lauantai 19. toukokuuta 2012

"tällanen tää sun tuleva sukus ny sit on"

Tänään oltiin siellä Maken suvun isossa tapaamisessa.

Mulla oli jälleen kotona vähän kriisin paikkaa, kun mitkään ihonväriset sukkahousut ei ollut sopivan kokoisia tai värisiä, ja sen lisäksi mun iho on ollut pari päivää ihan kauheassa kunnossa. On tosi inhottavaa saada ristikseen ihosairaus, jota esiintyy pääosin kasvoissa ja päänahassa hilseilevänä ihona :/ Mulla on muutenkin aina ollut jo valmiiksi vaikea sekaiho, eli melko kuiva, mutta kuitenkin t-alueelta helposti rasvoittuva, eli saletisti kiiltää aina. Mutta nyt viime keväänä mulla todettiin myös ekseema, mikä ilmenee juurikin t-alueen ja hiusrajan kuivuutena ja ihottumana, ja se on NIIN rasittavaa! Mulla on käsivarsissa myös lievää atopiaa (tai sitten sekin on ekseemaa), mutta se sentään helpottaa kesällä, kuten atoopikoilla yleensäkin. Mutta kasvojen alueen ekseema voi kesällä jopa pahentua jos on tosi kuuma ja hiostavaa kuten vaikkapa viime kesänä, jolloin mun päänahka hiusrajasta oli ihan hirveässä kunnossa. Mulla on siihen lääkevoiteet, mutta mä en vaan muista käyttää sitä ylläpitovoidetta, ja niinpä huomaan tuon ekseeman pahenemisen aina liian myöhään, silloin kun tarvii jo käyttää sitä itse lääkevoidetta. Ja nyt kävi taas niin, ja mulla on ollut iho ihan punertavankukertava muutaman päivän -.- Ärsyttävää on myös se, että sitä ei tahdo oikein meikeilläkään saada piiloon, kun kuivat kohdat näkyy meikkivoiteesta ja rasvoista huolimatta. Esim. tänään en laittanut poskipunaa ollenkaan, koska se vasta kauhealta olisi näyttänyt. No mutta se mun vaivoistani :D

Päivän meikki oli aika yksinkertainen, koska en halunnut laittautua liikaa. Jätin rajaukset laittamatta, ja pelkästään harmaan eri sävyjä yläluomelle, ja ripsaria. Päälle laitoin uuden pallomekon, mutta jätin sen alta extratyllin pois, koska arvelin sen olevan liian muhkea jos joudutaan täpötäydessä ruokasalissa puikkelehtia pöytien välissä. Täytyy sanoa, että oli ihan hyvä ratkaisu :) En kehdannut lähteä paljain hartioin, joten vetäisin päälle vielä lyhyen neuleboleron, ja kokonaisuus toimi mun mielestä oikein hyvin. Kaulaan laitoin varmaan ensimmäistä kertaa melkein 10 vuoden takaisten ylppäreiden jälkeen Kalevalan Vanamo-käädyn (mikä ei tahtonut millään pysyä paikoillaan ja kuosissa).





Kyseessä oli siis sellainen tapaaminen, missä puolet suvusta ei tuntenut toisiaan ennalta lainkaan, ja sitten oli esim. paljon Maken äidin serkkuja, joita hänkään ei ollut vuosikymmeniin nähnyt. Sinne tuli onneksi pari Maken serkkua, jotka näin viime keväänä, niin oli ainakin joitain, jotka tunsin ennalta, että ei ollut ihan ulkopuolinen olo :P
Keli oli tosi kaunis ja lämmin, ja harmitti että Make otti musta ulkona vain huonoja kuvia, eikä oikeastaan kenenkään kanssa tullut otettua mitään yhteiskuvan tapaisia :/ Paitti ihanan anopin :)

Ohjelmassa siellä oli lähinnä tutustumista, ruokailua, kakkukahvit, sekä jonkun vanhan, 70-luvulta peräisin olevan kaitafilmin katselua. Varmasti kivoin tuo tapaaminen oli ehkä just Maken äidin sukupolvelle, jotka saivat niitä serkkujaan ja muita sukua nähdä monien vuosien jälkeen.

"Jee, ruokaa!"

"Anoppi" ja "miniä"

Odoteltiin siinä ulkona kyytiä kun oltiin pois lähdössä, niin sellainen sukuun kuuluva amerikkalainen tyttö/nainen tuli vielä erikseen sanomaan mulle että "hey, I just wanted to tell you that I really like your skirt!" :)
Oli ihan mukava visiitti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti