällä :) Voi miksei näistä teatterijutuista voi saada DVD:tä kotiin...

Mutta suosittelen kyllä erittäin lämpimästi! 

Oli myös kiva olla Katjan ja Johannan kanssa liikenteessä :) Ennen näytöstä käytiin Kaarinassa pizzalla, teatterilla juotiin yhdet siiderit, ja näytöksen jälkeen käytiin vielä Uudessa Apteekissa yksillä, ja Olavin krouvissa toisilla, ennen kuin mun bussi lähti takasin Saloon.
Teatterijutut on kyllä niin kivoja!