sunnuntai 22. joulukuuta 2013

kiirettä pitää

Joulukuusi pystytettiin alkuviikosta


Pidettiin tässä melko kulturelli lauantaipäivä viime viikonloppuna, samalla ikäänkuin juhlistettiin Maken synttäreitä, jotka olivat tällä viikolla. Äiti, Reiska ja vaari tulivat tänne Saloon, ja mä vein ne ihmettelemään meidän koulun joulunäyttelyä, mikä oli viimeistä viikonloppua auki. Tuntuivat ihan pitävän modernin ja perinteisen joulun yhdistelystä :) Metsähuoneen näin minäkin nyt ekaa kertaa, ja olihan sekin hieno. Koko näyttely oli kyllä huiman paljon pelkistetympi kuin viime vuonna. Äiti osti myymälän puolelta jonkun kranssin ja istutuksen, ja itse ostin vain ihan pikkuisen istutuksen, mikä sopi budjettiin :P Niin ja lahjapaperia, jota näin viimeksi tukussa käydessämme, ja paperi jäi kummittelemaan mun mieleeni. Nyt sitä oli onneksi myynnissä meidän koululla, eli kävi tuuri :)
Opettajat tuntuivat olevan positiivisesti yllättyneitä siitä, että olin katsomassa näyttelyn kokonaisuutena, ja vieläpä toin porukkaa mukanani :D




Joulunäyttelyn jälkeen käytiin viereisessä Tuorlan Majatalossa syömässä lounasta, ja sielläkin olevasta jouluputiikista oli jotain ostettava. Itse ostin chili-sinappikastiketta sekä kuusenkerkkäsiirappia.

Ajeltiin takaisin Saloon, ja suunnattiin Taidemuseo Veturitalliin. Siellä on tällä hetkellä näyttely 27-vuotiaana kuolleen Ilkka Lammin teoksista. Henkilökohtaisesti mua ei jaksa innostaa muotokuvat, mutta onneksi näyttelyssä oli myös sellaisia teoksia, joissa oli muotokuvan lisäksi jotain muutakin jujua tai abstraktisuutta.
Vanhukset tulivat vielä lopuksi meille kahville ja silittelemään kissoja, kunnes lähtivät takaisin kotiin. Oli kiva, että vaarikin lähti ihan mielellään mukaan :)




Nyt oon tosiaan ollutkin vaan töissätöissätöissä, ja jossain välissä paketoinut loputkin joululahjat. Työmatka on aika pitkä, joten toissa viikollakin jäin pariksi yöksi äidin luo. Oli tarkoitus sitten iltaisin tehdä vähän kaikenlaista, mutta lopulta olin niin naatti, että enhän mä mitään jaksanut tehdä. Lenkkaritkin unohtui kotiin, niin en voinut lenkille lähteä. Katselin vaan mun vanhoja videokasetteja, mihin olin telkkarista nauhotellut lastenohjelmia. Sitten tuli Seija-myrsky, ja Mustiolta lähti sähköt. Se perjantaipäivä me tehtiinkin sitten töitä kynttilänvalossa, ja lopulta sain lähteä kotiin vähän aikaisemmin, kun ei kaupalla oikein pystynyt tehdä mitään.


Isomummoni vanha Kermit

Paketteja väkerrellessä askartelin samalla korviksia tuteista :) En kyllä raaskinut näitä kellekään lahjaksi antaa, vaan ihan itelle tein :P Pienemmät tutit ovat aitoa ysärikamaa omista kokoelmista, mutta isommat löytyi kirppikseltä.

Kirjatorilta löytyi mm. tämä upeakantinen ja mielenkiintoisen kuuloinen kirja


Jännää, että vaikka oon ollut tuolla uudessa työssäoppimispaikassa vasta alle kaksi viikkoa, niin oon saanut tehdä siellä vaikka mitä, ja olla jopa yksin töissä. Aluksi olin yksin töissä sellaisena päivänä, kun liikettä ei ollut tarkoituskaan pitää auki asiakkaille, mutta tällä viikolla oon jo pitänyt ihan itse puljua pystyssä. Kylä on kuitenkin niin pieni, niin asiakasvirta ei kyllä ole päätä huimannut, mutta that's fine by me x) Olen sitten tehnyt kaikenlaista muuta. Esimerkiksi maanantaina tekaisin itselleen Rouva Presidentti Jenni Haukiolle kukkakimpun :) Hän oli tulossa Mustion kirjastolle luennoimaan, ja häntä haluttiin muistaa kimpulla. Ei onneksi tarvinnut kuin peruskimppua tehdä, muuten olisin varmaan ollutkin vähän pupu pöksyssä :)
Tavallaan on aika virkistävää vaihtelua, että töissä kaikkien töiden ei tarvitse olla just preciis täydellisiä tai kaikkien sääntöjen mukaisia, ja kaikkea, jopa ihan mauttomuuksia saa ihan vapaasti kokeilla, ja jos ei mene kaupaksi, niin sitten muokataan :) Aika kaavoihin kangistunut taidan kyllä olla, kun aika lailla samalla vanhalla kaavalla pistän menemään. Mutta koitan tässä pikkuhiljaa myös rikkoa rajoja ja höllätäkin.
Ja sen oon huomannut, että yksin ollessani musta tulee ihan eri ihminen asiakkaiden kanssa. Tai yleensäkin koko mun myymäläkäyttäytyminen muuttuu. En tiedä voiko se johtua siitä, että niin moni kauppias on vähän häslä, ja sen myötä muhun tarttuu joku paniikinomainen fiilis, jolloin en pysty edes ajattelemaan selkeästi, ja unohdan ihan typeriä asioita, varsinkin jos se kauppias säheltää siinä vieressä :P Yksin ollessa kaikki sujui aivan loistavasti ja olin oma rauhallinen itseni. On myös ihan hyvä, että tämä yksinolo opeteltiin jo nyt heti, vaikka ensin olinkin vähän kauhuissani. Mutta nyt sitä ei tarvitse enää jännittää. Edes ruotsin puhumista x)
Vielä on tämä viikko ja aatonaatto töitä, ja sitten alkaa joululoma!

Kimppu Jenni Haukiolle

Omalle pöydälle asetelma...

...jonka Nikki halusi heti popsia parempiin suihin


Tällä viikolla olinkin sitten yhden yön isän ja Seijan luona, ja koska lopulta viikonloppu olikin vapaa, niin sain tehtyä joululeipomukset, ja käytiin tänään vielä Lohjalla pakettikierroksella. Nyt on kyllä leivottu sen verran urakalla, ettei tartte vähään aikaan leipoakaan :P
Joulumieli on vähän hakusessa kun ei ole lunta. Oon koittanut toki kompensoida sitä joulukoristein ja -kukin, sekä leipomalla ja joululauluja kuuntelemalla, mutta ei siitä tahdo oikein mitään tulla :/ Osittain on varmaan vaikuttanut tämä kova kiirekin, ja se että tietää joutuvansa vielä aatonaattona töihin, eli kunnolla ei pysty rauhoittua vielä. Että ehkä se joulumieli tulee sitten aattoaamuna kun saa riisipuuroa nenän eteen ja Lumiukon telkkariin :)
Jouluaattona me meinataan suunnata Maken äidin luokse, joulupäivä on pyhitetty kahdenkeskiselle ja rauhalliselle ajalle ilman mitään tohinoita, ja tapaninpäivänä käydään Lohjalla. Haluttiin hommata siis ihan omat jouluruuat kinkkua myöten siitäkin huolimatta, ettei olla kuin yksi päivä kotona. Tänä vuonna kokeilin tehdä myös punajuurilaatikon, kun sain punajuuria Seijalta. Itseasiassa sain myös porkkanoita, mutta en jaksanut vääntää niistä itse laatikkoa, joten käytin ne porkkanamuffinsseihin.

Koko syksyn on mulla ollut tosi vetämätön ja saamaton olo, ja sen huomaa kyllä kaikessa aktiivisuudessa (tai lähinnä passiivisuudessa). Mutta tavallaan onneksi osaan sen jo yhdistää ruokavalioon - vetelyyskierre alkoi kun annoin itselleni luvan syödä höttöhiilareita. Ne aikaansaavat vetelän olotilan, jolloin ei jaksa kuin maata sohvalla. Ei puhettakaan, että olisin jaksanut lähteä lenkille/salille/jumppaan/uimaan tai edes tehdä terveellistä ruokaa. Viimeksi mainittua yritin kyllä pari kertaa toiveissa aloittaa SD uudelleen, mutta aina se kariutui joko rahan tai ajan puutteeseen, tai siihen etten saanut apua vaikkapa ruuanlaitossa. Oli helpompaa ostaa kaupasta ne pakastepizzat tai vain leipää. Toki veronsa on vienyt myös aika rankka ja kiireinen koulun syyslukukausi, mutta en voi pelkästään sitä syyttää tästä vetelehtimisestä.
Päätin siis, että joulun jälkeen jää taas kaikki höttöhiilarit pois. Joko heti joulunpyhien jälkeen, tai viimeistään vuodenvaihteessa. Pidän myös herkkulakkoa, näillä näkymin about pääsiäiseen asti, ja siinä on osasyy siihen, miksi päätin nyt ainakin aluksi jatkaa karppaamista. Siinä saa kuitenkin herkutella ruualla, ja siksi ei tule mielitekoja muita herkkuja (sipsit, piirakat ym) kohtaan. Varioin kyllä sen verran, että hedelmiä mulla on lupa syödä, sillä niillä korvaa hyvin makeat herkut. Tummaa suklaata ajattelin antaa itseni syödä jos mieli tekee, nimittäin en muutenkaan syö paljon suklaata. Niin ja yritän myös pitää kirjaa mun veden juonnista. Nyt syksyllä sekin on ollut ihan olematonta. Vaa'an mukaan syyskuun alusta lähtien painoa on tullut lisää 13 kg (eli käytännössä kaikki ja vähän ekstraa, mitä olen tämän vuoden aikana pudottanut), ja vaikka en olekaan täysin varma voiko se edes olla mahdollista, niin onhan tuo nyt ihan järkyttävää. Joululomalla koitan myös liikkua aika paljon, kun kerran on aikaa, ja toivon että kipinä säilyy sitten koulun jatkumiseen saakka. Mutta tärkeämpää olisi nyt saada tuo ruokavalio taas kuntoon, ja jaksaa valmistaa hyvät ja terveelliset pöperöt.

En varmaan ehdi enää ennen joulua postailla, joten oikein lämmintä ja rauhallista joulua kaikille lukijoille! :) ♥



Piparikierrepullia

1 kommentti:

  1. Onpa ihanannäköisiä pipareita, ja noita piparikierrepulia täytyy ehdottomasti kokeilla joskus, nekin näyttävät hyviltä! :-) Mukavaa joulua! :)

    VastaaPoista